Robotteja kiinteistöalallekin

Lähiötalojen pihamaalla kulkee robotti, joka kasaa lumia ja pakkaa niitä kuutioiksi. Tuleeko tällä kertaa kuution muotoisia lumiukkoja pitkin pihamaata vai kasataanko kuutiot poiskuljettavaksi jonnekin? Kerrostalohuoneistossa perheen kanssa asuva robotti säätää ilmanlaatua ja lämpötilaa, tiskaa, lajittelee pyykkiä sekä tekee muita kodinhoitotöitä. Nämä ovat Suomessa vielä valitettavan liian heikkona signaalina esiintyvän robotisaation ilmentymiä.
Robotics Finland –hankkeessa mukana oleva Cristina Andersson vakuuttaa, että tällaisetkin esimerkit voivat toteutua Suomessa yllättävänkin nopeasti.

Robotics Finland on Cristina Anderssonin mukaan virtuaalinen hanke, jonka tavoitteena on edistää robotiikkaa ja robotisaatiota Suomessa. Se sai alkunsa vuonna 2013 vietetystä EU:n ”Robottiviikosta”.
– Sen aikana todettiin, että Suomeen tarvitaan yhteisö, jossa robotisaatioon ja robotiikkaan liittyvistä asioista voidaan keskustella ja kehittää sellaisia aloitteita, jotka vievät robotiikkaa konkreettisesti eteenpäin.
Robotics Finland –hanke määritellään ”virallisemmin” klusteriksi, jonka tavoitteena on yhdistää, kehittää ja aktivoida robotisaation eri osapuolia erityisesti taloudellisista sekä työn- ja elinkeinoelämän lähtökohdista.
Yksi toimintamuodoista on Robottiviikko, joka viime vuonna keräsi 5 000 kävijää. Se järjestetään vastaavaan tapaan marraskuun lopussa.

– Robotiikkahan ei ole vain yhteen teollisuuden tai toiminnan alaan liittyvä asia, vaan enenevässä määrin kaikkiin mahdollisiin asioihin liittyvä, Andersson arvioi sitäkin taustaa vasten, miten teknisen kehityksen ansiosta syntyy koko ajan maaperää siihen, miten robotiikkaa voidaan hyödyntää paremmin ja saada aikaan entistä monimutkaisempia ratkaisuja.

Kodinhoitajarobotti huolehtii
Meillä on Cristina Anderssonin mukaan jo robotteja kotona, vaikka emme esimerkiksi astianpesukonetta osaa sellaisena pitääkään.
– Sehän toimii itsekseen, pesee ja kuivaa astia. Se on siitä epäkäytännöllistä, että meidän pitää ladata astiat ja pestäkin niitä hieman ennen kuin voimme laittaa ne pesukoneeseen.

– Sen sijaan oxfordilaisen professorin esityksessä osoitettiin, että tulevaisuudessa meillä ei ole laisinkaan astianpesukoneita, eikä sen kaltaisia robottejakaan, vaan sellainen robotti, joka tiskaa astiat ja tekee erilaisia kodin töitä. Se robotti pystyy olemaan myös niin hellävarainen, että kultareunaiset kahvikupitkin voidaan antaa hänen hoidettavakseen.

Cristina Anderssonin mukaan suurin vallankumous kotirobotiikassa tulee olemaan se, kun kodeissa touhuilee sensorein, internetyhteydellä ja tekoälyllä varustettu IOT-robotti, joka voi valvoa kaikkia asioita kodissa: tutkia, onko pölyä, ohjata pölynimurirobottia, ohjata astianpesurobottia tai astianpesutoiminto voi olla osa IOT-robottia.
Tällainen robotti voisi hoitaa kodin eri tehtäviä ja ottaa kodin myös sillä tavalla kokonaisuudessaan hallintaansa, että se huolehtii sisäilman laadusta, lämpötiloista ja puhtaudesta sen mukaisesti kuin itse haluat.
Nyt lajittelemme itse likavaatteemme ja laitamme pyykinpesukoneeseen. Entäpä jos sen työn tekisikin robotti? Robotti, joka viikkaisi aamukiireessä jääneet vaatteet tuolilta takaisin kaappiin sillä aikaa kun olet töissä?
– Itse asiassa kodin palvelurobotit ovat nyt jo niin pitkälle kehittyneitä, etten usko, että meidän täytyy enää visioida monen kymmenen vuoden päähän, vaan meillä on jo nyt sellaisia toimijoita, jotka kykenevät aika nopeastikin ottamaan tällaisen teknologian käyttöönsä.

