Portimolassa perustettiin piharyhmä

Helsingin Länsi-Herttoniemessä sijaitsevan 1950-luvun kerrostaloyhtiö Portimolan asukkaat osallistuvat puutarhanhoitoon aktiivisesti. Neljästä talosta koostuvan yhtiön pihamaalta löytyy viljelylavoja, marjapensaita, hedelmäpuita ja kukkapenkkejä. Yksi asukkaista on juuri hankkinut pienen kasvihuoneen. 

Portimola sijaitsee vilkkaiden ulkoilureittien varrella. Siisti ja kaunis piha on Heli Tähtisen mukaan taloyhtiön markkinointia ja viestii siitä, että taloissa viihdytään. Mukana piharyhmän jäsen Kasperi Jääskeläinen.

Portimolan pihatoimintaa koordinoimaan on tänä vuonna perustettu hallituksen alainen piharyhmä, jota luotsaa yli 20 vuotta yhtiössä asunut Heli Tähtinen. Ryhmän toimintaan voivat tulla mukaan kaikki pihan kehittämisestä kiinnostuneet asukkaat. Tarkoituksena on tarjota asukkaille väylä kertoa pihatoiveistaan ja ideoistaan ja rohkaista nauttimaan pihasta omalla tavallaan.

Kitkemisestä kaikki alkoi

Tähtinen valikoitui piharyhmän vetäjäksi, sillä hän on tullut yhtiössä tunnetuksi aktiivisuudestaan pihamaalla. Kun hän muutti puolisoineen Portimolaan parikymmentä vuotta sitten, villiintyneet vadelmapensaikot ja tatarpöheiköt rehottivat pihalla. Samoihin aikoihin hän seurasi omien vanhempiensa omakotitalon pihanrakennusta ja kiinnostus puutarhanhoitoon heräsi.

Tähtinen ei kysellyt lupia vaan alkoi oma­toimisesti kesyttää villiintyneitä pensaikkoja taloyhtiön pihalla. 

– Ikinä ei ole tullut taloyhtiön puolelta rajoitusta tai negatiivista kommenttia, hän kertoo.

– Asukkaiden puolelta on tullut ihastelua ja kannustusta.

Yksi toisensa jälkeen pöheiköistä paljastui aarteita: perinneperennoja ja ruusuja vuosien ja vuosikymmenten takaa. Vaikka istutukset olivat päässeet välissä villiintymään, taloyhtiön alkuaikoina vuosisadan puolivälissä pihalla oli riittänyt puuhastelijoita, ja pihalle myönnettiin vuonna 1965 Helsingin Puutarhaseuran pihakilpailun kunniakirja.

Aluksi Tähtinen touhusi puutarhassa yksin täydentäen paljastamiaan vanhoja istutuksia äidiltään saamillaan pistokkailla ja taimilla. Pian naapurit alkoivat pysähtyä juttelemaan ja kyselemään vinkkejä. Hiljalleen muutkin rohkaistuivat ottamaan taloyhtiön pihan omakseen ja toteuttamaan itseään puutarhassa. Pihalla viihtymisestä kielivät lukemattomat asukkaiden istuttamat narsissien, hyasinttien ja tulppaanien ryppäät, jotka kurkottelevat kohti kevät­aurinkoa toukokuisessa Portimolassa.

– Myös rento oleskelu on lisääntynyt. On ilo nähdä, kuinka eri tilanteissa olevat ihmiset viihtyvät pihoilla. Chillailu pihalla on tullut jutuksi ihan viimeisen viiden vuoden sisällä, Tähtinen kertoo muutoksesta pihamaalla.

Piharyhmä ohjaa ja opastaa

On helppo kuvitella, että 80 asunnon talo­yhtiössä rento ja vapaa suhtautuminen puutarhanhoitoon johtaisi kaaokseen. Tähtisen mukaan uhkakuvat eivät ole toteutuneet, vaan asukkaat puuhastelevat pihalla kaikkien viihtyvyyttä silmällä pitäen. Hän näkee, että ilman asukkaiden vapautta, aktiivisuutta ja taloudellista panosta pihamaa näyttäisi nyt hyvin toisenlaiselta.

– Aika villiintynyttä puskaa olisi, ja hallituksella menisi aikaa sen miettimiseen, miltä piha näyttää. Piha olisi autiona, eikä hyödynnettäisi tätä kesäistä keidasta, joka meillä on, hän pohtii. 

Vastaperustetun piharyhmän toivotaan tuovan pihoille entistä enemmän väkeä, minkä vuoksi ryhmälle kuuluu myös opastus- ja ohjausrooli. Taloyhtiössä täytyy ottaa tietyt asiat huomioon. Istutukset ja viljelylaatikot eivät saa vaikeuttaa huoltoyhtiön työtä, kuten ruohonleikkuuta. Kasvivalintojen ja istutusten tulee sopia taloyhtiön arkkitehtuuriin ja aikakauteen.

– Ei lähdetä muuttamaan, mutta täydennetään siten, että sopii arkkitehtuuriin, Tähtinen kertoo periaatteista. 

– Haitallisia vieraslajeja ei saa laittaa vahingossakaan.

Lisäksi tulee miettiä, kenelle vastuu valmiiden kukkapenkkien, istutuksien ja puiden ylläpidosta annetaan. Onko asukkailla resursseja sitoutua hoitoon, vai annetaanko se huoltoyhtiön tehtäväksi?

Taloyhtiöiden pihat suunnannäyttäjinä

Portimolan piharyhmällä on oma budjetti, mikä helpottaa hallituksen työskentelyä, kun jokaista multasäkkiä ja taimihankintaa ei tarvitse hyväksyttää hallituksella erikseen. Yhtiössä on pitkät perineet pihasta huolehtimiseen, joten ajatus piharyhmän budjetista meni helposti läpi. 

Heli Tähtinen kertoo, että aloitusbudjetti kuluu pitkälti perushankintoihin eli siihen, että kaikista taloista löytyvät tarvittavat puutarhanhoitovälineet. Omat istutuksensa ja viljelylaatikkonsa asukkaat maksavat jatkossakin omasta pussistaan. Piharyhmä pystyy järjestämään itsenäisesti talkoita ja päättämään pienemmistä pihahankinnoista, jolloin isännöitsijän ja hallituksen työkuorma kevenee. 

Tähtinen toivoo ryhmän toiminnan muotoutuvan säännölliseksi ja että mukaan saataisiin kiinteä porukka ideoimaan ja kehittämään asukkaiden toiveita. Suunnitelmissa on muun muassa kompostien perustaminen puutarhajätteelle. 

Heli Tähtisen mukaan taloyhtiöiden pihoilla on rooli nykyajan uhkien kuten lajikadon ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kelottuneet tai lahonneet puut voidaan jättää aloilleen ja vaalia pieneliöiden mikromaailmaa. Uudet istutusruukut hankittiin kierrätysmateriaalista valmistettuna ja puisille puutarhakalusteille tehdään kunnossapitoaikataulu.

– Otamme kantaa kulutusmaailmaan ja pyrimme pääsemään kaikilla tasoilla kertakulutuksesta eroon. Pidetään huoli, että pienillekin eläimille riittää asuinpaikkoja ja mahdollistetaan linnuille pesimäpaikat. Koko ajan täytyy olla korvat herkkänä, mihin kaikkeen voidaan mennä mukaan. Haluamme tehdä asioita, jotka ovat asukkaille ja luonnolle hyväksi.

Teksti ja kuvat: Vilja Jääskeläinen