Parveketupakointi kieltolistalla

Parveketupakointi ja tupakointi kunnallisissa vuokra-asunnoissa loppuu, jos tupakkapolitiikan kehittämistyöryhmä saa kantansa läpi. Kehittämistyöryhmä on ulottamassa tupakointikiellon lisäksi leikkipuistoihin ja -kentille, yksityisautoihin, kun kyydissä istuu alle 16-vuotiaita sekä bussikatoksiin. Se myös uskoo, että tämä kaikki on saavutettavissa jo vuonna 2030.

Tällaiset näkemykset tulivat esiin alan asiantuntijoista koostuvassa kutsuseminaarissa, joka pidettiin toukokuun lopussa. Siellä Savuton Suomi 2040 –verkoston koolle kutsuma tupakkapolitiikan kehittämistyöryhmä esitti, että tupakkalaissa asetettu tavoite tupakkatuotteiden käytön loppumisesta voidaan saavuttaa jo vuonna 2030. Se on kymmenen vuotta aikaisemmin kuin alun perin oli suunniteltu.

Savuton ympäristö vaikuttaa

Alan asiantuntijoista koostuvan työryhmän alustavien ehdotusten mukaan savuttomat elinympäristöt ovat tehokas tapa suojata väestöä tahattomalta tupakansavualtistukselta, vähentää erityisesti nuorten tupakointia ja tupakoinnin yleistä hyväksyttävyyttä. Savuton elinympäristö auttaa myös tupakoinnin lopettaneita pysymään päätöksessään.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi työryhmän mielestä pitäisi tupakointi kieltää leikkipuistoissa ja -kentillä, yksityisautoissa, kun kuljetettavana on alle 16-vuotiaita, bussikatoksissa, kunnallisissa vuokra-asunnoissa ja parvekkeilla.

Työryhmä viimeistelee ehdotuksensa tupakkapolitiikan kehittämisestä alkusyksyn aikana ja luovuttaa ehdotuksensa sosiaali- ja terveysministeriölle.

 Myös tarjontaa halutaan rajoittaa

Jotta tupakkatuotteiden käyttö loppuisi Suomessa vuoteen 2030 mennessä, käytön tulisi vähentyä prosenttiyksikön vuosivauhtia, kuten viime vuosina on tapahtunutkin.

Tupakkatuotteiden käytön loppuminen ei kuitenkaan tarkoita kieltolakia, vaan että tupakkatuotteiden valmistusta, jakelua ja tarjontaa rajoitetaan entistä enemmän, eikä uusien tupakkatuotteiden tuloa Suomen markkinoille sallita.

Vuonna 2011 päivittäin tupakoi 15 – 84-vuotiaasta väestöstä 16 %, miehistä 19 % ja naisista 13 %. Tupakointi on koulutusryhmien kuolleisuuserojen yksi päätekijä.

Työntekijöiden tupakointi on keskimääräistä yleisempää (30 %) ja ylempien toimihenkilöiden keskuudessa puolestaan päivittäin tupakoivien osuus on keskimääräistä vähäisempää (9 %). Yleisintä tupakointi on työttömillä (34 %).

Työryhmään ovat kuuluneet lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, ylilääkäri Antero Heloma, tutkimusprofessori Jaakko Kaprio, toiminnanjohtaja Kristiina Patja, professori Pekka Puska, johtaja Katariina Rautalahti, pääsihteeri Matti Rautalahti, professori Arja Rimpelä ja professori Harri Vainio.

Savuton Suomi 2040 -verkostosta mukana työryhmän työskentelyssä ovat olleet toiminnanjohtaja Mervi Hara (sihteeri) , professori Kari Reijula (puheenjohtaja) ja erikoislääkäri Olli Simonen. Työryhmän asiantuntijana on ollut OTT Michael Saarikoski.