Ruukinrannan ilme Aurajoen rannassa kirkastuu
Aurajoen jokimaisemassa sijaitsevassa Asunto Oy Ruukinrannassa toteutetaan julkisivu- ja parvekeremontti, jossa julkisivu verhoillaan keraamisilla suurlaatoilla. Saneeraus tehdään vaalien talojen alkuperäistä ilmettä. Remontin ansiosta kiinteistön energiatehokkuus kasvaa merkittävästi.
Asunto Oy Ruukinrannan julkisivu- ja parvekekorjauksen rima on korkealla. Taloyhtiön kaksi rakennusta sijaitsee kaupunkikuvallisesti keskeisellä paikalla Aurajoen jokimaisemassa. Itäisen Rantakadun varrella olevat talot on suunnitellut Turun merkittävimpiin arkkitehteihin kuulunut Pekka Pitkänen. Hänen käden jälkensä näkyy monissa 1960–70-luvun asuinkerrostaloissa.
Ruukinrannan seitsemänkerroksiset talot ovat valmistuneet vuonna 1965. Vierekkäisissä taloissa on seitsemän porrashuonetta ja 121 asuinhuoneistoa, lisäksi katutason kerroksessa on liikehuoneisto. Talojen kerrosala on 9195 neliömetriä, josta huoneistoalaa on 6190 neliömetriä.
Isännöitsijä Teijo Hietanen Varsinais-Suomen Isännöintitalo Oy:stä ja asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsen Risto Aaltonen kertovat, että remontti lähti liikkeelle vuonna 2019, jolloin hallitus teki päätöksen kuntotutkimuksesta.
– Talojen valkobetonielementti oli niin sanotusti nähnyt parhaat päivänsä ja oli paikoin rapautunut. Ikkunoita oli vuosien varrella osittain uusittu, mutta etenkin joenpuoleiset ikkunat ja parvekkeiden ovet olivat huonossa kunnossa. Kuntotutkimuksen jälkeen yhtiökokous antoi hallitukselle valtuudet edetä hankesuunnitteluun.
Hankkeen rakennuttajakonsulttina toimii Jyrki Alonen RTC Vahanen Turku Oy:stä.
– Kuntotutkimuksen mukaan korjaustarve oli ilmeinen, mistä toki kertoo myös rakennuksen ikä. Isoja ongelmia ei kuitenkaan ollut, joten hankkeen valmistelussa ja suunnittelussa voitiin edetä kiirehtimättä tavoitteena tilaajan toivoma laatutaso, Alonen sanoo.
Keraaminen suurlaatta on pitkäikäinen
Ruukinranta on Jyrki Alosen mukaan tyypillinen arkkitehti, professori Pekka Pitkäsen suunnittelema funktionaalinen asuinrakennus, jossa on nauhamainen parveke- ja ikkunalinja sekä hillitty värien käyttö.
– Hankesuunnitteluvaiheessa käytiin vuoropuhelua kaupungin rakennusvalvonnan ja museokeskuksen kanssa julkisivusta. Taloyhtiö olisi halunnut kasvattaa parvekkeiden kokoa, mutta sitä ei hyväksytty, koska se olisi rikkonut rakennuksen alkuperäisen ilmeen. Lisäksi keskusteltiin julkisivumateriaalista ja laattojen koosta.
Neuvottelujen jälkeen päädyttiin keraamiseen suurlaattaan, joka on valkoinen, kuten rakennuksen betonijulkisivut ovat aikoinaan olleet. Ruukinranta on ensimmäinen kerrostalokohde Turussa, jonka julkisivu verhoillaan suurlaatalla.
– Keraaminen suurlaatta on hankintahinnaltaan arvokkaampi kuin muut materiaalivaihtoehdot, mutta sen elinkaarikestävyys on parempi, Jyrki Alonen kertoo.
Pitkäikäinen laatta kestää hyvin muun muassa vaihtelevat sääolosuhteet, ja sen ulkonäkö pysyy hyvänä vuosien saatossa.
