Piia-Noora Kauppi: Remontoimattoman taloyhtiön kiinteistövakuutuksissa korotuspaineita

Remontoimaton taloyhtiö – sattuu vahinko. Vakuutusyhtiöiden riskikategorioinnissa tällaisen taloyhtiön vakuutukset ovat huomattavasti kalliimmat kuin hyvin hoidetun tai uuden taloyhtiön.

Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi Finanssialan Keskusliitosta muistuttaa, että remontoimattoman taloyhtiön kiinteistövakuutuksissa on selkeitä korotuspaineita: – Vakuutusyhtiöissä on lähdetty siitä, että uudet tai vähän vahinkoja kokeneet taloyhtiöt eivät maksa vanhojen talojen vahinkoja vakuutusten hinnoissa. Tämä johtaa siihen, että silloin tulee huomattavasti kalliimmaksi vakuuttaa kohde, joka ei ole huolehtinut esimerkiksi vesi- ja viemäriverkoston korjauksista ajallaan, toteaa toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi Finanssialan Keskusliitosta tarkastellessaan vakuutustoiminnassa tapahtuneita muutoksia.

Vakuutusten hintoihin on joka tapauksessa tiedossa korotuksia tulevina vuosina. – Kun katsoo taloyhtiöiden vakuuttamista tulipalojen osalta, niin ne ovat tänä päivänä hyvin hallinnassa. Vuotovahingot sen sijaan ovat selkeästi kasvava korvauslaji. Se näkyy myös vakuutusten hinnoittelussa. Vuotovahinkoriski on taloyhtiövakuuttamisessa kallein komponentti, Piia-Noora Kauppi toteaa.

Tämä kehitys on johtanut siihen, että useimmat vakuutusyhtiöt ovat nostaneet kiinteistövakuutusmaksujaan noin kymmenen prosentin verran vuosittain. Piia-Noora Kaupin mukaan hintataso alkaa vähitellen olla oikeassa suhteessa vakuutusyhtiöiden riskeihin.

– Korotustarve tulee nimenomaan siitä, että kun vuotovahinkoja sattuu enemmän, riskien kasvu laitetaan myös hintoihin. Jokainen vakuutusyhtiö tietysti hinnoittelee riskinsä niin kuin hinnoittelee, mutta kiinteistövakuutuksiin voi sanoa kohdistuvan nyt trendinomaisesti korotuspaineita.

Vuonna 2011 vakuutusyhtiöt korvasivat vuotovahinkoja 162 miljoonan euron edestä. Onko syynä  ihmisten välinpitämättömyys asuntojensa tai talojensa kunnosta ja huoltamisesta? Vai kenties ilmoitusherkkyyden nousu?

Finanssialan Keskusliitossa vuotovahinkojen valtaisan kasvun nähdään johtuvan suurelta osin 60- ja 70  -luvuilla rakennetusta kiinteistömassasta, jota ei ole toistaiseksi vielä kuntokartoitettu ja tarpeen mukaan korjattu riittävässä määrin. Suomessa tehdään noin 10 000 putkiremonttia vuodessa. Arvioiden mukaan tulevien vuosikymmenten tarve on kaksin- tai kolminkertainen.

Asunto-osakeyhtiölain vastuunjako ohjenuorana

– Vaikka koskaan ei pystytä tekemään täysin selvää rajaa siinä, minkälainen vahinko kuuluu kiinteistövakuutuksen ja minkälainen kotivakuutuksen piiriin, niin meidän tavoitteemme on, että vastuunjako kulkisi suurin piirtein siinä, missä se uudessa asunto-osakeyhtiölaissakin taloyhtiön ja osakkaan välisen kunnossapitovastuun kannalta kulkee. Eli se osa, mistä kiinteistö vastaa, vakuutettaisiin kiinteistövakuutuksesta ja se, mistä osakas ja asukas vastaavat, vakuutettaisiin kotivakuutuksella.

Rajanveto on siksi hankalaa, että vakuutukset ovat kilpailtuja tuotteita. – Vakuutusalalla ei ole valmista yleistä mallia, mitkä vahingot kuuluvat kotivakuutukseen ja nämä mitkä kiinteistövakuutukseen, vaan kaikki vakuutusyhtiöt miettivät sitä, mikä on järkevä rajanveto oman toiminnan kannalta.

– Osa meidänkin jäsenistämme on hakenut kilpailuetua sillä, että ne ovat laajentaneet kotivakuutuksen piiriä, jolloin asukkaan näkökulmasta katsoen mielenkiinto on kohdistunut tällaiseen vakuutusyhtiöön.

Vakuutusyhtiöiden mielenkiinnon säilyminen kiinteistövakuuttamisessa ei ole sekään itsestäänselvyys. Piia-Noora Kaupin mukaan Finanssialan Keskusliiton asiantuntijoilla ei ole tiedossa, että vakuutusyhtiöissä olisi tehty kategorisia päätöksiä esimerkiksi keskittymisestä pelkästään kotivakuutuksiin. Niitähän pidetään tietynlaisina ”sisäänheittotuotteina”, joiden myötä asiakas saadaan hankkimaan myös muu vakuutusturvansa samasta vakuutusyhtiöstä.

– Mutta oletettavasti myös vakuutuspuolella, kuten pankkialallakin, mietitään sääntelyä ja sitä, miten se vaikuttaa, miten vakuuttaminen muuttuu ja miten vakuutusyhtiöt huolehtivat riskien hallinnasta ja pääomansa tehokkaasta käyttämisestä, arvelee Kauppi vakuutusyhtiöiden ilmapiiristä ja toiminnasta tällä hetkellä.

Lue koko haastattelu helmikuussa ilmestyneestä Kiinteistöpostista nro 2/2013