Ei vain merkki, tyyppi ja teho, vaan myös hoito
Moni ilmalämpöpumppu on monipuolisempi kuin sen käyttäjä tietääkään. On vain niin, että jos laatulaitettaan ei hoida ohjeiden mukaan, huipputoiminnot hiipuvat pois ja putoaa toiminnoiltaan hiljalleen vaatimattomampien ilmalämpöpumppujen luokkaan. Ylipäätään moni ilmalämpöpumppu on huonolla hoidolla.
– Hyvin usein ihmiset laiminlyövät ilmalämpöpumppujensa säännöllisen huollon, koska monille ne on myyty ajatuksella, ettei heidän tarvitse tehdä laitteelle mitään.
Tällaisena ’kenttätilanteen’ on nähnyt Timo Routakangas, joka vielä joitakin vuosia sitten itsekin toimitti talouksiin ilmalämpöpumppuja. RM-Lämpöasennus Oy -yritystään Huittisista käsin pyörittävän Routakankaan tämän päivän myynti- ja asennustoimintojen ydin on vanhojen lämmitysjärjestelmien korvaamisessa maalämpöjärjestelmillä.
Ilmalämpöpumppujen puolesta Routakangas on silti toiminut yhä, ei laitteita myyden, vaan käyttäjiä laitevalmistajista riippumattomana opastaen. ILMANKOS-projektin ja Ympäristötietokeskus Moreenian yhteistyössä järjestämät ”Opi hoitamaan ilmalämpöpumppusi” -illat ovat täyttyneet heti osallistujista.
Asioita ei käsitellä niissä pelkästään teoriassa, vaan paikalle tuodun laitteen sisuksiin yhdessä konkreettisesti porautuen. Tällä hetkellä kuvio on Routakankaan mukaan se, että itse asiassa monet ihmiset eivät tiedä, mitä ilmalämpöpumppu oikeasti tekee. Eivätkä, mitä sille pitäisi tehdä. Kun laitteiden myynti kävi kuumimmillaan vuosina 2007-2008, liikkeellä oli jos jonkinnäköistä yrittäjää ja asentajaa.
– Asiakkaille annetut lupaukset ja markkinointisysteemit ovat olleet vähän yliammuttujakin. Asiakkaille saattoi jäädä laitteiden toiminnasta ja kyvyistä myös epärealistisia kuvia. Ilmalämpöpumppujen hoito ei periaatteessa ole järin monimutkaista. Routakangas uskookin askareesta lipeämisen juontuvan enemmänkin siitä, että laitteiden ohjekirjat tahtovat jäädä käyttäjiltä lukematta. Onhan se toki oma ponnistuksensa plarata äidinkielisensä sivut opuksesta, jossa kieliversioita riittää pitkä litania, ”mandariinikiinasta lähtien” !
Pölylle kyytiä sisäyksiköistä, ulkona jäätilanne haltuun
Sisäyksikön suodattimen tai suodattimien säännöllinen puhdistus ja ulkoyksikköön mahdollisesti kertyneiden liiallisten jäiden poisto – nämä kaksi toimenpidettä kun osaa ja viitsii tehdä, ilmalämpöpumpun toimintaedellytykset ovat jo varsin hyvällä tolalla. Lähes kaikissa ilmalämpöpumpuissa – kaikkein halvimpia lukuun ottamatta – on Routakankaan mukaan edes jonkinlainen vikadiagnostiikka johdattamassa mahdollisten toimintahäiriöiden syyn jäljille. Vian tullen kone laittaa ilmanpuhallusluukut kiinni sisäyksikössä ja siinä oleva valo alkaa vilkkua.
– Käyttöohjeesta on katsottava, miten kyseisessä koneesta saadaan vikakoodi selville, Routakangas sanoo.
Yleisin vilkuttamisen syy lienee suodattimen tukkeutuminen. Imurointi on unohtunut, ja laite anoo koodilla puhdistusta. Jos käyttäjä ei tohdi lähteä itse laittamaan pumppua käyttökuntoon, järkevää olisi koettaa selvittää vikakoodi ennen asentajalle soittamista. Aina laitteen hoitaminen kuntoon ei edellytä osien vaihtoa, mutta siihenkin varautuminen ennalta on järkevää sekä ajan että kustannusten säästämiseksi. Kenelläkään asentajalla ei ole aina kaikkia varasosia mukanaan.
Joskus ilmalämpöpumppu saattaa mennä vikatilaan sähkökatkon tai jännitevaihtelun vuoksi. Siinä auttaa usein virran kytkeminen pois 10 minuutiksi, sitten takaisin. Pahimmillaan ilmalämpöpumpun sisäyksikön suodattimien pölyjen poiston laiminlyönnin vuoksi voidaan joutua isompiinkin toimenpiteisiin, kun ilma ei enää pääse kiertämään lainkaan lauhduttimen ympärillä. Timo Routakangaskin on uransa varrella törmännyt laitteiden sisuksissa ”hirmuisiin pesiin”. Käyttötilan yleissiisteys heijastuu pölyyntymiseen. Muuten hyvinkin siisteissä talouksissa Routakangas on silti joskus törmännyt suodattimien melkoisiin pölykertymiin. Laite on ollut paikallaan ehkä kolme vuotta, eikä sille ole koko aikana tehty mitään. Moni kysyy yllättyneenä, että olisiko pitänyt tehdä?
– Kerran eräs yksikkö oli niin tukossa, että se oli tuotava hallille ja purettava osiin putsattavaksi.
