Vaikka suuri osa pelastuslaitoksista kykenee toteuttamaan kiireelliset pelastustehtävät valtakunnallisten toimintavalmiusaikojen vähimmäistavoitteiden puitteissa, erityisesti suurempien kaupunkien tiiviisti rakennetuilla alueilla tavoiteajat on ollut vaikeampi saavuttaa.
Aluehallintovirastot selvittivät pelastustoimen kiireellisten pelastustehtävien toteutumista.
Siinä tarkasteltiin selvitettiin vuosina 2013-2016 tapahtuneiden pelastustehtävien toimintavalmiusaikoja.
Toimintavalmiusajalla tarkoitetaan aikaa, mikä kuluu onnettomuuspaikalle saapumiseen ja pelastamisen aloittamiseen siitä hetkestä, kun pelastuslaitos on vastaanottanut hälytyksen hätäkeskuksesta.
Toimintavalmiusaikoja tarkasteltiin neliökilometrin kokoisissa maantieteellisissä ruuduissa.
Ruuduille on määritelty tavoiteajat, joihin käytännössä vaikuttavat muun muassa rakennusten määrä ja koko, asukasluku, liikenteen määrä ja onnettomuushistoria.
Valtaosa saavuttaa tavoiteajat
Tuloksista kävi ilmi, että toimintavalmiusajoille asetetut valtakunnalliset vähimmäistavoitteet toteutuvat valtaosassa ruuduista.
Lähes kaikkien pelastuslaitosten alueilla oli kuitenkin puutteita vähimmäistavoitteen saavuttamisessa joissain ruuduissa. Paikoin puutteet olivat merkittäviä.
Ongelmia oli erityisesti suurempien kaupunkien tiiviisti rakennetuilla alueilla, missä tavoiteajat ovat tiukimmat.
Neljän pelastuslaitoksen alueella viidestä on ruutuja, joissa toimintavalmiusajalle asetettu vähimmäistavoite ei ole toteutunut minään selvityksen tarkasteluvuonna. Paikoin tällaisista ruuduista muodostuu suuriakin yhtenäisiä alueita.
Selvityksessä ei esitetty toimenpidesuosituksia. Vastuu palvelujen riittävyydestä on palvelut järjestävillä pelastustoimen alueilla.
Vastuu palvelujen riittävyyden valvonnasta on aluehallintovirastoilla ja sisäministeriöllä.
Selvitys on julkaistu Patio.fi-nettisivustolla