Piharemontit elävät ajan hengessä

Kuva: katetsib, Pixabay

Luonnon monimuotoisuudella on lupa näkyä kerrostalonkin pihamaalla. Taloyhtiöiden piharemonteissa hulevesien hallinta ja luonnon monimuotoisuuden arvostaminen ovat nousseet pinnalle aivan muutamassa vuodessa.

Piha-alueiden suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon ohjenuoraksi on luotu kestävän ympäristörakentamisen periaatteet, KESY. Suosimalla kestäviä rakenteita ja kierrätettäviä materiaaleja ympäristöä rasitetaan mahdollisimman vähän. 

– Taloyhtiöt voivat muun muassa miettiä voitaisiinko tontilla hyödyntää omia kaivuumaita viemättä niitä kaatopaikalle, sanoo Pirttijärvi Oy:n toimitusjohtaja Marko Pirttijärvi. 

Pirttijärvi tietää mistä puhuu, sillä hän on erikoistunut kiinteistöpihojen korjaushankkeiden ja ylläpidon suunnitteluun ja valvontaan. Hän vetää Piha- ja puistosuunnittelu Pirttijärvi -nimistä yritystä. 

Pirttijärvi tunnetaan myös neljä vuotta sitten ilmestyneestä kirjastaan Opas taloyhtiöille –Miten onnistun pihaurakassa.

– Piharemontissa tärkeintä on lopputulos. Pihan on oltava toimiva, turvallinen, siisti, esteettisesti miellyttävä ja jopa kauniskin. Jokaiselle käyttäjäryhmälle, niin lapsille kuin aikuisillekin, on oltava jotakin, Pirttijärvi linjaa.

Taloyhtiö vastaa myös turvallisuudesta. Kunnollinen valaistus ja hyvät pinnoitteet vähentävät kaatumisia. Leikkivälineiden tulee olla kestäviä ja hyvälaatuisia, eikä halvinta tavaraa, mitä marketista löytyy.

Jos piharemontti tehdään osissa, liikkeelle tulee lähteä pohjasta käsin eli ensin kuntoon salaojat, viemärit, kuivatukset ja pihan sähköistys. Vasta tämän jälkeen on pintojen vuoro. Kuva: Marko Pirttijärvi

Piha kuntoon ison remontin jälkeen

Pihan kunto kulkee pitkälti käsi kädessä koko talon kunnon kanssa.  Hulevesien ohjaukset ja pintojen tasaukset täytyy tehdä niin, että itse rakennukselle ei pihan takia aiheudu ongelmia. 

Talo ei pysy kuivana, jos pintakaadot ohjaavat vedet väärään suuntaan. Kasvillisuuttakaan ei pidä istuttaa vääriin paikkoihin, esimerkiksi ei puita liian lähelle talon seinää.

– Piharemontti lähtee tavallisesti liikkeelle, kun kiinteistössä on ensin tehty parveke-, putki- tai julkisivuremontti, jonka yhteydessä piharakenteet ja kasvillisuus usein vaurioituvat. 

Piharemontin voi jakaa eri vuosina toteutettaviin osiin, jos taloyhtiön varat eivät salli suurta remonttia. Pirttijärven mielestä jaksottaminen ei kuitenkaan ole aina järkevää, koska piha on tällöin työmaana monta kesää, ja työmaan perustamiskustannukset kaatuvat maksettavaksi erikseen joka kerta.

– Kannattaa miettiä, olisiko parempi kysyä lainaa pankista ja toteuttaa koko urakka kerta­rysäyksellä. Mutta jos osissa tehdään, niin liikkeelle tulee lähteä pohjasta käsin, eli ensin kuntoon salaojat, viemärit, kuivatukset ja pihan sähköistys. Vasta tämän jälkeen on pintojen vuoro.

Järkevää on myös miettiä, kannattaako tehdä yksi kokonaisuus valmiiksi alusta loppuun yhtenä vuonna. Ensin pantaisiin kuntoon vaikkapa pysäköintialue sähköineen ja latausinfroineen. Seuraavana kesänä voisi sitten olla leikkipaikan vuoro. 

