• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Uutiset
    • Uutiset
    • Tuoteuutiset
    • Kaupallinen yhteistyö
  • Artikkelit
    • Energia
    • Huolto ja siivous
    • Isännöinti ja hallinto
    • Julkisivu ja katto
    • Koti
    • Talous
    • Turvallisuus
    • Kolumnit
    • Piha
    • Putket ja vesi
    • Selaa artikkeleita
  • Lehti
    • Lue näköislehtiä
    • Mediatiedot
    • Tilaa uutiskirje ja näköislehti
    • Ilmoita osoitteenmuutoksesta
  • Blogi
  • Yritys
    • RPT Byggfakta Oy
    • Citymark – toimitilapalvelut
    • RakennusFakta – tuotteet ja ratkaisut
    • SIR Tietokanta
    • RPT SMART – Tietopalvelu
  • Yhteystiedot
Kiinteistöposti

Kiinteistöposti

25 vuotta taloyhtiön arjessa ja juhlassa

Olet täällä: Alkuun / Artikkelit / ”Putkiremonttibuumi” edelleen vahvana taloyhtiökorjaamisessa

”Putkiremonttibuumi” edelleen vahvana taloyhtiökorjaamisessa

11.12.2014

Kerrostalojen taloteknisissä korjauksissa viime vuonna ylivoimaisesti suurin siivu korjausrahoista meni käyttövesi- ja viemärijärjestelmien korjaamiseen.
– Kun tarkastellaan kerrostalojen kaikkia korjaustoimia, kuten ulkopintojen ja rakenteiden, talotekniikan, piha-alueiden ja piharakennusten sekä taloyhtiön sisätilojen korjaamista, niin tästä potista kolmannes kohdistui nimenomaan vesi- ja viemärijärjestelmiin, yliaktuaari Eetu Toivanen Tilastokeskuksesta sanoo.

Tämä tieto perustuu marraskuussa julkistettuun korjausrakentamisen tilastoon, jossa on ensimmäistä kertaa mukana myös asuntojen omistajien itse tekemiä tai teettämiä korjauksia sekä tietoa julkisten palvelurakennusten korjauksista asunto-osakeyhtiöiden ja vuokrataloyhtiöiden lisäksi.
Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa korjaamisen syitä ja rakennusten kuntoa niin omakoti- ja paritalojen kuin kerros- ja rivitalojenkin osalta.

Korjausrakentamisella merkittävä rooli
Korjausrakentamisen tilastoinnin uudistamiseen lähdettiin Suomessa kahdesta syystä: korjausrakentamisella on suuri merkitys yhteiskunnan kannalta, mutta sen tilastointi on ollut puutteellista ja toiseksi EU:n komission budjettipääosasto edellyttää korjausrakentamisen tason määrittämistä Suomen bruttokansantulolaskelmiin.
Myös valtiovarainministeriön johtama rakennusalan suhdanneryhmä on raportoinut siitä, että korjausrakentamisen tilastointia pitää parantaa.
– Vanhassa Tilastokeskuksen tekemässä asuntoyhteisöjen korjausrakentamistilastossa oli mukana vain asunto-osakeyhtiöt ja aravataloyhteisöt, Toivanen toteaa.
Tänä vuonna tutkimus siis laajeni selvittämään myös osakkeenomistajien sekä omakoti- ja paritalo-omistajien korjaamista sekä julkisten palvelurakennusten korjaamista.
– Ensi vuonna tietoa hankitaan myös liike- ja toimistorakennusten korjaamisesta ja vuonna 2016 teollisuus ja varastorakennusten korjaamisesta, Toivanen mainitsee.

Mainos

Korjaamiseen 5,7 miljardin rahapotti
Omakotitalojen ja osakehuoneistojen omistajat ja asunto-osakeyhtiöt korjasivat asuntojaan ja rakennuksiaan 5,7 miljardilla eurolla viime vuonna. Kerrostaloja korjattiin 2,2 miljardilla eurolla ja rivitaloasuntoja 800 miljoonalla eurolla.
Kerrostalojen 2,2 miljardin euron korjausrakentamispotista meni 1,6 miljardia euroa asunto-osakeyhtiöiden teettämiin korjauksiin. Loput 600 miljoonaa euroa muodostui kerrostaloasuntojen omistajien itse tekemistä tai teettämistä korjauksista.
Rivitaloihin kohdistuneesta 800 miljoonan euron korjauspotista 440 miljoonaa euroa meni rivitalojen korjaamiseen ja rivitaloasuntojen omistajat tekivät omia korjauksiaan 340 miljoonan euron edestä.

