As Oy Raskinpolun julkisivut ovat puhututtaneet ja harmistuttaneet jossain määrin jo 80-90-lukujen vaihteesta saakka. Siis jo kymmenisen vuotta yhtiön kahden kerrostalon valmistumisen jälkeen. Viime vuoden lopulla turkulaisyhtiö nousi julkisivuineen yleisempäänkin, mutta positiivisesti sävyttyneeseen tietoisuuteen. Julkisivujen aiheuttamat ongelmat on nyt selätetty, käännetty voitoksi, sananmukaisestikin.
Julkisivuremontti 2013 -kilpailun voittaneessa asunto-osakeyhtiössä korjaushanke sisälsi tosiasiassa paljon muutakin kuin julkisivutyöt. Aikaansaannoksia esiteltäväksi löytyy myös mm. kellarikerroksen lämmönjakohuoneesta sekä toisen rakennuksen katolta – molemmissa energiatehokkuutta edistäviä.
As Oy Raskinpolun asukkaille kaksiportaikkoinen, vuoden 1978 lopulla valmistunut rakennus on ’ykköstalo’, huhtikuun 1979 alussa asukkaat saanut kolmiportaikkoinen rakennus ’kakkostalo’. Molemmissa on kuusi asuinkerrosta, huoneistoja yhteensä 90.
Jo 2000-luvun alkupuoliskolla taloyhtiön hallitus ja silloinen isännöitsijä lähtivät valmistelemaan korjaushankkeen suunnittelua hitaasti edeten ja eri vaihtoehtoja punniten. Sivustatukenaan heillä oli Turun Seudun Kiinteistö- ja rakentajapalvelu Ky:n Antero Hiilesvuo. Alustavaa informointia suunnitelmista vuosikymmenellä annettiin myös osakaskunnalle, ennakoiden että julkisivujen korjaushanke toteutettaisiin mahdollisesti 2015-2016.
Hanke hidastui isännöitsijän sairastuttua vakavasti 2010, ja menehdyttyä 2011. Yhtiön hallitus pyysi rakennusalalla liki 50 vuotta toimineen Hiilesvuon ottamaan kontolleen korjaushankkeen valmistelun keväällä 2011, samoin isännöinnin väliaikaisesti. Hankkeen suunnittelutyö käynnistettiin välittömästi.
Julkisivuiksi itsepuhdistuvaa, parvekkeisiin tyyliä ja turvallisuutta
Julkisivurakenteiden kosteusmittauksissa ilmeni, että muutamia vuotokohtia lukuun ottamatta rakenteet olivat kuivat, suuritöiseen ja kalliiseen kuorielementtien poistamiseen ei ollut tarvetta. Elementtien kiinnitykset varmistettiin, sitten lisäeristettä asennettiin yhteensä 100 mm (epätasaista kivipintaa vasten pehmeää, tiiviisti asettuvaa, päälle jäykempää, pinnalta tuulensuojaeristettyä). Uuden julkisivuvaipan ja eristeiden väliin jäi tuuletustila.
Valitsemalla poistettavien ikkunoiden tilalle karmisyvyydeltään mittavammat uudet ikkunat, niiden ulkopinta saatiin tuotua oikeaan tasoon uuden julkisivun suhteen.
Talojen noin 60 parveketta olivat alunperin täysin rungon sisäpuolella. Mikäli ne olisi jätetty entiseen mittaansa, kaidetasot olisivat jääneet julkisivua syvemmälle. Parvekkeista olisi tullut entistäkin pimeämpiä. Laajentamalla niitä 50 senttimetriä ulommaksi käytettävyyttä ja valoisuutta parannettiin huomattavasti. Toisaalta julkisivupintaakin ulommaksi kurottuvina parvekelinjat antavat nyt julkisivulle tyylikkäämmän, entisestä laatikkomaisuudesta poikkeavan ilmeen.
Parvekkeet saivat luonnollisesti suojalasit. Parvekekaiteisiin valittiin polymeeribetonilevy. Alkuperäinen ajatus jättää parvekkeiden sisäseinät pesubetonipintaan hylättiin kohta alkuunsa. Parvekkeet katsottiin hyväksi varustaa saman tien sähköpistokkeilla, minkä välttämättömyydestä tosin kuultiin eriäviäkin mielipiteitä. Vuodesta 1988 yhtiön hallituksen puheenjohtajuutta hoitaneella Seppo Ruohosella – yhtiön ’alkuasukkaita’ – on kokemuksen tuoma näkemys asiaan. Jos rasioita ei laiteta yhtiön puolesta, luultavimmin johtoja vedeltäisiin parvekkeille jostain välistä omatoimisesti.
– Tekemällä johdotukset ja pistorasiat vikavirtasuojauksineen kaikille yhdenmukaisesti ja oikeaoppisesti turvallisuus ja lakipuoli tulevat hoidetuiksi.
Uusi julkisivu on materiaaliltaan itsepuhdistuvalla lasitteella pinnoitettua keraamista laattaa, markkinoille viitisen vuotta sitten uutuutena tullutta.
Joustavuus sekä keskustelu- ja kuuntelukyky arvossaan
Kylmään vuodenaikaan uusissa ikkunoissa tuloilma ohjataan ulomman välikön kautta kierrättämällä. Vedon tuntu jää vähäisemmäksi tai kokonaan pois, koska ilma ehtii hiukan lämmetä ennen sisätilaan virtaamista. Kesäajaksi ikkunan ilmaventtiili säädetään asentoon, jossa raitisilma tulee suoraan ulkoa. Asukkailta systeemi edellyttää alkuun käytönopettelun.
Urakoitsijavalinta As Oy Raskinpolussa oli menettelytavaltaan sikäli poikkeuksellinen, että tarjouksen halpuus ei ollut etusijalla. Urakkaneuvotteluihin edenneiden tarjouksenantajien valmiuksia punnittiin mm. sen suhteen, onko heillä kykyä ja asennetta mukautua hankkeeseen tilanteiden mukaan, joustaa tarpeen ilmetessä.
Kun eteen on tullut miettimisen paikka, keskustelua ja innovointia on käyty yhdessä paikan päällä, sitten on jatkettu suoraan toteutukseen, viikkoja odottelematta. Osakkaita ja hallitusta kokonaisuudessaan on pidetty ajan tasalla kaiken aikaa, mutta sovitusti koko hallitusta ei ole tarvinnut koota tekemään päätöstä joka muutoksesta. Keskinäinen luottamus ja rakentava, puolin ja toisin kuunteleva asenne ovat olleet avainasemassa.
Valitun ratkaisumallin lisäetuihin on luettavissa, että toisin kuin normaalisti urakoitsijat eivät lähetä asiakkaalle muutoksista lisälaskuja – jotka usein nostavat ennakoimatta kokonaiskustannuksia paljonkin. Tässä tapauksessa alkuperäinen kustannusarvio ylittyikin vain hieman yli yhdellä prosentilla.
Kuvassa arkkitehtisuunnittelusta vastannut Mari Mäkelä, projektipäällikkö Visa Lahti Jatke Oy (vas.), hallituksen puheenjohtaja Seppo Ruohonen ja Antero Hiilesvuo.
Teksti ja kuva: Hanna Rissanen
Artikkeli on kokonaisuudessaan julkaistu helmikuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti 2/2014. Siellä kerrotaan tarkemmin mm. energiataloudellisuuteen vaikuttaneista korjauksista, jotka tehtiin julkisivuremontin kanssa.