– Lasten leikkipaikat saatetaan joskus unohtaa, kun väki vanhenee eikä talossa asu yhtään leikki-ikäistä lasta. Muistutan aina, että saattaahan niitä lapsenlapsia ilmestyä ja lapsiperheitä muuttaa taloon. 

Pihan on oltava toimiva, turvallinen, siisti, esteettisesti miellyttävä ja jopa kauniskin. Jokaiselle käyttäjäryhmälle, niin lapsille kuin aikuisillekin, on oltava jotakin. Kuva: Marko Pirttijärvi

Riidat ovat vältettävissä

Taloyhtiön osakkailla on monenlaisia ajatuksia kauniista pihasta, jotka eivät välttämättä sovi rakennuksen tyyliin. Erimielisyyksiäkin voi nousta pintaan.

– Ammattisuunnittelija osaa ohjata asukkaiden ajatuksia oikeaan suuntaan, kun asiat perustellaan hyvin. Monesti rakennusvalvonnalla ja kaavoittajallakin on oma painava roolinsa. Pihan on nimittäin oltava kaavan mukainen ja suunnitelmat on usein hyväksyttävä rakennusvalvonnalla, Pirttijärvi sanoo.

Monissa kaupungeissa ja etenkin Helsingissä on yhtenäisiä 1950- ja 1960 -luvuilla rakennettuja asuinalueita, joissa kaavan mukaan on käytettävä pelkästään alueen tyyliin sopivia materiaaleja ja rakenteita. Sama pätee niin kasvillisuuteen kuin valaistukseenkin. 

Hulevesiä torjuttava

Taloyhtiöt varautuvat selvästi ilmastonmuutokseen ja etenkin hulevesien lisääntymiseen, mikä vaikuttaa selvästi pihojen materiaali- ja kasvi­valintoihin. Muutama vuosi sitten voimaan astunut lakimuutos velvoittaa taloyhtiöt käsittelemään hulevedet mahdollisuuksien mukaan omalla tontilla. Kaupungin viemäriverkostoon niitä saa ohjautua mahdollisimman vähän.

Viherkatot, jotka hidastavat veden valumista pihamaalle, alkavat yleistyä etenkin uusissa rakennuskohteissa.  Monesti niistä on maininta jo kaavamääräyksissä. 

– Sama pätee vanhoihin taloyhtiöihin. Piha­remontin yhteydessä vanhat ulkovarastot ja auto­katokset saattavat saada päälleen kasvi­maton – joko kaavamääräysten pakottamana tai asukkaiden omasta aloitteesta. 

Tonteille rakennetaan myös lammikoita ja nurmikiveyksiä viivyttämään vesien valumista. Vettä läpäiseviä pintoja ja pinnoitteita suositaan. Lyhyeksi kynittyjä oleskelunurmikoita tehdään yhä harvemmin.

– Luonnonmukaisilla ratkaisuilla halutaan tukea luonnon monimuotoisuutta. Pihalle luodaan tilaa myös perhosille ja pörriäisille.

– Tänä päivänä ymmärretään jo, että piha ja sen kunto vaikuttaa koko kiinteistön ja myös oman asunnon arvoon, Marko Pirttijärvi sanoo. Kuva: Marko Pirttijärven arkisto

Liikkeelle hyvissä ajoin

Pirttijärven mielestä piharemontin suunnittelu voidaan käynnistää mihin aikaan tahansa, mutta parasta on olla liikkeellä hyvissä ajoin ennen kevättä. 

– Mikäli urakka kilpailutetaan keväällä, niin urakoitsijoilla on jo kalenterit täynnä ja hinnat sen mukaisia. Hyvä suunnittelu- ja toteutusjänne on yksi vuosi, jotta suunnitelmat voidaan esitellä asukkaille ja näin sitouttaa heidät projektiin.