Asunto-osakeyhtiöissä talotekniikan korjauksia eniten
Tutkimus osoittaa, että talotekniikkaan liittyviä korjauksia tehtiin rivitaloissa ja kerrostaloissa eniten, 889 miljoonan euron edestä. Toiseksi eniten korjauksista kohdistui ulkopintoihin ja rakenteisiin, yhteensä 858 miljoonan euron edestä. Taloyhtiön sisätilojen korjauksiin rivi- ja kerrostaloissa käytettiin yhteensä 155 miljoonaa euroa ja piha-alueisiin ja piharakennuksiin kohdistettiin rivi- ja kerrostaloissa 104 miljoonaa euroa.
Asunto-osakeyhtiöiden korjaustietoja kysyttiin kaikkiaan 4 000 yhtiön osalta.
Tietoa kerättiin Asunto-osakeyhtiöiden taloustilaston tiedonkeruun yhteydessä. Taloustilaston keruussa tiedusteltiin kiinteistön tuottoja ja hoitokuluja ja korjausrakentamisen osuudessa lisäksi eri rakenteiden kuntoon, korjaamiseen, kunnostamiseen ja uusimiseen liittyviä asioita.
Esimerkiksi ”Ulkopinnat ja rakenteet” –otsikon alla kysyttiin perustusten ja runkorakenteiden, julkisivujen, vesikaton ja yläpohjan sekä ikkunoiden ja ulko-ovien kunnosta ja korjaamisesta.
”Talotekniikan” alla kysyttiin käyttövesi- ja viemäröintijärjestelmän, lämmitysjärjestelmän, ilmanvaihto- ja jäähdytysjärjestelmän, sähköjärjestelmän ja hissien kunnosta ja korjaamisesta.
Piha-alueiden ja –rakennelmien kunto ja korjaaminen selvitettiin omana ryhmänään ja taloyhtiön omistuksessa olevien sisätilojen ja muiden taloyhtiön vastuulla olevien tilojen kuntoa ja korjaamista.
– Taloyhtiön sisätiloilla tutkimuksessa tarkoitetaan esimerkiksi taloyhtiön omistuksessa olevia asuntoja, jotka on esimerkiksi vuokrattu eteenpäin, tai taloyhtiön omistamia liike- tai toimistotiloja. Muilla sisätiloissa taas tarkoitetaan esimerkiksi taloyhtiön rappukäytäviä, saunoja, kerhotiloja,  varastoja ja niin edelleen, Toivanen tarkentaa.

Kustannukset suhteutettuna asuinpinta-alaan
Kerrostaloissa tehtyjen korjausten kustannukset suhteutettuna asuinpinta-alaan olivat viime vuonna 46,5 euroa per neliö, rivitaloissa 34,0 euroa per neliö ja omakotitaloissa 21,7 euroa per neliö.
Asunto-osakeyhtiöiden korjauskustannusten alueellisessa tarkastelussa näyttää siltä, että pääkaupunkiseudulla korjauskustannukset ovat olleet hieman korkeammat kuin muualla Suomessa.
Tutkimuksen mukaan kerrostaloissa korjauskustannukset olivat pääkaupunkiseudulla noin 34 euroa ja rivitaloissa noin 16 euroa per huoneistoala. Muualla Suomessa korjauskustannukset olivat kerrostaloissa noin 25 euroa ja rivitaloissa noin 17 euroa per huoneistoala.
– Se oli tässä mielenkiintoinen havainto, että rivitalojen korjauskustannuksissa per huoneistoala oli niin pieni ero pääkaupunkiseudun ja muun maan kesken, Toivanen sanoo.

Kuntoa selvitettiin ensimmäisen kerran
Omistusasujien asuntojen kuntoa ja korjaamista koskeva kysely kohdistui 5 000 henkilöön. Heistä 1 700 edusti omakoti- ja paritaloasumista, 1 700 rivitaloasumista ja 1 600 kerrostalo- ja muuta asumista. Vastaajat valikoituivat satunnaisesti.
Osa kysymyksistä kohdistettiin kaikille, esimerkiksi millaisessa kunnossa asuntonne eri tilat, kuten wc, kylpyhuone, keittiö, sauna ja muut asuintilat, ovat ja onko niitä korjattu.
Seuraavan osion kysymykset kohdistuivat omakotitaloissa ja paritaloissa asuville ja niissä selvitettiin ulkopintaan ja –rakenteisiin, talotekniikkaan, piha-alueisiin ja –rakenteisiin liittyvää kuntoa ja korjaamista.
– Pyrimme selvittämään omistusasujien asuntojen kuntoa ja korjaamista vastaavalla tiedonkeruutavalla, jotta saisimme ensi vuonna vertailukelpoista tietoa. Lomakkeiden sisältöä on kuitenkin vielä hieman kehitettävä ennen kuin ne lähtevät liikkeelle ensi vuoden alussa, Toivanen mainitsee.
Omistusasujat ovat varsin tyytyväisiä asuntoihinsa ja pitävät niitä vähintään hyväkuntoisina. Yli 70 prosenttia vastaajista oli tätä mieltä riippumatta siitä, asuivatko omakotitalossa vai rivi- vai kerrostalossa.
Vain 2 prosenttia vastanneista piti omaa asuntoaan tai taloaan huonona tai erittäin huonona.
Omakotitaloissa ja paritaloissa asuvista yli puolet pitivät eri rakennusosien ja –järjestelmien sekä piha-alueita ja –rakenteiden kuntoa hyvänä tai erittäin hyvänä. Parhaimmassa kunnossa omakoti- ja paritaloasujien arvion mukaan olivat perustukset ja runko, käyttövesi- ja viemäröintijärjestelmät sekä lämmitysjärjestelmät. Huonoimmassa kunnossa olivat vastaajien mukaan talon ulkopuolelle jäävät alueet ja rakenteet.

