1950-luvun lopulla rakennetun Pajamäen rakennukset ovat viime vuosina käyneet läpi putki- ja julkisivuremontteja. Nyt putket ja sähköt uusitaan Asuntoosakeyhtiö Pajanväen neljään identtiseen rakennukseen. Suunnitelmien mukaan sujuneen remontin hinta-arvio on 900 euroa neliöltä.
Asunto-osakeyhtiö Pajanväki Länsi- Helsingin Pajamäessä on vuonna 1959 valmistunut, arkkitehti Markus Tavion suunnittelema neljän 8-kerroksisen talon kokonaisuus. Huoneistoja on kaikkiaan 160 ja asukkaita yli 200.
Viva Lappalainen on toiminut taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana lähes 20 vuotta. Yhtä kauan on yhtiössä toteutettu korjausten pitkän tähtäimen suunnitelmaa, joka on nyt edennyt linjasaneeraukseen. Mitään suuria oireita putkiston huonosta kunnosta ei ole ollut joitain pieniä viemärien pystylinjojen vuotoja lukuunottamatta.
– Taloyhtiö täyttää ensi vuonna 60 vuotta, ja asukkaat ovat hieman huolissaan kyselleet remontista, kun kaikki tietävät, että se on kuitenkin tulossa, Lappalainen sanoo.
– Korjaussuunnittelu käynnistyi vuonna 2014 ja hankesuunnitelma hyväksyttiin yhtiökokouksessa vuonna 2015, isännöitsijä Tapio Rusi kertoo.
Ennen päätöksentekoa taloyhtiössä käytiin läpi perinteinen putkiremontti, viemärien sukitusvaihtoehto sekä erilaisia hybridimalleja.
Taloyhtiössä päädyttiin perinteiseen remonttiin. Sukitusta ei Lappalaisen mukaan kovin vakavasti mietitty; täysin uudet putket tuntui oikealta ratkaisulta. Sukituksen puolesta ei puhunut edes perinteistä lyhyempi haitta-aika.
– Tavoitteena on hyvä lopputulos ja lyhyt evakkoaika. Toistaiseksi molemmat näyttävät toteutuneen, Lappalainen toteaa. Remontin hinta noussee 900 euroon neliöltä, jota isännöitsijä pitää nykytason mukaisena. Lopullinen hinta tarkentuu vasta urakan päätyttyä syksyllä.
Hankesuunnittelun jälkeen kilpailutettiin projektipäällikön tehtävä. Siihen valittiin Rakennuttajakaari Oy:n insinööri Harri Vaattovaara. Kun toteutusmenetelmä ja projektipäällikkö oli päätetty, kilpailutettiin suunnittelu. Työn sai Sweco Asiantuntijapalvelut Oy. Suunnittelu kesti puolisen vuotta.
Linjasaneerauksen urakoitsijaksi valittiin Peab, aliurakoitsijoita on kymmenkunta. Rakennuttajakaari sai tehtäväkseen myös rakennusurakan valvonnan.
Huolta sijaisasunnoista
Vaikka suuria putkistohuolia ei ennen remonttia ollut, Viva Lappalainen toteaa, että nyt todellakin oli remontin aika: poistettujen viemäriputkien tilavuudesta jopa kolmasosa oli ruosteen täyttämää.
Taloyhtiössä asuu paljon iäkkäitä ihmisiä. Remontin tarpeellisuudesta huolimatta omasta asunnosta lähteminen remontin ajaksi aiheutti aluksi huolta. Kaikille on kuitenkin löytynyt paikka. Osa on muuttanut taloyhtiön sisällä naapurirakennukseen tuttavien luo, ja joissain asunnoissa on ollut kaksikin perhettä remonttia paossa. Yksi osakas on asunut asunnossaan omasta halustaan koko remontin ajan.
Uusia reittejä putkille
Pajanväen taloissa on kussakin yksi porras ja kellarikerros. B- ja C-taloissa on saunat, A-talossa pesutupa.
– Kylpyhuoneen vanhat putkihormit purettiin ja uudet nousut sijoitettiin uudelle paikalle kylpyhuoneeseen, jotta kylpyhuoneeseen saatiin enemmän käyttötilaa. Osa kylpyhuoneen lämpölinjoista uusittiin, Peabin vastaava työnjohtaja Ville Helminen kertoo.
