Y-Säätiön kiinteistöpäällikkö Juha Niskasen mielestä kotivakuutus pitäisi saada kiinteämmäksi osaksi vuokrasopimuksia. Päätimme kysyä Finanssialan Keskusliitosta näkemyksiä siitä, miten kotivakuutusmenettelyä pitäisi kehittää, että se toisi myös vuokranantajille parempaa vakuutusturvaa vuokralaisen aiheuttamien vahinkojen varalta.
Vastaajana johtava asiantuntija Petri Mero Finanssialan Keskusliitosta.
2) Pitäisikö kotivakuutuksen ottamisesta tehdä vuokralaiselle pakollinen esimerkiksi yleishyödyllisissä vuokra-asunnoissa asuville? Jos vastaat ei, miksi?
Kotivakuutus on vapaaehtoinen vakuutus. Se otetaan, kun halutaan kattaa sellaisia riskejä, jotka muutoin olisivat taloudellisesti ylivoimaisia. Jos esimerkiksi irtaimen omaisuuden tuhoutuminen palossa tai vuotovahingon yhteydessä huolettaa, kannattaa kotivakuutus ottaa.
On toki viisasta, että taloyhtiö tuo esille asumiseen liittyvän tiedottamisen ohessa myös kotivakuutuksen tarpeellisuuden.
3) Onko pakollisuudessa jotakin käytännön ongelmia? (Viittaus tietooni, että maksuhäiriömerkintä voi tehdä mahdottomaksi saada vakuutuksen. Onko ehkä muitakin seikkoja, jotka voivat estää kotivakuutuksen saamisen?)
Kotivakuutus on mahdollista saada myös, vaikka olisi maksuhäiriö. Vakuutusyhtiöt noudattavat toiminnassaan ns. vastuunvalinnan periaatteita, joilla määritellään, mitä riskejä vakuusyhtiö vakuuttaa. Luottotietorekisterissä oleva maksuhäiriömerkintä ei sellaisenaan ole este vakuutuksen myöntämiselle, mutta voi johtaa siihen, että vakuutusyhtiö edellyttää ns. etukäteismaksua.
Vuokrataloyhtiön asettamassa pakollisuudessa on se ongelma, että vaikka vuokranantaja edellyttäisi vakuutusta, niin se ei sellaisenaan sido vakuutuksia myöntävää vakuutusyhtiötä.
4) Miten paljon vakuutusyhtiöt maksavat korvauksia kotivakuutuksesta vuositasolla? Tai esimerkiksi ovat maksaneet viimeisen viiden vuoden aikana? Kehityssuunta?
Kotivakuutuksesta yleisimmin korvattavia vahinkoja ovat vuotovahingot. Näitä korvattiin esimerkiksi vuonna 2013 noin 92 miljoonalla eurolla. Vuotovahinkokorvausten trendi on selvästi kasvava. Käytännössä korvaukset ovat kaksinkertaistuneet 2000-luvulla.
Kotivakuutuksesta korvattiin vuonna 2013 lähes 22 000 vuotovahinkoa. Keskimääräisestä vuotovahingosta korvataan siis noin 4 200 euroa. Myös kappalemääräisesti vuotovahingot kasvavat merkittävästi.
Palovahinkoja korvataan lukumääräisesti paljon vähemmän kuin vuotovahinkoja. Vuonna 2013 kotivakuutuksesta korvattiin noin 4 600 palovahinkoa. Kuitenkin palovahinkojen korvaukset ovat lähes samaa suuruusluokkaa kuin vuotovahinkojen eli noin 72 miljoonaa euroa. Keskimääräinen palovahinkokorvaus on 16 000 euroa. Myös kotivakuutuksen palovahinkojen korvaukset ovat kaksinkertaistuneet 2000-luvulla.
Murto- ja varkausvahingoista korvattiin samana vuonna 20 miljoonaa euroa. Kappalemääräisesti vahinkoja on paljon, jopa 32 000 kappaletta. Irtaimen vakuutusturva on laaja ja kappalemäärä sisältää siis myös esimerkiksi varastetut polkupyörät.
5) Miten kotivakuutustuotetta tai siihen liittyvää korvauskäytäntöä (mahdollisesti lainsäädäntöäkin?) pitäisi kehittää Finanssialan Keskusliiton näkökulmasta?
Kotivakuutus on sellaisenaan jo kattava ja hyvä tuote. Vakuutuksia on useana eri laajuutena pelkästä palovakuutuksesta laajaan all-risk -tyyppiseen turvaan. Vakuutusyhtiöt kilpailevat vakuutusmarkkinoilla kotivakuutusasiakkaista ja kehittävät tuotteitaan houkutteleviksi.
Kotivakuutusasiakkaan on hyvä tarkistaa vakuutusturvansa muutaman vuoden välein. Elämäntilanteeseen saattaa olla tullut muutoksia, kotivakuutuksen laajuuteen voi voi olla tarve tehdä muutoksia, auton vaihdon jälkeen voi olla tarve laajentaa kaskoa tai vaikka lasten vakuutusturva kaipaa päivittämistä.
6) Miten kotivakuutusturvan merkityksen ymmärtämistä voitaisiin lisätä (viittaus siihen, että kerrostaloasukas kuvittelee oman irtaimistonsakin korvaamisen menevän kiinteistövakuutuksen kautta)?
Taloyhtiön tulee tiedottaa asukkaitaan siitä, että koti-irtain on heidän omalla vastuullaan. Tämä koskee sekä omistus- että vuokra-asumista. Kiinteistön oma kiinteistö vakuutus kattaa kiinteistölle sattuneita vahinkoja. Asukkaan vastuulla on huoneiston sisätilat sohvineen ja läppäreineen.
Kotivakuutusvakuutussopimuksen liitteenä on suojeluohje, joka sisältää runsaasti tietoa siitä, miten vahinkoja voidaan välttää. Suojeluohje on vakuutuksenottajaa sitova, joten se tulee lukea läpi ajatuksella.
On myös hyvä huomata, että vahinkoa ei voi aina omalla huolellisella toiminnallaankaan estää. Esimerkiksi yläkerran huoneistossa tapahtunut vesivahinko voi turmella alakerran irtaimen. Tällöin kotivakuutus on tarpeen.
Toisaalta kotivakuutus sisältää usein vastuuvakuutuksen, jonka avulla voi varautua itsensä muille aiheuttamiin vahinkoihin.
Miten on asianlaita? -palsta julkaistaan tulevassa Kiinteistöposti Professional -numerossa 4/2015.