Parvekelasitus vähentää parvekkeen korjaustarvetta

Parvekelasitusinvestoinnin yhtenä perusteena on usein tieto parvekelasien rakenteita suojaavasta vaikutuksesta. Tämä näkyy käytännössä peruskorjausvälin harvenemisena ja remontoinnin yhteydessä vähäisempänä paikkauskorjausten tarpeena.
Käytännön tutkimustietoa parvekelasien vaikutuksesta remontin yhteydessä tehtäviin korjauksiin on kuitenkin saatavilla niukasti.

Tampereen teknillisessä yliopistossa toteutetussa kandidaatintyössä tutkittiin Mikkelissä sijaitsevassa VVO-yhtymä Oyj:n kerrostalossa parvekelasituksilla saavutettuja hyötyjä korjaustarpeen vähenemisen kautta. Parvekelasien tuoma hyöty näkyy tutkimuksen tuloksissa. 14 vuotta lasitettuina olleiden parvekkeiden korjausala suhteessa rakenteiden pinta-alaan oli keskimäärin 1,6 prosenttiyksikköä lasittamattomana olleita alhaisempi.
Tulokset ovat linjassaan TTY:n Rakennustekniikan laitoksen aiemman tutkimustiedon kanssa. Kaikki kohteen parvekkeet oli Lumon Oy:n lasittamia.

Parvekkeiden sisäpuolisten rakenteiden korjaustarve vähenee
Tutkimuskohteessa oli selkeästi nähtävissä parvekelasituksilla saavutettuja hyötyjä korjaustarpeen vähenemisen kautta.
Vuonna 1995 tehtyjen pinnoitekorjausten jälkeen 18 vuotta lasittamattomana olleiden parvekkeiden korjausala suhteessa rakenteiden pinta-alaan lasituksen sisäpuolisissa rakenteissa oli keskimäärin 3,1 prosenttia.
Vuonna 1999 lasitetuissa parvekkeissa suhteellinen korjausala vuonna 2013 oli keskimäärin 1,5 prosenttia, eli 1,6 prosenttiyksikköä lasittamattomia alhaisempi.
Mielenkiintoisena seikkana havaittiin, että vuosina 2000-2005 lasitettujen parvekkeiden suhteellisten korjausalojen keskiarvo oli 2,7 prosenttia, eli ainoastaan 0,4 prosenttiyksikköä lasittamattomina olleita parvekkeita alhaisempi.
Tämän perusteella vaikuttaa siltä, että parvekelasitukset olisi syytä asentaa parvekkeille mahdollisimman nopeasti korjaustoimenpiteiden jälkeen, jotta lasituksilla ei pelkästään pysäytetä syntyneitä vaurioita, vaan ehkäistään niiden syntymistä.

Lasituksiin sijoitetuista euroista saa osan takaisin
Vähäisempi korjaustarve näkyy myös säästöinä korjaushankkeessa. Tutkimuskohteessa vuonna 1999 lasitettujen parvekkeiden betonikorjauskustannuksissa saavutettiin keskimäärin 194 euron säästö lasittamattomina olleisiin parvekkeisiin nähden, mikä on noin 16 prosenttia uuden lasituksen hankintahinnasta. Betonikorjausmäärän vähenemisen kautta saavutettava säästö kohdistuu kustannuserään, joka on vain pieni osa korjaushanketta.
Tutkimuskohteen isännöitsijän mukaan kohde oli tavanomaista vähemmän vaurioitunut ja oli kyseenalaista, kannattaako parvekkeille ylipäänsä toteuttaa näin laajamittaista korjaushanketta. Tutkimuskohteen korjaushankkeessa betonikorjaukset muodostivat ainoastaan 3,6 prosenttia koko hankkeen kustannuksista, kun uusien parvekelasien osuus oli 18,6 prosenttia.
On ilmeistä, että korkeamman rasitustason kohteissa betonikorjausmäärän vähenemisen kautta saavutetaan suurempia säästöjä.
Lisäksi havaitaan, että itse korjaamisen tarpeen pienenemistä merkittävämpi vaikutus parvekelaseilla on remonttien siirtämisellä, joka TTY:n Rakennustekniikan laitoksen tutkimusten (Tutkimusraportti 123, 1998) mukaan on keskimäärin 5-10 vuotta, ja keskimäärin noin 6 prosenttia energiansäästövaikutuksella (Hilliaho, diplomityö, 2010).