Hoivarobotiikka tuomaan arvokkuutta ikäihmisen elämään
Robotiikasta puhuttaessa usein esitellään Japanissa kehitettyjä hoivarobotteja, joita on kehitetty Euroopassa erityisesti Saksassa ja Ranskassa. Nämä muistuttavat Anderssonin mukaan hyvin paljon edellä esiteltyä kodinhoitorobottia.

– Minusta hoivarobotit ovat hyvin tärkeä asia siinä mielessä, että silloin kun ihminen on heikoimmillaan, niin meidän pitää kaikin keinoin mahdollistaa ihmisen arvokkuuden säilyminen mahdollisimman korkealla. Itsenäinen asuminen kotona ja arvokkuus. Mieluummin ajatella, että se voi olla robotti, joka auttaa kotona vessaan kuin se, että tulee kodinhoitaja tai joku muu, joka vaihtaa vaipat kolme kertaa päivässä.

Hoiva- tai kodinhoitorobotille syntyy tarvetta myös terveydenhuoltosyistä: sairaalathan pyrkivät lyhentämään sairaalassaoloaikaa mahdollisimman paljon.
– Silloin kun kotona oleminen pitenee, silloin koti pitäisi jo alun perin suunnitella sellaiseksi, että siellä asuu sekä ihminen että robotti, eikä ihminen välttämättä ole hyvä liikkumaan itsekseen. Robottiavusteisuus pitäisi siis ottaa huomioon.
Suunnittelussa huomioitava siis, ettei ole portaita, eikä kynnyksiä, että on riittävän leveät oviaukot, kaapistot riittävän alhaalla ja niin edelleen… vai?
– Enemmänkin sitä, miten robotti saa tarvitsemansa sähkön. Että asunnossa on sellainen digitaalinen arkkitehtuuri, että se tieto, mitä robotti tarvitsee, on sille koko ajan saatavilla. Jos internetyhteydessä tulee katkos, robotilla täytyy olla tietty varoaika, että se pystyy jatkamaan toimintaansa. Kaikkia tällaisia asioita täytyy miettiä, koska sen kodin täytyy olla robotille tietynlainen tietokeskus, mutta myös sen ”pesä”.

Hissejä vai kantoapurobotteja?
Suomessa on paljon hissittömiä kerrostaloja, joiden ”hissittämiseen” on meneillään erilaisia ohjelmia ja valtiovallan ja kuntienkin tukirahoja.
Cristina Andersson heittää miettimään, tarvitaanko taloissa oikeasti hissejä. Entäs jos ongelma ratkaistaisiin robotilla?
– Se voisi kuljettaa esimerkiksi huonojalkaisen ihmisen ostokset ja painavat laukut tai mitä tahansa kerroksiin. Hissittömissä taloissa ei kuitenkaan aina ole kysymys siitä, ettei pystyttäisi kulkemaan portaita ylös tai alas. Ongelmahan tulee siitä, että on hankala kuljettaa raskaita kantamuksia ylös ja siinä robotti voisi toimia kantoapuna.

Droni tarkastuskäynnillä tai robotti putkirikkoa korjaamassa
”Droni”, robottikopteri tai helikopterirobotti leijailee rakennuksen yläpuolella ja tarkistaa, ovatko kattorakenteet kunnossa tai miltä julkisivut näyttävät ylhäältä katsoen. Ehkä se tekee joitakin korjaustoimenpiteitäkin.
Tämä on yksi näkemys siitä, mitä robotiikka voisi tuoda tullessaan kiinteistöjen ylläpitoon – katolle ei tarvitsisi välttämättä mennä huoltomiehen, eikä kenenkään muunkaan, ainakaan tarkistuskäynnille, ehkei edes korjaamaan jotakin kohtaa.
Yhtälailla robotiikkaa voidaan hyödyntää – ja osin on hyödynnettykin – putkistojen kuntokartoituksissa.

– Ehkä robotit voivat korjatakin putkistoa tai mitä muuta tahansa. Robotit pystyvät tekemään jo nyt melkein mitä tahansa.

Rakennusten valvominen valvonta- tai huoltokeskuksista ei välttämättä vaadi varsinaista robotiikkaa, mutta entistä enemmän on mahdollista hyödyntää sellaista teknologiaa, jonka ansiosta rakennuksen ongelmakohtia voidaan ennakoida ja siten korjata pois ennen kuin vika tulee päälle.
Tai sitten teknologian yhdistämällä robotiikkaan päästään siihen, että huoltomies voi vaikkapa todeta vian, mutta paikalle meneekin robotti, joka korjaa vian.

