– Vuonna 2010 Suomessa syttyi noin 900 tulisijoista ja savupiipuista alkanutta tulipaloa. Ne ovat selvästi kasvussa, sillä vastaava luku oli 2000-luvun alkuvuosina noin 400 vuodessa, sanoo Nuohousalan Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Tapio Lehtimäki.
Lehtimäen mukaan yhtä yksittäistä, selkeää syytä palojen lisääntymiseen ei ole osoitettavissa. Tulisija- ja hormipaloista noin puolet kuitenkin alkaa saunan kiukaasta. Muita tyypillisiä palojen aiheuttajia ovat esimerkiksi itse valmistetut laitteet, itse tehdyt asennukset ja tulisijojen virheellinen käyttö.
– Valitettavasti tulisijojen ja savuhormien CE-merkintäkään eivät tällä hetkellä takaa riittävää turvallisuustasoa Suomessa. Tämä johtuu merkinnän perustana olevien eurooppalaisten standardien virheistä ja puutteista. Myös kansallisissa säädöksissä on puutteita ja joiltakin osin säädökset puuttuvat kokonaan. Emme kuitenkaan voi jäädä odottelemaan, että eurooppalaiset ja kansalliset säädökset saadaan korjattua. Kyllä meidän on itse tehtävä parhaamme palotilastojen siistimiseksi, Lehtimäki toteaa.
Paloturvamestari tarkastaa tulisijan ja hormin kunnon
Koulutetun ja kokeneen paloturvamestarin tekemä kunto- ja asennustarkastus varmistaa, että käytössä on varmasti turvallinen tulisija-savuhormi-yhdistelmä. Paloturvamestarit ovat Nuohousalan Keskusliiton panos yhteisiin talkoisiin paloturvallisuuden parantamiseksi. Paloturvamestarit ovat tulisijojen ja savuhormien kunto- ja asennustarkastukseen koulutettuja kokeneita nuohoojia. Valtuutettuja tarkastajia on koulutettu jo 60.
Malli tulisijojen ja hormien kuntotarkastukseen kehitettiin usean vuoden kestäneessä projektissa.Tarkastukset kohdistuvat sekä uusiin asennuksiin että jo käytössä oleviin tulisija-savuhormi-yhdistelmiin. Tarkastukset tehdään rakenteita rikkomatta.
Tarkastuksessa selvitetään vuotomittarilla savuhormin tiiviys. Tarkastusmalliin sisältyy toimintatesti, jossa tulisijan ja savuhormin toimintaa tarkastellaan ja mitataan normaalin lämmityksen aikana.
Tulisijan lämmityksen aikana mitataan savukaasuanalysaattorilla muun muassa tulisijasta lähtevien savukaasujen lämpötiloja, tulisijan päästöjä ja hyötysuhde. Hormin vedon määrä mitataan paine-eromittarilla ennen lämmitystä ja lämmityksen aikana.
Lämpökameralla ja infrapunalämpömittarilla saadaan tarkempia tietoja esimerkiksi pintalämpötiloista ja savuhormin eristeiden kunnosta. Lisäksi tulisijan ja savuhormin kuntoa voidaan tarkastella hormikameralla ja endoskoopilla.
Paloturvamestarit käyttävät Nuohousalan Keskusliiton hallinnoimaa sähköistä, selainpohjaista tarkastusohjelmistoa. Tarkastusten mittaustulokset tallennetaan valtakunnalliseen tietopankkiin. Tietopankista saadaan tarvittaessa erilaisia raportteja. Kerätyt mittaustulokset antavat tärkeää pohjatietoa tulisijojen energiataloudellisuuden ja paloturvallisuuden kehittämiseen.
Jokaisesta tarkastuksesta tuotetaan myös raportti asiakkaalle. Samalla tulisijan omistajaa voidaan neuvoa mahdollisimman turvalliseen ja energiataloudelliseen tulisijan käyttöön.
Tarkastustoiminnassa noudatetaan Nuohousalan Keskusliiton laatimia tarkastustyöohjeita.
Lehtimäki painottaa, että tulisijojen ja hormien kuntotarkastukset tulevat vähentämään tulipalojen riskiä.
– Jokainen tulipalo ja palokuolema on liikaa ja myös aineellisia vahinkoja voidaan tulisijojen käytön turvallisuutta kehittämällä vähentää.
Kiinteistöposti
25 vuotta taloyhtiön arjessa ja juhlassa