Rakennusliikkeiden vastuuta rakentamisen ja valmistumisen jälkeen pitäisi Asunto Oy Lahden Kuunarin hallituksessa toimiva Juhani Korhosen mielestä pidentää. Hän näkee mielessään rakennusliikkeiden takuuajan jatkamisen niinkin pitkäksi, että se voisi kattaa esimerkiksi kymmenen vuoden ajan rakennuksen valmistumisesta.
– Sen ajan rakennusliike vastaisi ja korjaisi sinä aikana esille tulleet virheet ja vauriot, jotka johtuvat selkeästi huonosta rakentamisen laadusta. Hyvä rakennustapa on hyvin venyvä käsite. Kyllä rakennuksen ”elinikätavoite” tulee olla 50 vuotta ja se tulee ottaa kaikissa rakenteiden suunnittelussa ja rakentamisen laadussa huomioon.
– Mallia voitaisiin ottaa esimerkiksi siitä, miten moottoritie toteutettiin Lahteen. Siinähän rakentaja rakensi ja vastaa tiestöstä ja sen kunnossapidosta koko elinkaaren ajan.
– Autollekin myönnetään tänä päivänä 7 vuoden takuu, mutta asunnossa takuuaika ei ole kuin mukamas 2 vuotta. Eihän meille uutta autoakaan myydä valmiiksi naarmutettuna, Korhonen vielä pohdiskelee aikanaan asuntoministerinä toimineen Jan Vapaavuoren käyttämää mielikuvaa.
– Meillä on sellainen tunne, että tässä tapauksessa meille on myyty tuote, joka ei vastaa olleenkaan sitä, mitä voisi odottaa, kun ostaa uuden kodin, miehet vielä yhteistuumin toteavat.
– Ei ole tainnut rakennusliike miettiä, kuinka paljon meidän kerrostalomme korjaaminen on tullut sille maksamaan. Joskus kaikki vauriot ja virheet on kuitenkin pistettävä kuntoon, Iiro Viinanen vielä pohtii.
Vastaanotto- ja yksivuotistarkastus ratkaisevia kohtia
Olisi hyvä, että taloyhtiöissä ja niiden hallituksissa ymmärretään, miten tärkeitä ja ratkaiseviakin hetkiä rakennuksen vastaanottotarkastus ja yksivuotistarkastus ovat. Toki vielä kymmenvuotistarkastuksellakin on vaikutuksensa, mutta esimerkin mukaisesti tilanteisiin pitäisi pystyä puuttumaan mahdollisimman aikaisin.
– Miten paljon rakennusalan kokemusta silloisilta hallituksen jäseniltä löytyy, voi vaikuttaa hyvin ratkaisevasti siihen, tuleeko virheitä esiin ja miten hyvin ne saadaan korjattua, Korhonen painottaa.
Enemmän ja tarkempaa tietoa asunnosta
Lisäksi asunnonostajien pitäisi Juhani Korhosen mielestä saada enemmän tietoa talosta ja huoneistostaan. Esimerkiksi rakennepiirustukset ovat hänen kokemuksensa mukaan usein vaillinaisia, detaljikuvat puuttuvat ja ainoastaan pääkuvat luovutetaan taloyhtiöille valmistumisen yhteydessä, eikä niistä asunnon ostanut saa riittävästi tietoa rakenteista ja niiden toteuttamistavasta.
– Kun asuntoa koskevia asiakirjoja saa käteensä minimaalisen vähän tai nekin ovat puutteellisia, niin miten voi varmistua siitä, mitä on ostanut, Korhonen harmittelee ja kertoo, että omaakin huoneistoa koskevia papereita ja piirustuksia on pitänyt vaatimalla vaatia.
Vastaus on ollut, että olette saaneet normaalin määrän asiakirjoja. Tällainen on yleinen tapa ja käytäntö ja yleensä se riittää, Korhonen vielä kertaa saamiaan vastauksia.
Juhani Korhosen ja Iiro Viinasen haastattelu on julkaistu elokuussa 2013 ilmestyneessä Kiinteistöposti Pääkaupunkiseutu Extrassa 6/2013.