Robotti vai ihminen?
– Minä ajattelen niin, ettei jokaisella taloyhtiöllä tarvitsisi välttämättä olla omaa kiinteistönhuoltorobottia, vaan niitä olisi kiinteistönhuoltoyhtiöllä ja se ohjaisi robottien kulkemista ja tehtäviä asiakaskuntaansa kuuluvissa taloyhtiöissä.
Cristina Andersson kertoo viehättyneensä Englannin metrossa siitä, että täysin automatisoidun metron asemilla seisoi ihmisiä, joita hän rupesi nimittämään ”seisoskelijoiksi”.
– Metron käyttämiseenhän ei tarvita periaatteessa ihmistä laisinkaan, mutta seisoskelijat olivat siksi tarpeellisia, että heiltä saattoi kysyä neuvoja, mihin suuntaan mennä ja mistä lähtee pohjoiseen menevä metro ja mistä minun pitää kulkea.

– Huoltomiehen rooli voisikin olla se, että hänen ei tarvitse tehdä fyysisiä huolto- eikä korjaustöitä, vaan hän olisi siellä ihmisten parissa neuvomassa ja tuomassa turvallisuuden ilmapiiriä. Me ihmiset luotamme toisiimme ja siksi tuntuisi hyvältä, että olisi ihmisiä lähipiirissä. Robotti ei osaa neuvoa, mutta muita asioita se toki pystyy tekemään.

Cristina Andersson näkeekin, että robotiikalla on paljon hyödyntämismahdollisuuksia kiinteistönhuollossa kuitenkaan syrjäyttämättä ihmisen tarvetta.
– Huoltoyhtiöllä voi olla vaikkapa puutarhaleikkuri- tai lumenluontirobotteja. Esimerkiksi tällainen luon lumet –robotti. Jossakin jo on kehitetty robotti, joka työntää lumen kasaan ja pakkaa sen kuutioiksi. Miksei voisi olla huoltoyhtiön robotti, joka luo lumet ja tekee niistä hienoja lumiukkoja sen sijaan, että lumia kasataan ja kuljetetaan tontilta pois kalliisti?

Maksat yhtiövastikkeessa –tulostat 3D-tulostimella huoltoyhtiössä?
Myös 3D-tulostimet voisivat sopia todella hyvin kiinteistönhuoltoyhtiöiden ansaintalogiikkaan.
– Yksinkertainen esimerkki tehdä 3D-printtauksesta: Lapsella on syntymäpäiväjuhlat ja juhliin halutaan jokaiselle printata syntymäpäivämuki. Ei ole mitään järkeä, että jokaisella on kotona oma 3D-printteri tämmöisiä härpäkkeitä varten, vaan asukas voisi mennä huoltoyhtiöön ja printata mukit siellä. Hän on varannut siihen ajan ja printtaa.
– Huoltoyhtiön ei tarvitse varsinaisesti ylläpitää printteriä, vaan se sopii asukkaiden kanssa, kuka voi tulla milloin printtaamaan ja päättää, sisältyisikö maksu vaikka yhtiövastikkeeseen vai ei vai perittäisiinkö siitä erillinen palvelumaksu.
Myös huoltoyhtiö itse hyötyisi omasta 3D-tulostimesta. – Kiinteistönhuollossa tarvitaan monenlaisia tavaroita, vaikkapa pieni putken pätkä. Sen voisi tulostaa 3D-tulostimella, eikä tarvitsisi hakea tai tilata putken pätkää mistään. Näen 3D-printtausmaailman kiinteistönhoitoakin auttavana maailmana.

Suunnitellaan rakennus ja tulostetaan oma kasvokuva julkisivuun
– 3D-tulostuksia tehdään jo Suomessa. Meillä on olemassa sellainenkin innovaatio, minkä ansiosta voidaan rakentaa kokonaisia taloja. Nyt he kehittävät parhaillaan sitä, miten saisivat istutettua betoniraudoituksen rakennuksen sisään.
Cristina Anderssonin mielestä erityisesti 3D-tulostamisen ja robotiikan teknologian yhdistäminen avaa uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Esimerkkinä hän mainitsee, että oman kasvokuvan tai yrityksen logon toteuttamisen kohokuvana rakennuksen julkisivuun.

– Me voimme rakentaa minkä tyylisiä rakennuksia tahansa, hyödyntää kaunista jugend- tai rokokootyyliä tai mitä tahansa, koska se ei ole enää kiinni ihmisen käsityöhön kuluvasta ajasta, joka on kallista. Robotti tekee kaiken ja me voimme luoda ihan uudenlaista arkkitehtuuria.

