Rakennuksista tehtävä energiapihejä

Rakennuksista ja asumisesta on tehtävä energiapihiä, jotta ne kuluttaisivat vähemmän ja vaikuttaisivat sitä kautta myönteisesti ilmastonmuutokseen.

Asuminen ja rakennukset kuluttavat nykyään noin 34 prosenttia kaikesta tuotetusta energiasta. Nykykehityksellä rakennussektorin energiankulutuksen on ennustettu lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä elintason nousun, kaupungistumisen ja asumisen varustelutason paranemisen seurauksena.

Energiatehokkuuden parantaminen on keskeinen keino ilmastopäästöjen vähentämisessä niin uusissa kuin vanhoissakin rakennuksissa.

– Etenkin meillä Suomessa iso osa energiantuotannosta kuluu lämmitykseen, joten ilmastopäästöjä voitaisiin vähentää muun muassa rakennusteknisillä ratkaisuilla uudis- ja korjausrakentamisessa, sanoo VTT:n erikoistutkija Laura Sokka.

– Päästöjen vähentämiseen on useita polkuja, mutta on selvää, että energiantuotantojärjestelmään tarvitaan isoja muutoksia. Yksi raportin keskeisiä viestejä on, etteivät toistaiseksi sovitut vähennystoimet ole riittäviä lämpenemisen rajoittamiseen alle kahden asteen. Päästövähennysten viivästyminen ja liian suppea keinovalikoima lisäävät hillintätoimien kustannuksia ja vaikeuttavat tavoitteen saavuttamista, sanoo Sokka.

Liikenteen päästöt pienenemään

Pitkällä tähtäimellä päästöjen kääntäminen laskuun on vaikeinta liikennesektorilla, sillä liikennemäärät ovat voimakkaassa kasvussa. Ilman päästövähennystoimia liikenteen ilmastopäästöjen arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.

Liikenteen päästöjä on mahdollista vähentää ottamalla käyttöön energiatehokkaampaa moottori- ja ajoneuvotekniikkaa, uusia energiamuotoja sekä kehittämällä kaupunkirakennetta ja julkista liikennettä.

Energiantuotantojärjestelmään isoja muutoksia

Globaaleista ilmastopäästöistä suurin osa, noin 35 prosenttia, aiheutuu energiantuotannosta. IPCC:n arviointiraportin mukaan energiantuotannon päästöjä tulisi vähentää lähelle nollaa vuoteen 2050 mennessä, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää kahteen asteeseen.

Käytännössä tämä tarkoittaisi kivihiilen korvaamista uusiutuvilla energianlähteillä ja ydinenergialla sekä hiilidioksidia talteen ottavan teknologian käyttöönottoa. Mikäli päästövähennystoimiin ei ryhdytä, energiantuotannon ilmastopäästöjen ennakoidaan kaksin- tai kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.

VTT sanookin, että  Suomessa kiinnitettävä huomiota etenkin sähköntuotannon päästöihin ja rakennusten energiatehokkuuteen. Tällä se ottaa kantaa hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n ilmastonmuutoksen hillintää käsittelevään arviointiraporttiin. Ilmastopäästöjen ennakoidaan kasvavan merkittävästi lähes kaikilla talouden sektoreilla vuoteen 2050 mennessä ilman tehokkaita hillintätoimia.