Suunnitelmat olisikin hyvä laatia talvella, jotta kilpailuttaminen voidaan tehdä ennen talo­yhtiön yhtiökokousta, jossa hanke voidaan siunata ja saada toteutukseen kesän aikana.

Pirttijärvi muistuttaa, että asukkaat kannattaa sitouttaa. Jos yhtiökokoukseen mennään esittelemään suunnitelmia, mitä he eivät ole koskaan edes nähneet, niin siitä seuraa kiivasta keskustelua ja väittelyitä.

– Sitouttamisessa auttavat asukaskyselyt ja pihamaalla pidettävät asukasillat, ja jos järkeviä ehdotuksia nousee esiin, niin nekin voidaan ottaa huomioon. Epäsopivat ajatukset voidaan tässä vaiheessa jo torpata hyvillä perusteilla. Kun asiat on puhuttu läpi, niin yhtiökokouksessa päätös syntyy tavallisesti ilman suurempia vastalauseita. 

– Tärkeintä on, että ihmiset kokevat tulleensa kuulluksi. Joskus suunnitelmiin jätetään vapaita alueita, joihin asukkaat voivat organisoida omia istutuslaatikoitaan.

Monesti talojen sisäpihoilla on parkkipaikkoja, jotka ovat kaavan vastaisia. Tämä hankaloittaa piharemontin suunnittelua, kun autot pitäisi saada alta pois eikä tilaa ole sen enempää kadulla kuin missään muuallakaan. 

– Vielä hankalammaksi asian tekee se, että taloyhtiö on voinut vuokrata kaavan vastaisia auto­paikkoja tai jopa myynyt asuntoja autopaikkoineen. Monesti pattilanne päättyy siihen, että pihalle ei tehdä mitään, tai tehdään niin vähän, että lupaa ei tarvitse hakea.

Piharemontin yhteydessä vanhat ulkovarastot ja autokatokset saattavat saada päälleen kasvimaton, joko kaavamääräysten pakottamana tai asukkaiden omasta aloitteesta. Kuva: Michael Gaida, Pixabay

Palkkaa valvoja

Kun urakka alkaa, taloyhtiön kannattaa palkata puolueeton valvoja tilaajan ja urakoitsijan väliin, joka katsoo, että työt tehdään sovitulla tavalla. 

– Valvojalla on ehkä oikeus tehdä pieniä muutoksia ja lisätilauksia, mutta käytännössä taloyhtiön hallitus nimeää yhteyshenkilön, johon valvoja voi ottaa yhteyttä, jos esimerkiksi tulee lisätyötarpeita. Yhteyshenkilön tulee olla helposti tavoitettavissa, jotta päätöksenteko sujuu jouhevasti.

Pirttijärven mukaan suomalaiselle pihalle antaa oman leimansa varautuminen talveen, jolloin huolto- ja aurausautojen on päästävä kulkemaan. Pihalla täytyisi olla myös paikka, johon lunta kasataan. 

– Keski-Eurooppaan verrattuna pihojen hoidossa ja ylläpidossa suomalaisilla on paljon parantamisen varaa – Suomessa pihoihin ei panosteta yhtä intensiivisesti. 

Pirttijärvi arvelee, että tämä johtuu ehkä lyhyestä kaupunkiasumisen perinteestä ja osin myös arvostuksen puutteesta. Vasta viime aikoina Suomessa on alettu ymmärtää, että piha ja sen kunto on oman ja koko kiinteistön arvoon vaikuttava asia. 

– Taloyhtiöt panevat isoja rahoja kiinni pihoihinsa. Projekteissa pyrin varmistamaan sen, että pihan ja etenkin kasvillisuuden hoidosta on tehty remontin jälkeinen erillinen sopimus. Jos viherhoito jää kiinteistönhuoltoyhtiön vastuulle, niin muutaman vuoden kuluttua piha on helposti samassa kunnossa kuin ennen remonttia, Pirttijärvi varoittaa. 

 

Teksti: Matti Valli