Hän uskoo, että 3D-tulostus helpottaa myös korjausrakentamista, koska voidaan kehittää sellaisia korjausratkaisuja, joita ei ole vielä olemassa. Tai esimerkiksi putkiremontissa voitaisiin itse tulostaa putkia, eikä tarvitsisi hankkia tai teettämään putkia jossakin muualla.
Robottiteknologian etuna hän pitää myös sitä, että sen avulla voidaan välittömästi toteuttaa suunnitelmia.
– Teollisuudessa käytetään aika paljon simulointia, jolla voidaan simuloida erilaisia asioita. Jos esimerkiksi korjausprosessi simuloitaisiin jo etukäteen, niin silloin korjaustoimi olisi jo aika pitkälle tehty. Varsinkin kun simulointi tehtäisiin digitaalisessa maailmassa, josta se voitaisiin siirtää sen robotin tehtäväksi.
Korjausrakentamisessa purkutöihin on jo kehitetty erilaisia robotteja. Esimerkiksi yksi niistä pystyy kiipeämään rakennuksen raunioilla ja samalla purkutyön yhteydessä lajittelemaan rakennusjätteet. Uutisia on nähty myös esimerkiksi jätteitä lajittelevasta robotista.
– Roboteilla voi olla sellaisia sensoreita, että robotti aistii homeen ja voi tehdä korjauksia niin kauan, että home on rakenteista poistunut.

Mistä on robotit tehty – sensoreista…
Mielikuva robotista juontuu ainakin omaan mieleen jostakin 50 vuoden takaa. Tämän päivän roboteista puhuttaessa täytyy oivaltaa, että ne voivat olla minkäkokoisia, –näköisiä tai –muotoisia hyvänsä. Niitä kuitenkin yhdistää se, että niissä on sensorit, internetprotokolla, johon robotti on yhteydessä, sekä keinoäly, minkä ansiosta se pystyy oppimaan ja tekemään johtopäätöksiä.
– Ei ihmisen tasoinen äly, mutta älyä kuitenkin.

– Minusta kuitenkin hyvin tärkeä näkökulma robotin kykyihin ihmiseen verrattuna on se, että se tietää ihmistä tarkemmin, milloin esimerkiksi rakenteissa ei ole enää hometta. Rakenteisiinhan voidaan laittaa nano- tai mikrokokoinen robotti, joka mönkii siellä niin kauan, että rakenteista on saatu home pois. Ja tämä auttaa todella paljon ihmisten elämisen ja asumisen laatua, Andersson mainitsee viitaten siihenkin, miten robotiikasta voi tulla niin arkisten tilanteiden helpottaja kuin ongelmien ratkaisija.

Suomella on myös robottien käyttövoimaa ajatellen erinomaiset edellytykset, koska Suomi on juuri valittu tietotekniikan ykkösmaaksi.
– Meillä on minun mielestäni maailman parhaimmat internetyhteydet. Meillä on paljon digitalisoitunutta tietoa. Me kuitenkin tarvitsisimme vielä enemmän sitä, että osaisimme nykyistä paremmin hyödyntää sekä internetiä, että digitalisaatiota, jotka nimenomaan ovat robottien käyttövoima.
– Ja jos emme vielä osaa hyödyntää, niin sitten vain täytyy ruveta hyödyntämään. Sehän on vain tekemistä, Cristina Andersson toteaa.

Teksti: Riina Takala Kuva: Aimo Holtari
Artikkeli on julkaistu helmikuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 2/2015.

Lue myös aikaisemmin julkaistu artikkeli robotiikan mahdollisuuksista vanhustenhuollossa.

1 Comment

  1. Mielenkiintoinen artikkeli, suorastaan visionäärisiä sovelluskohteita robotiikalle. Tuohon suuntaan varmastikin ollaan menossa, aikataulu vaan jää nähtäväksi.

    Viitaten esim. lauseeseen ” Robotti, joka viikkaisi aamukiireessä jääneet vaatteet tuolilta takaisin kaappiin sillä aikaa kun olet töissä?”

    Tässä on vain sellainen pieni ”mutta”, että jos ”kotirobotit” ovat joskus noin kehittyneitä, niin ”työrobotit” ovat vähintään yhtä kehittyneitä, eikä ihmisillä sitten enää ole töitä, joihin mennä. Liikenne- ja kuljetus on automatisoitua, tuotantolaitokset on automatisoituja, maatalous on automatisoitua, kaupat ovat automatisoituja, kaikenlainen suorittava työ on tekoälyllä ja roboteilla automatisoitua.

    Mitä töitä ihmisille sitten jää tehtäväksi? Toki luovaa työtä (musiikkia, taidetta yms) nyt ensi alkuun, ja toki automatiikan/robottien/ohjelmistojen suunnittelua ja ohjelmointia. Siitä ei kuitenkaan kaikille riitä töitä, eikä kaikilla välttämättä ole kiinnostusta tai lahjoja sellaiseen.

    Robotisaatio voi luoda utopian (”ihanaa, voi vaan olla ja köllötellä…”) tai dystopian (”kamalaa, voi vaan olla ja köllötellä…!”) , jää nähtäväksi kumpaan päädytään.

Kommentointi on suljettu.