Korjausrakentamisen arvo ylitti viime vuonna uudistalorakentamisen arvon. Valtiovarainministeriön RAKSU-raportin mukaan korjausrakentamisen arvo oli viime vuonna 12,2 miljardia euroa ja uudistalorakentamisen 10,2 miljardia euroa.
Tästä huolimatta korjausrakentamisen kasvuvauhdin arvioidaan hidastuvan. Tänä ja ensi vuonna korjausrakentamisen arvioidaan kasvavan 1-2 prosentin luokkaa.
Viime vuonna kerrostaloyhtiöiden korjaamista vauhdittivat suhdanneluonteiset käynnistysavustukset, joita asuntoyhteisöt hakivat vuoden loppuun mennessä. Lisäksi korjausrakentamisen kasvu johtuu siitä, että korjausikään tulevien rakennusten määrä on kasvanut, korkotaso on matalalla ja rakennuksissa halutaan nyt parantaa esimerkiksi sisäilman laatua, energiatehokkuutta ja varustusta.
Varustetasoa ja energiatehokkuutta parannetaan
Varsinkin 1970-luvun rakennuskannassa korjauksilla ajantasaistetaan kiinteistöjen varusteasoa vastaamaan paremmin nykypäivän ja tulevaisuuden vaatimuksia. Siksi etenkin kerrostaloissa korjauksilla parannetaan energiatehokkuutta, säästetään vettä, edistetään esteettömyyttä ja lasitetaan parvekkeita.
Sisäpintojen uusimisia ja esimerkiksi keittiöremontteja tehdään useammin ja esimerkiksi 1970-luvun rakennuksissa niitä on saatettu tehdä jo useita.
Suurin osa korjaamisesta kohdistui viime vuonna asuntojen korjaamiseen. Niiden kokonaisarvo oli noin 7 miljardia euroa.
Asuinrakennusten korjaamisen volyymin ennakoidaan kasvavan maltillisesti tänä vuonna – 1-2 prosentin verran.
Kerrostalot ja -huoneistot remonttien kohteena
Kerrostalokorjaukset ovat suurin ryhmä, kun mukaan otetaan sekä taloyhtiöiden että asukkaiden itse tekemät tai teettämät korjaukset.
Nämä korjaukset kasvoivat voimakkaasti sekä vuonna 2014 että 2015.
Kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien aikomukset asuntojen peruskorjauksiin ovat kasvaneet hieman vuoden 2016 tammi- elokuussa. Pienimuotoisempien asuntokorjausten aikomukset ovat olleet niin ikään loivassa kasvussa.
Varovaisuutta aikeissa
Tulevista korjaustarpeista Raksu-raportin perusteella arvioidaan, että ensi vuonna korjaamisaikeissa ollaan varovaisempia.
Luottavaisimmat näkymät ovat pääkaupunkiseudulla, jossa sekä vuoden 2016 ja 2017 korjausrakentamisen ilmapuntari osoittaa tällä hetkellä plusmerkkistä saldolukua.
Asuntoyhtiöiden korjaushankkeiden lainarahoituksen saatavuuden nähdään kääntyneen aiempaa heikommaksi. Ennen korjausten suunnittelua on syytä olla yhteydessä pankkiin sopivan korjauslaajuuden kartoittamiseksi.
Korjausten rahallinen laajuus riippuu käytännössä taloyhtiön vakuusarvosta ja myös lähtötilanteen velkaantumistilanteesta.
Korjauslainojen marginaalien mediaani on edelleen hieman pienentynyt. Keväällä 2015 mediaani oli vastaajien keskuudessa 1,5 prosenttiyksikköä ja keväällä 2016 taso oli 1,2 prosenttiyksikköä.
Asuntolainoja lyhentämään matalan koron aikana
Raksun suosituksissa nostetaan esiin mm. kysymys työvoiman riittävyydestä. Raportissa ehdotetaan, että selvitettäisiin, miten rakennusalalle saataisiin lisää työvoimaa myös toteuttavaan toimintaan ja samaan aikaan vähennettyä Suomen korkeaa työttömyyttä.
”Suhdannetilanteen paraneminen on tuonut esille urakkahintojen nousun mm. putkiremonteissa. Hintapaineet ovat pienet. Kun palkkojen ja materiaalien hintojen odotetaan kehittyvän hyvinkin maltillisesti, tulee rakennuttajien suhtautua kriittisesti nouseviin urakkahintoihin ja pohtia hankkeen lykkäämistä tuonnemmaksi. Rakentamisen tämän hetkinen nopea kasvu hidastuu tämän vuoden jälkeen”, raportin suosituksissa todetaan.
Lisäksi raportissa varoitetaan siitä, minkälaisia riskejä liittyy kotitalouksien suuriin, lyhentämättömiin lainoihin. Kotitaloudethan ovat käyttäneet aktiivisesti lainojen lyhennysvapaita.
”Erityisesti niillä asuntomarkkinoilla, joilla asuntojen hintojen ja rakennuskustannusten välillä on suuri ero, tulisi kotitalouksien pyrkiä ennemminkin lyhentämään lainojaan nyt, kun korkokustannukset ovat poikkeuksellisen matalia, ” suosituksissa muistuetaan.
Lisäksi raportissa arvioidaan, että kansantalouden kannalta lyhennysvapaan yleistyminen nostaa kiilaa työperäiseen muuttamiseen, kun lyhennysvapaa nostaa asuntojen hintoja.