– Ennen kylpyhuoneen vanhassa putkihormissa oli myös vesijohdot. Remontissa käyttöveden kaksi nousulinjaa saatiin sijoitettua näppärästi porrashuoneen puolelle, josta ne tuotiin sitten asuntoihin. Uudet sähkönousut tehtiin myös porrashuoneen puolelle vesijohtonousun viereen, Helminen sanoo. Käyttöveteen asennetaan vesimittarit jokaiseen asuntoon.
Kunkin linjan uusiminen kestää 10 viikkoa. Remontti sisältää kylpyhuoneiden pintojen ja kalusteiden uusimisen mutta ei keittiöitä. Asukkaat voivat itse teettää keittiöremontin niin halutessaan.
– Pesutupa laitetaan kuntoon, mutta lisäksi kaikkien asuntotyyppien kylpyhuoneisiin saadaan tila pesukoneelle ja asennetaan pesukoneliitännät. Se parantaa asuntojen käytettävyyttä, Tapio Rusi sanoo.
Taloyhtiön ilmanvaihdossa on koneellinen poisto. Remontissa ilmanvaihtokoneet ja poistoilmaventtiilit uusitaan.
Ennen töiden alkamista Peabin pitämässä asukastilaisuudessa esiteltiin projekti aikatauluineen ja mallikylpyhuoneineen. Kaikkien osakkaiden kanssa on lisäksi pidetty osakastapaamisia, joissa korjaushankkeeseen on tutustuttu asuntokohtaisesti.
Mallihuoneessa on nähtävillä suurehko valikoima erilaisia pintamateriaaleja ja saniteettikalusteita, joista suurin osa osakkaista onkin löytänyt itselleen sopivat. Osakkaiden hankkimia omia valintoja on toteutettu lisämuutostöinä valvojan luvalla.
– Yhtiö valitsi mallihuoneen valikoimaan keskihintaiset materiaalit, ja valintaa oli tekemässä myös korjausurakan arkkitehti-pääsuunnittelija. Valikoiman laatu on hyvä, Lappalainen kertoo.
Reilun vuoden urakka
Peab aloitti urakan heinäkuussa 2017.
– Nyt on valmista vähän yli puolet eli C- ja D-talojen asunnot. Viisi linjaa on vielä luovutettavana.
Linjat valmistuvat kesäkuussa, sitten on vielä pihatöitä. Elokuun alkuun mennessä urakka on kokonaan valmis, Ville Helminen sanoo.
– Pihatöihin on kuulunut myös imeytyskentän rakentaminen hulevesiä varten, sillä kaupungin sadevesiliittymä on liian kaukana tontista, Tapio Rusi sanoo.
Helmisen mukaan yllätyksiä ei juuri ole tullut vastaan urakan edetessä. Haitta-ainekartoitus oli tehty, ja asbestia löytyi odotetusti vanhojen putkien eristeistä. Putkien purku tehtiin asbestityönä.
Taloyhtiön hallitus ja suurin osa asukkaista ovat toistaiseksi tyytyväisiä urakan etenemiseen. Valmiissa asunnoissa havaitut virheet ja puutteet on Lappalaisen mukaan korjattu kohtuuajassa. Eri syistä tyytymättömiä on ollut muutamia.
Lappalainen toteaa, että asukkaiden tyytyväisyys on parempi, kun kaikki työt aikatauluineenon merkitty asuntokohtaiseen huonekorttiin. Suullisesti ei ole syytä sopia mitään remonttiin liittyvää.
Isännöitsijä kiittää aikataulussa pysymistä ja urakoitsijan tarkkaa työsuunnittelua. Työmaakokouksia on pidetty kahden viikon välein.
Viva Lappalaisen mukaan yhteistyö urakoitsijan kanssa on sujunut ja työmaakokouksissa on saanut ystävällisiä vastauksia kaikkiin kysymyksiin.
–Remontissa on paljon tavalliselle ihmiselle vieraita termejä, niitäkin on pitänyt kysyä.
Teksti Jaana Ahti-Virtanen | Kuvat Mikael Lindén