Kerrostalojen taloteknisissä korjauksissa viime vuonna ylivoimaisesti suurin siivu korjausrahoista meni käyttövesi- ja viemärijärjestelmien korjaamiseen.
– Kun tarkastellaan kerrostalojen kaikkia korjaustoimia, kuten ulkopintojen ja rakenteiden, talotekniikan, piha-alueiden ja piharakennusten sekä taloyhtiön sisätilojen korjaamista, niin tästä potista kolmannes kohdistui nimenomaan vesi- ja viemärijärjestelmiin, yliaktuaari Eetu Toivanen Tilastokeskuksesta sanoo.
Tämä tieto perustuu marraskuussa julkistettuun korjausrakentamisen tilastoon, jossa on ensimmäistä kertaa mukana myös asuntojen omistajien itse tekemiä tai teettämiä korjauksia sekä tietoa julkisten palvelurakennusten korjauksista asunto-osakeyhtiöiden ja vuokrataloyhtiöiden lisäksi.
Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa korjaamisen syitä ja rakennusten kuntoa niin omakoti- ja paritalojen kuin kerros- ja rivitalojenkin osalta.
Korjausrakentamisella merkittävä rooli
Korjausrakentamisen tilastoinnin uudistamiseen lähdettiin Suomessa kahdesta syystä: korjausrakentamisella on suuri merkitys yhteiskunnan kannalta, mutta sen tilastointi on ollut puutteellista ja toiseksi EU:n komission budjettipääosasto edellyttää korjausrakentamisen tason määrittämistä Suomen bruttokansantulolaskelmiin.
Myös valtiovarainministeriön johtama rakennusalan suhdanneryhmä on raportoinut siitä, että korjausrakentamisen tilastointia pitää parantaa.
– Vanhassa Tilastokeskuksen tekemässä asuntoyhteisöjen korjausrakentamistilastossa oli mukana vain asunto-osakeyhtiöt ja aravataloyhteisöt, Toivanen toteaa.
Tänä vuonna tutkimus siis laajeni selvittämään myös osakkeenomistajien sekä omakoti- ja paritalo-omistajien korjaamista sekä julkisten palvelurakennusten korjaamista.
– Ensi vuonna tietoa hankitaan myös liike- ja toimistorakennusten korjaamisesta ja vuonna 2016 teollisuus ja varastorakennusten korjaamisesta, Toivanen mainitsee.
Korjaamiseen 5,7 miljardin rahapotti
Omakotitalojen ja osakehuoneistojen omistajat ja asunto-osakeyhtiöt korjasivat asuntojaan ja rakennuksiaan 5,7 miljardilla eurolla viime vuonna. Kerrostaloja korjattiin 2,2 miljardilla eurolla ja rivitaloasuntoja 800 miljoonalla eurolla.
Kerrostalojen 2,2 miljardin euron korjausrakentamispotista meni 1,6 miljardia euroa asunto-osakeyhtiöiden teettämiin korjauksiin. Loput 600 miljoonaa euroa muodostui kerrostaloasuntojen omistajien itse tekemistä tai teettämistä korjauksista.
Rivitaloihin kohdistuneesta 800 miljoonan euron korjauspotista 440 miljoonaa euroa meni rivitalojen korjaamiseen ja rivitaloasuntojen omistajat tekivät omia korjauksiaan 340 miljoonan euron edestä.
Asunto-osakeyhtiöissä talotekniikan korjauksia eniten
Tutkimus osoittaa, että talotekniikkaan liittyviä korjauksia tehtiin rivitaloissa ja kerrostaloissa eniten, 889 miljoonan euron edestä. Toiseksi eniten korjauksista kohdistui ulkopintoihin ja rakenteisiin, yhteensä 858 miljoonan euron edestä. Taloyhtiön sisätilojen korjauksiin rivi- ja kerrostaloissa käytettiin yhteensä 155 miljoonaa euroa ja piha-alueisiin ja piharakennuksiin kohdistettiin rivi- ja kerrostaloissa 104 miljoonaa euroa.
Asunto-osakeyhtiöiden korjaustietoja kysyttiin kaikkiaan 4 000 yhtiön osalta.
Tietoa kerättiin Asunto-osakeyhtiöiden taloustilaston tiedonkeruun yhteydessä. Taloustilaston keruussa tiedusteltiin kiinteistön tuottoja ja hoitokuluja ja korjausrakentamisen osuudessa lisäksi eri rakenteiden kuntoon, korjaamiseen, kunnostamiseen ja uusimiseen liittyviä asioita.
Esimerkiksi ”Ulkopinnat ja rakenteet” –otsikon alla kysyttiin perustusten ja runkorakenteiden, julkisivujen, vesikaton ja yläpohjan sekä ikkunoiden ja ulko-ovien kunnosta ja korjaamisesta.
”Talotekniikan” alla kysyttiin käyttövesi- ja viemäröintijärjestelmän, lämmitysjärjestelmän, ilmanvaihto- ja jäähdytysjärjestelmän, sähköjärjestelmän ja hissien kunnosta ja korjaamisesta.
Piha-alueiden ja –rakennelmien kunto ja korjaaminen selvitettiin omana ryhmänään ja taloyhtiön omistuksessa olevien sisätilojen ja muiden taloyhtiön vastuulla olevien tilojen kuntoa ja korjaamista.