Tiukalla pölyn ja rasvan muodostamalla kakulla on taipumus kertyä suodattimiin, jos sisäyksikkö on lähellä keittiötä. Jo lähtökohtaisesti tuhoon tuomittuja ratkaisuja ovat esimerkiksi pikaruokapaikat, joissa ei ole investoitu keittiöolosuhteisiin tarkoitettuihin laitteisiin.
Mikrobeja poistava suodatin aurinkokylpyyn
Sisäyksiköissä päällimmäiset suodattimet nappaavat sisäilmasta karkeimman pölyn, joka poistetaan imuroimalla. Jos kertymät ovat hurjat, suodattimen voi myös irrottaa pestäväksi.
Hienoimmissa ja kalliimmissa laitteissa voi olla lisäksi erilaisia sisäilman hienopuhtautta edistäviä plasma-, ioni- ja fotokatalyyttisuodattimia, joiden huoltoon ohjekirjoista löytyy laitekohtaiset hoito- ja vaihto-ohjeet. Esimerkiksi fotokatalyyttisuodin reagoi kemiallisesti auringonvaloon poistaen ilmasta mikrobeja ja bakteereita, käytännössä myös hajuja.
Erään tällaisen laitteen huolto-ohje neuvoo Routakankaan mukaan irrottamaan kyseisen suodattimen neljän kuukauden välein ja asettamaan sen päiväksi ikkunalaudalle auringonvaloon aktivoitumaan.
– Jos näin ei tehdä, koneen se toiminto ei pidemmän päälle pelaa.
Ilmalämpöpumppua jäähdyttämiseen käytettäessä puhdistamattomat suodattimet eivät ainoastaan vähennä ilmavirtausta. Jäähdytystoiminnossa sisäyksikkö kondensoi vettä. Jos suodattimissa on pölyä, eläinten karvoja ym., kostuvina kertymät ovat otollinen alusta homekasvustolle, joka puhaltuu sisäilmaan. Laite toimii ilman puhtauden suhteen silloin negatiivisesti – paha juttu etenkin allergisille.
Ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköiden hyväksi voi omatoimisesti poistaa näkyvillä olevat puiden lehdet. Roskat haittaavat sen sisuksissa olevan patterin toimintaa. Yksikköä ei saa avata, mutta roskia kannattaa ronkkia poiskytketystä koneesta suojien raoista sen minkä saa. Ulkoyksiköiden suojista, myynnissä olevistakin, osa on Routakankaan mukaan liian tiiviitä. Ilma ei pääse kiertämään riittävän vapaasti, mikä pienentää laitteen hyötysuhdetta.
– Laite on tehty ulkokäyttöön, joten suojat ovat pelkästään esteettinen asia.
Tuulen kyydittämä räntä pahin jäädyttäjä
Jos ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö ei muodosta talvella jäätä, se ei toimi. Lumikinosten ja maahan muodostuva jääkerroksen ei saa antaa ulottua ulkoyksikköön saakka. Monesti sulattamiseen riittää laitteen kytkeminen jäähdytystoiminnolle. Tarvittaessa tehoa voi lisätä samalla huputtamalla ulkoyksikkö, jotta laitteen sisältä ottama lämpö pääsee muhimaan sen ympärillä. Ääriolosuhteissa, kun tuuli iskee ulkoyksikköön räntää vaakasuorana, jäätyminen voi muodostua niin totaaliseksi, että on otettava käyttöön kovemmat konstit.
– Omakotiasuja voi tehdä sen itse – irrottaa päällyskannen ja kaataa kuumaa vettä yksikön päälle. Ei kuitenkaan sähkökomponentteja sisältävän piirilevyn! Routakangas neuvoo, ja varoittaa.
– Isoissa kiinteistöissä käyttäjällä ei mielestäni pidä olla noin vain oikeutta avata kantta. On päätettävä, kuka saa tehdä ja mitä.
Asunto-osakeyhtiöissä pitäisi ylipäätään aina miettiä vastuukysymykset. Myös vuokralaiselle on oltava selvä, mitä hän saa tai mitä hänen pitää tehdä huoneistokohtaiselle laitteelle, olipa ulkoyksikkö parvekkeella tai rivitalohuoneiston ulkoseinällä.
– Jos ilmalämpöpumppuja on hankittu taloyhtiössä kaikille vaikkapa jäähdytyslaitteiksi, vastuukysymys tulisi mielestäni määritellä yhtiöjärjestyksessä, Routakangas painottaa.
Ilmalämpöpumppujen valikoimat laajenevat ja kehittyvät Routakankaan mukaan kaiken aikaa, muun muassa helpommin asennettaviksi, mutta myös edullisemmiksi hankkia. Taloyhtiöissä ja muissa isommissa kohteissa hän uskoo suuntauksen suosivan entistä enemmän ratkaisuja, joissa esimerkiksi katolla on yksi yhteinen, iso ja kunnollinen ulkoyksikkö, taloyhtiön vastuulla lakisääteisine, vuosittaisine tarkistuksineen koskien esimerkiksi kylmäainemääriä.
– Sisäyksikön puhdistaminen – mikä ei vaikuta muiden toi-mivuuteen – kuuluu ilman muuta kullekin osakkaalle tai asukkaalle. Kun isoissa kohteissa sähkönkäyttö mitataan kohteittain, hoitamattomuudesta asukas aiheuttaa lisälaskua vain itselleen.