Pelastussuunnitelmat kuntoon aluevalvonnalla

Asumisen turvallisuuden kehittäminen on Helsingissä, kuten monessa muussakin Suomen kunnassa, jäänyt vuosien varrella muiden riskikohteiden valvonnan varjoon. Asumisen riskit ovat kuitenkin tunnustettuja.

Nykyinen Helsingin pelastuskomentaja Simo Wecksten käynnistikin jo riskienhallintapäällikkönä toimiessaan selvitystyöt asumisturvallisuuden kehittämiseksi. Työtä on paljon ja kehitystä tehdään harkiten, menetelmiä testaten. Osan kehitystyöstä Helsinki jakaa yhteistyössä mm. Jokilaaksojen, sekä Länsi- ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitosten kanssa.

Tänä vuonna Helsingin pelastuslaitos on tarkastellut valikoituja kohteita mm. aluevalvontaa kehittäen. Yksi kohdealue on Harju. Tiuhaan rakennetussa Harjussa perhekoot ja asunnot ovat pieniä, alue on yksi Suomen tiheimmistä. Rakennuskannasta löytyy niin uutta kuin vanhaa.

– Sanoisin, että Harju on kuitenkin rakennusteknisesti paremmassa kunnossa, mitä varsin elävästä katukuvasta arvaisi. Sisäpihoilla, kodeissa ja kiinteistön muissa tiloissa on silti riskejä, joita ei päällepäin näe, suunnittelija Lauri Salomäki Helsingin pelastuslaitokselta kertoo keväällä tehdyn aluevalvontatestin ja alueen keikkatiedon pohjalta.

Pelastusteiden merkinnät

Muista alueista poiketen Harjussa havaittiin olevan mm. paljon pelastusteiksi merkittyjä väyliä, jotka tosiasiassa eivät pelastusteistä käy. Iso osa Helsingin rakennuskannasta onkin niin vanhaa, että pelastustiet puuttuvat kokonaan. Ambulanssilla pitäisi silti päästä mahdollisimman lähelle. Salomäki veikkaa, että joissain kiinteistöissä pelastustiekylttejä käytetään lähinnä pysäköimisen estämiseksi.

– Tietyllä tavalla on hyvä, että reitit ovat vapaana, mutta pysäköinnin estämiseen löytyisi laillisiakin keinoja. Väärin merkitty reitti voi lisäksi aiheuttaa pahojakin ongelmia – kokenutkin palomies voi aamuyön tunteina erehtyä ajamaan väärään paikkaan. Jos esimerkiksi väylän mitat eivät riitä tai maapohja pettää, niin pelastajista voi tulla pelastettavia. Siinä voi alkuperäinen keikka hieman viivähtää.

Aluevalvonnalla onkin tarkoitus poistaa juuri turhia riskejä. Vielä työn alla olevalla työkalulla operatiivista pelastustyötä – esim. sairaankuljetusta – tekevät saavat mahdollisimman helpolla viestitettyä kiinteistöissä tai ympäristössä havaitsemistaan puutteista tai riskitekijöistä alueen isännöintikentälle. Lähtökohtana on viestinnän kehittäminen, ettei tieto jää viipyilemään jonkun pöydälle.

Esimerkiksi kuvassa olevasta pelastustie-merkinnästä pelastuslaitokselta todetaan: – Jos merkintä olisi oikea, niin kaksikielisyys puuttuisi. Merkityt reitit eivät kuitenkaan kelpaa pelastusteiksi, koska näissä jää ronskisti toteutumatta mm. pääkaupunkiseudun laitosten yhteistyössä tekemän ohjeen edellyttämät mitat. Esimerkiksi 4,2 metrin vapaa korkeus ja/tai (suoralla oleva) 3,5 metrin leveys.

Pelastussuunnitelmien kautta omavalvontaan

Pelastustoiminnan esteisiin ja hidasteisiin, sekä esimerkiksi tuhopolttojen mahdollisuuksiin keskittyvän aluevalvonnan avulla kyetään havaitsemaan riskejä vain pintapuolisesti. Salomäen mukaan osaan kohdealueista tullaankin porautumaan kohta perusteellisemmin, juuri pelastussuunnitelmia tarkastamalla. Turvallisuustilanteen kokonaiskuvaa terävöitetään suuntaamalla kohdealueille kyselytutkimus, jonka avulla saadaan ensikäden havaintoja myös kotien sisältä.

– Käytännön tavoitteena on yhdistää aluevalvonnan ja pelastussuunnitelmien kehitystyö, tarkasteltu turvallisuustilastotieto sekä pelastuslaitoksen sisällä oleva hiljainen tieto.

Lopputuloksena on omavalvonnan työkalu, jonka avulla jokainen Helsingin asukas kykenee ehkäisemään kotinsa onnettomuuksia. Pelastuslaitoksen päämääränä onkin kehittää Helsingistä turvallisempi kaupunki haastamalla taloyhtiöt ja asukkaat kehittämään ja ylläpitämään omia turvallisuusrutiinejaan. Omavalvonnan työkalun jalkauttaminenkin on tässä vasta yksi askel.

Täältä voit katsoa pelastustieohjeen: Pelastustieohje

Teksti: Hanna Rissanen, Kuva: Helsingin pelastuslaitos

Suunnittelija Lauri Salomäen haastattelu on julkaistu elokuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Pääkaupunkiseutu Extrassa 6/2013.