– Taloyhtiön sisätiloilla tutkimuksessa tarkoitetaan esimerkiksi taloyhtiön omistuksessa olevia asuntoja, jotka on esimerkiksi vuokrattu eteenpäin, tai taloyhtiön omistamia liike- tai toimistotiloja. Muilla sisätiloissa taas tarkoitetaan esimerkiksi taloyhtiön rappukäytäviä, saunoja, kerhotiloja, varastoja ja niin edelleen, Toivanen tarkentaa.
Kustannukset suhteutettuna asuinpinta-alaan
Kerrostaloissa tehtyjen korjausten kustannukset suhteutettuna asuinpinta-alaan olivat viime vuonna 46,5 euroa per neliö, rivitaloissa 34,0 euroa per neliö ja omakotitaloissa 21,7 euroa per neliö.
Asunto-osakeyhtiöiden korjauskustannusten alueellisessa tarkastelussa näyttää siltä, että pääkaupunkiseudulla korjauskustannukset ovat olleet hieman korkeammat kuin muualla Suomessa.
Tutkimuksen mukaan kerrostaloissa korjauskustannukset olivat pääkaupunkiseudulla noin 34 euroa ja rivitaloissa noin 16 euroa per huoneistoala. Muualla Suomessa korjauskustannukset olivat kerrostaloissa noin 25 euroa ja rivitaloissa noin 17 euroa per huoneistoala.
– Se oli tässä mielenkiintoinen havainto, että rivitalojen korjauskustannuksissa per huoneistoala oli niin pieni ero pääkaupunkiseudun ja muun maan kesken, Toivanen sanoo.
Kuntoa selvitettiin ensimmäisen kerran
Omistusasujien asuntojen kuntoa ja korjaamista koskeva kysely kohdistui 5 000 henkilöön. Heistä 1 700 edusti omakoti- ja paritaloasumista, 1 700 rivitaloasumista ja 1 600 kerrostalo- ja muuta asumista. Vastaajat valikoituivat satunnaisesti.
Osa kysymyksistä kohdistettiin kaikille, esimerkiksi millaisessa kunnossa asuntonne eri tilat, kuten wc, kylpyhuone, keittiö, sauna ja muut asuintilat, ovat ja onko niitä korjattu.
Seuraavan osion kysymykset kohdistuivat omakotitaloissa ja paritaloissa asuville ja niissä selvitettiin ulkopintaan ja –rakenteisiin, talotekniikkaan, piha-alueisiin ja –rakenteisiin liittyvää kuntoa ja korjaamista.
– Pyrimme selvittämään omistusasujien asuntojen kuntoa ja korjaamista vastaavalla tiedonkeruutavalla, jotta saisimme ensi vuonna vertailukelpoista tietoa. Lomakkeiden sisältöä on kuitenkin vielä hieman kehitettävä ennen kuin ne lähtevät liikkeelle ensi vuoden alussa, Toivanen mainitsee.
Omistusasujat ovat varsin tyytyväisiä asuntoihinsa ja pitävät niitä vähintään hyväkuntoisina. Yli 70 prosenttia vastaajista oli tätä mieltä riippumatta siitä, asuivatko omakotitalossa vai rivi- vai kerrostalossa.
Vain 2 prosenttia vastanneista piti omaa asuntoaan tai taloaan huonona tai erittäin huonona.
Omakotitaloissa ja paritaloissa asuvista yli puolet pitivät eri rakennusosien ja –järjestelmien sekä piha-alueita ja –rakenteiden kuntoa hyvänä tai erittäin hyvänä. Parhaimmassa kunnossa omakoti- ja paritaloasujien arvion mukaan olivat perustukset ja runko, käyttövesi- ja viemäröintijärjestelmät sekä lämmitysjärjestelmät. Huonoimmassa kunnossa olivat vastaajien mukaan talon ulkopuolelle jäävät alueet ja rakenteet.
Omistajien työpanos merkittävä
Omakoti- ja paritaloja korjattiin 2,8 miljardilla eurolla. Omakotitaloasuntojaan korjanneista joka toinen ilmoitti tehneensä työmäärästä itse noin puolet tai enemmän.
Asuntojen omistajien itse tekemissä korjauksissa ei huomioitu oman työn arvoa. Reilu kolmannes kerrostaloasuntoaan korjanneista ilmoitti tehneensä remontin työmäärästä itse noin puolet tai enemmän. Rivitaloasuntojen korjaajista noin kaksi kolmannesta ilmoitti tehneensä työmäärästä itse noin puolet tai enemmän.
Vuokrataloyhtiöiden korjaukset 480 miljoonaa euroa
Aravalainoitettujen asuntoyhteisöjen rakennuksia korjattiin noin 480 miljoonalla eurolla. Niiden tietoja selvitettiin 18 suurimmalta avaravuokrataloyhtiöltä, joilta tiedusteltiin ns. suorakyselynä yhtiöiden tilikauden korjauskustannukset.
– Aravavuokratalot olivat tässä tutkimuksessa vähemmällä huomiolla ja siksi siltä osin tutkimus toteutettiin samalla tavoin kuin aikaisemminkin. Aravataloja koskevassa kyselyssä on se hankaluus, ettei siitä ole saatu tietoja rakennuskohtaisesti, vaan tietynlaisena könttänä, Toivanen toteaa ja arvioi, että tältäkin osin tutkimusta kehitettäneen tulevaisuudessa.
Artikkeli on julkaistu joulukuussa ilmestyvässä Kiinteistöposti Professional 10/12.