Kun hankesuunnitelman ja neuvottelujen kautta oli päätetty suurista linjoista, antoi yhtiökokous taloyhtiön hallitukselle luvan alkaa suunnitella ja kilpailuttaa julkisivu- ja parvekeremonttia. Hankkeen arkkitehtuuri- ja rakennussuunnittelusta sekä valvonnasta vastaa Vahanen.
– Taloyhtiössä on kaikki remontit tehty periaatteella, että tehdään kunnolla tai ei tehdä ollenkaan. Näin toteutettiin aikoinaan perinteinen putkiremontti ja samoin tehdään tämä julkisivusaneeraus. Yhtiökokouksissa ei ole jouduttu äänestämään vaan hallituksen esitykset on hyväksytty yksimielisesti, Risto Aaltonen antaa kiitokset osakkaille.
Ruukinrannan julkisivu- ja parvekeremontin kustannusarvio on noin viisi miljoonaa euroa, johon saadaan ARA:lta energia-avustusta.
Vanha betonijulkisivu ja eristeet on purettu, uusia eristeitä asennetaan ja sisäkuoren tiiveys varmistetaan. Eristeiden päälle tulee alumiinirunko, johon kiinnitetään keraamiset suurlaatat.
Energiatehokkuus kasvaa
Julkisivu-, parveke- ja ikkunaremontin ansiosta rakennuksen energiatehokkuus kasvaa. Uuteen julkisivuun asennetaan yhteensä 225 millimetrin verran lämmöneristettä. Vanhat ikkunat ja parvekeovet vaihdetaan nykyaikaisiin ja energiatehokkaisiin puualumiini-ikkunoihin ja -oviin, jotka eristävät hyvin myös ääntä. Tämä on tärkeää, koska kiinteistö sijaitsee vilkkaan kadun varrella.
Energiatehokkuuden paranemisesta kertovat yleispätevät luvut. Jyrki Alosen mukaan 1960-luvun kerrostalon julkisivun lämmöneristävyyden U-arvo on tyypillisesti noin 0,45, ja kun tehdään nykymääräysten mukaan saneeraus, alenee se noin 0,17:ään. Muutos on merkittävä ja näkyy energiankulutuksessa: rakennuksen E-luku paranee luokasta G luokkaan C.
Oleellisena osana Ruukinrannan energiatehokkuuden kasvattamiseen kuuluu erikseen toteutettava lämmön talteenottojärjestelmä. Kiinteistössä on koneellinen poistoilmanvaihto.
Kun julkisivu- ja parvekeremontti lyötiin lukkoon syksyn 2021 yhtiökokouksessa, valtuutettiin samalla hallitus tilaamaan lämmön talteenottojärjestelmä enintään 200 000 eurolla.
– Järjestelmää kilpailutettaessa halvin tarjous oli 260 000 euroa, joten asia menee uudelleen päätettäväksi korotetulla summalla. Lämmön talteenoton takaisinmaksuajaksi on laskettu noin yksitoista vuotta, isännöitsijä Teijo Hietanen kertoo.
Suurlaatan asentaminen vaatii osaamista
Rakennuttajakonsultti Jyrki Alonen toteaa keraamisen suurlaatan olevan vielä harvinainen julkisivumateriaali Suomessa etenkin asuinkerrostaloissa. Projektiin olikin tärkeätä saada urakoitsija, jolla on sen asentamisesta kokemusta, jotta voidaan varmistaa toteutuksen laatu.
Kilpailutuksen jälkeen pääurakoitsijaksi valittiin TEH Yhtiöt Oy, joka urakoi Turun yliopistonmäelle viime keväänä valmistuneen Aurumin julkisivun.
Projektipäällikkö Julius Yrttiaho TEH Yhtiöistä kertoo Ruukinrannan urakan alkaneen vanhan betonijulkisivun ja eristeiden purkutöillä tammikuussa 2022. Ensimmäisenä saneerataan Itäinen Rantakatu 54:ssä sijaitseva talo, jonka jälkeen siirrytään 52:n taloon. Urakka-aika on neljätoista kuukautta, joten valmista on aikataulun mukaan huhtikuussa 2023.
