Rakentamisen karmean huono laatu

Helsingin kaupunki haluaa lisää veronmaksajia. Toki niitä tavoitellaan uusia alueita rakentamalla, mutta mielenkiintoisia vaihtoehtoja uuden rakentamisen sijaan antavat myös ns. lisä- ja täydennysrakentaminen.

Ullakoille on rakennettu uusia asuntoja ja rahoitettu niistä saaduilla tuloilla esimerkiksi putkiremontteja. Taloyhtiöt ovat onneksi toteuttaneet niitä järkevästi, myymällä rakennusoikeuden ulkopuoliselle yritykselle. Tosin tarinoita olen kuullut niistäkin, joissa taloyhtiö on itse rakennuttanut uudet asunnot – valitettavasti vaikeuksien kautta – jossakin meni kattourakoitsija konkurssiin kesken työn, toisessa tapauksessa rakentamisen valvonta petti jne.

Helsingin Laajasalossa toteutettiin taannoin lisä- ja täydennysrakentamista tekemällä uusia kerroksia vanhojen talojen päälle. Nyt vastaavanlainen hanke on meneillään Myllypurossa, missä asunto-osakeyhtiö rakennuttaa katolle kaksi lisäkerrosta. Huikea hanke.

Lisäkerrokset toteutetaan moduliratkaisuina. Asunto-osakeyhtiön kannalta on tärkeää, että tällainen hanke toteutetaan mahdollisimman hyvin ja laadukkaasti. Niin pitäisi tehdä kaikissa muissakin hankkeissa – varmistua tekijöiden osaamisesta, hankkia hyvät suunnitelmat, valvoa laatua, vahtia kustannuksia. Toisaalta tällaisethan ovat erinomaisia hankkeita rahoittaa isoja remontteja.

Iiro Viinasen ja Juhani Korhosen tavattuani ja kuultuani rakentamisen laadun ”kukkasista” Lahden Kuunarissa, joutuu miettimään, miksi rakentamisen laatu on sellaista kuin miltä se vaikuttaa olevan. Joku sanoo, että kiire sen tekee – ammattiylpeät rakennusmiehet pakotetaan huolimattomuuteen kiireen vuoksi. Joku pohtii, onkohan rakennusliikkeen suosima hankintamalli – jos rahaa säästyy, se maksetaan bonuksina työnjohtajille – romuttanut ainakin materiaalivalinnoissa hyvän laadun.

Rakentamisen huonosta laadusta on viime aikoina julkaistu monta artikkelia. Ihmiset ovat epätoivoisia, koska pahimmillaan rakentamisen huonous on vaikuttanut heidän terveyteensä.

Rakennusliikkeet eivät puolustele tekemisiään – eivät voikaan, koska niin karmeaa jälki paikka paikoin on.

Mutta miten ongelman voisi hoitaa? On karmaisevaa ajatella, että maksetaan satoja tuhansia euroja uudesta asunnosta, jonka vikalista on loputon, eikä korjaamallakaan siitä tule loppua. Lehtitietojen mukaan rakennusliikkeet kuitenkin mieluummin suosivat sovittelemista, mutta mitä se takaa. Ja asuntojen hinnat vain nousevat. Nyt otsikoissa näkyy myös viitteitä asuntojen hintakuplasta.

Olisiko tässä myös isännöitsijöille uusi palvelumahdollisuus – laatukonsulttina osallistua vastaanottotarkastuksiin ja vuositarkastuksiin yhdessä taloyhtiön edustajien kanssa? Voisihan siinä samalla saada taloyhtiön isännöitäväkseen ja kiinteistö olisi jo sitä ennen tullut tutuksi. Mahdolliset riskikohdatkin voisi jo ennakoida…

Päätoimittaja Riina Takalan pääkirjoitus elokuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Pääkaupunkiseutu Extrassa 6/2013