Parvekkeen sijainti vaikuttaa rasitustasoon
Parvekelasituksen lisäksi myös parvekkeen seinäsijainnilla on merkittävä vaikutus parvekkeen rakenteisiin kohdistuvan säärasituksen voimakkuuteen. Tutkimuskohteen lounaaseen suuntautuvan julkisivun reuna-alueiden säärasitus on ollut huomattavasti keskialueita voimakkaampaa.
Kun tutkimuksessa tarkasteltiin parvekkeen vaakasijainnin vaikutusta säärasituksen suuruuteen, havaittiin, että 62 prosenttia pieliseinien etureunojen vaurioista sijaitsi reunimmaisissa pielielementtilinjoissa. Noin kuuden metrin etäisyydellä rakennuksen päädyistä sijaitsevien pielielementtilinjojen etureunojen vaurioiden osuus oli enää 16,4 prosenttia. Julkisivun reunalla on siis kapea alue, joka joutuu muuta julkisivua huomattavasti voimakkaamman rasituksen kohteeksi. Vastaavanlainen havainto tehtiin myös pystysuuntaa tarkasteltaessa.

Näin tutkimus tehtiin
Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin kesän 2013 korjaushankkeen yhteydessä kerättyjä parvekekohtaisia tietoja korjausmääristä sekä Lumon Oy:ltä saatuja tietoja parvekkeiden lasitusajankohdista ja lasituskustannuksista.
Parvekkeiden sisäpuoliset korjausmäärät jaettiin parvekkeiden sisäpuolisten rakenteiden pinta-alalla, jolloin parvekkeita päästiin vertaamaan keskenään.
Koska parvekelasitus on vain yksi monista parvekerakenteiden vaurioitumisen suuruuteen vaikuttavista tekijöistä, pyrittiin muiden tekijöiden vaikutusta vähentämään jakamalla parvekkeet lasitusvuoden mukaan kolmeen ryhmään ja käyttämällä tarkasteluissa kunkin ryhmän keskiarvoja.
Tutkimuksessa laskettiin myös kunkin ryhmän parvekkeiden keskimääräiset betonikorjauskustannukset, mistä saatiin tietoa parvekelaseilla betonikorjausmäärän vähenemisen kautta saavutettavasta säästöstä.
Säärasituksen voimakkuutta julkisivun eri osissa tarkasteltiin pielielementtien etureunojen vauriomäärien perusteella. Pielielementtien etureunat jäävät lasituksen ulkopuolelle, jolloin eri aikoihin suoritetut lasitukset eivät ole vaikuttaneet pielielementtien etureunojen vaurioitumiseen.
Tutkimuskohteen pielielementtien etureunoja ei ollut pellitetty korjausten yhteydessä. Tarkastelussa laskettiin kunkin pielielementtilinjan ja kunkin kerroksen pielielementtien vaurioiden osuudet kaikista etureunojen vaurioista, jolloin saatiin käsitys säärasituksen voimakkuudesta julkisivun eri osissa.

Ennen parvekelasitusta.
Ennen parvekelasitusta.

Jälkeen remontin.
Jälkeen remontin.

Tutkimuskohde
Tutkittava kohde on 1977 rakennettu Mikkelissä sijaitseva kolmikerroksinen betonielementtikerrostalo, jossa on 18 parveketta lounaaseen suuntautuvalla parvekejulkisivulla. Parvekkeista oli ennen korjausta Lumon Oy lasittanut vuosien 1999-2005 välisenä aikana 16 parveketta ja kaksi parveketta oli ilman laseja (yllä). Parvekkeet oli aikaisemmin kunnostettu vuonna 1995 ja nykyinen korjaus toteutettiin kesällä 2013 (alla). Kuvat: Lauri Parkkinen, VVO

Kirjoittajat Niko Syri ja Arto Köliö, Kimmo Hilliaho Tampereen Teknillinen yliopisto

Artikkeli on julkaistu syyskuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 7/2014

1 Comment

  1. Parveke kannattaa lasittaa ja parvekeikkunat saa kiinni. Se lisää kodin turvaa ja koti pysyy puhtaampana. Linnut tai muutkaan eläimet eivät pääse parvekkeelle.

Kommentointi on suljettu.