Taloyhtiössä on kaikki remontit tehty periaatteella, että tehdään kunnolla tai ei tehdä ollenkaan, sanovat isännöitsijä Teijo Hietanen (oik.) ja hallituksen jäsen Risto Aaltonen. Kuva: Irene Murtomäki
Uuteen julkisivuun asennettavan lämmöneristeen lisäksi sisäkuoren tiiveys varmistetaan. Tämän jälkeen seinään asennetaan alumiinirunko, johon kiinnitetään suurlaatat. Näistä laajimmat ovat kooltaan 1,40 x 2,8 metriä.
Kun tavanomainen julkisivulaatta voidaan asentaa käsin, tarvitaan massiivisen suurlaatan asennukseen nostokalustoa. Laatat siirretään paikoilleen imukupein.
– Suurlaatta painaa 40 kiloa neliömetriä kohti. Eli Ruukinrantaan tulevat suurimmat laatat ovat noin 180-kiloisia, Yrttiaho toteaa.
Koko julkisivu saa uuden verhouksen lukuun ottamatta parvekkeiden taustaseiniä, jotka kunnostetaan tarvittavilta osin.
Aurajoen puolella olevien sisäänvedettyjen parvekkeiden betoniset kaiteet puretaan. Parvekelaatalle tehdään niin kutsuttu raskas betonikorjaus, jossa vaurioituneet kohdat piikataan ja paikataan, laatta hiekkapuhalletaan ja toteutetaan uusi pintavalu.
– Parvekkeiden seinäpieliä ja etureunaa kasvatetaan paikallavaluna noin 150 millimetriä, jotta ne tulevat uuden julkisivun kanssa samaan tasoon. Uuteen parvekekaiteeseen tulee alumiinirunko ja levy, johon tulee laattaverhous. Julkisivujen ja parvekekaiteiden laattalinja kulkee nauhamaisena läpi talon.
Parvekkeille asennetaan myös lasit, mikä osaltaan lisää energiatehokkuutta. Lisäksi parvekkeille tehdään viemäröinti- ja sähkövaraus, että osakas voi halutessaan asennuttaa ilmalämpöpumpun.
Ikkunoiden ja parvekeovien lisäksi uusitaan porrashuoneiden ulko-ovet ja autotallien ovet. Rakennusten vesikate pinnoitetaan.
Talojen pihavalaistusta uusitaan. Valaistus lisää paitsi viihtyvyyttä myös esteettömyyttä, kun kulkuväylillä ja ovien edustoilla on riittävästi valoa. Esteettömyyteen liittyy myös uusien ulko-ovien sähköinen avaus. Hankkeen ilmanvaihto- sekä sähkö- ja valaistusuunnittelusta vastaa Vahanen.
Lippulaiva turkulaisessa korjausrakentamisessa
– Ruukinranta on lippulaiva turkulaisessa korjausrakentamisessa. Remontin valmistuttua Aurajoen rannassa on tyylikäs kokonaisuus, jonka saneerauksessa on kunnioitettu hienosti alkuperäistä ilmettä, rakennuttajakonsultti Jyrki Alonen toteaa.
Energiatehokkuuden parantaminen tukee ekologisuutta, mutta myös julkisivumateriaalina käytettävä keraaminen laatta lisää kiinteistön ympäristöystävällisyyttä. Laatalla on nimittäin ilmaa puhdistava vaikutus siinä olevan Active-pinnoitteen ansiosta.
– Italiasta toimitettava laatta on hiilineutraali kahden vuoden käytön jälkeen. Ruukinrannan julkisivu tulee toimimaan yhtä lailla hiilinieluna kuin noin kolme hehtaaria metsää, Risto Aaltonen kertoo.
Teksti: Irene Murtomäki | Kuvat: Aki Aro