Omistajien työpanos merkittävä
Omakoti- ja paritaloja korjattiin 2,8 miljardilla eurolla. Omakotitaloasuntojaan korjanneista joka toinen ilmoitti tehneensä työmäärästä itse noin puolet tai enemmän.
Asuntojen omistajien itse tekemissä korjauksissa ei huomioitu oman työn arvoa. Reilu kolmannes kerrostaloasuntoaan korjanneista ilmoitti tehneensä remontin työmäärästä itse noin puolet tai enemmän. Rivitaloasuntojen korjaajista noin kaksi kolmannesta ilmoitti tehneensä työmäärästä itse noin puolet tai enemmän.

Vuokrataloyhtiöiden korjaukset 480 miljoonaa euroa
Aravalainoitettujen asuntoyhteisöjen rakennuksia korjattiin noin 480 miljoonalla eurolla. Niiden tietoja selvitettiin 18 suurimmalta avaravuokrataloyhtiöltä, joilta tiedusteltiin ns. suorakyselynä yhtiöiden tilikauden korjauskustannukset.
– Aravavuokratalot olivat tässä tutkimuksessa vähemmällä huomiolla ja siksi siltä osin tutkimus toteutettiin samalla tavoin kuin aikaisemminkin. Aravataloja koskevassa kyselyssä on se hankaluus, ettei siitä ole saatu tietoja rakennuskohtaisesti, vaan tietynlaisena könttänä, Toivanen toteaa ja arvioi, että tältäkin osin tutkimusta kehitettäneen tulevaisuudessa.

Artikkeli on julkaistu joulukuussa ilmestyvässä Kiinteistöposti Professional 10/12.

Kategoriassa: Artikkelit Avainsanoilla: "putkiremonttibuumi", kerrostalot, korjausrakentaminen, talotekniikka, tilastokeskus, vesi- ja viemärijärjestelmät, yliaktuaari Eetu Toivanen

Ensisijainen sivupalkki

Lue uusin lehti

Lue aiemmat numerot täältä.

Julkisivujen taitajat

Katso julkisivujen taitajat 2022

Päivää, sanoi isännöitsijä

Vanhat talot ovat upeita kohteita

Normipostia

Takat, takkahormit ja niiden kunnossapitovastuu taloyhtiössä

Valvoja

Valvoja: Urakoitsijan ja työntekijöiden kunnosta

Yhteistyössä

Tilaa Rakennusfakta-uutiskirje

RSS Rakennusfakta tuoteuutisia

  • Tavallinen vesivessa on iso ja haastava projekti 31.1.2023
  • Mattapintaiset SILK-GLASS ® kirjoitustaulut uusin värein Tukholman huonekalumessuilla! 31.1.2023
  • Ullakkoportaat 31.1.2023
  • Uutuus! Joutsenmerkitty ja ultramattapintainen Grace-parketti Tarkettilta 30.1.2023

Rakennusalan Trendit -raportti

Rakennusalan Trendit raportti

Suosittua sivustolla

  • Lappeenrannan Sammontalon rakentaminen alkaa tänä kevään
  • Raide-Jokerin koeajot alkavat Espoossa
  • Kiinteistötahkola osti Isännöinti Ilkka Saarinen Oy:n
  • Hervantajärven kivijalkakauppa lämmittää asuntoja
  • Helsinki ja Caverion käynnistävät kolme ESCO-hanketta

Footer

Kiinteistöposti

Kiinteistöposti-lehti on taloyhtiömaailmaan keskittyvä ammattijulkaisu. Lehdessä julkaistaan taloyhtiöitä koskevia artikkeleita ja taloyhtömaailmaan liittyviä uutisia ja tuotteita.

  • Facebook
  • LinkedIn

Copyright © 2023 · Kiinteistöposti | RPT Byggfakta Oy

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet
Käytämme sivustollamme evästeitä joiden avulla seuraamme sivustomme liikennettä. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi, sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Klikkaamalla "Hyväksy", hyväksyt kaikki sivustollamme käytössä olevat evästeet. Muista, että sinulla on myös valintamahdollisuuksia tietojesi ja yksityisyytesi käsittelyyn ja suojaamiseen. Voit määritellä evästeiden hyväksynnän tarkemmin Eväste-asetuksista.
EvästeasetuksetHyväksy
Yksityisyys

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä

Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.

Non Necessary

Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.

Tallenna ja hyväksy