”Jos Isännöitsijällä on vain 13 taloyhtiötä hoidettavana ja hänellä menee siihen aikaa keskimäärin viisi viikkoa kuukaudessa, niin hän on todella laiska”. Näin tulkitsi eräs ammatti-isännöitsijä edellisessä Kiinteistöpostin numerossa kerrotusta Isännöitsijätarinasta. Saatoin todeta hänelle, että asiakasmäärä oli kyllä tosiasiassa 17 yhtiötä, mutta kyllä – Isännöitsijällä kului asiakasyhtiöidensä kanssa kuukaudessa keskimäärin viisi viikkoa neljän sijaan. Hän haluaa tehdä työnsä hyvin.
Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto ovat jo pitkään käyttäneet isännöitsijän keskimääräisenä työn mittarina sitä, että yhdellä isännöitsijällä on hoidettavanaan keskimäärin 20-25 yhtiötä. Jossakin vaiheessa suuruusluokka muokkaantui 23 yhtiöksi. Ja tätä lukua on käytetty muistini mukaan sitten 90-luvun.
Hakunilan Huollossa voimakkaasti kiinteistöalan asioihin vaikuttanut Heikki Säilä totesi aikanaan, että hyvään asiakaspalveluun päästään vain, jos määrä on 15-17 taloyhtiötä per isännöitsijä. ISA ykkösen eli Pentti Laitisen viitoittamaan tiehen juurensa juontavassa Isännöitsijäkonttorissa Ilkka Laitinen totesi 2000-luvun alussa, että alta 20 yhtiötä per isännöitsijä on parempi – parempaa palvelua saadaan aikaan.
Asiasta innostuneena selvitin, että Tilastokeskuksen tietojen mukaan kerrostalossa on keskimäärin 23 huoneistoa, pääkaupunkiseudulla keskimäärin 28 huoneistoa. Rivitaloyhtiöissä 5 huoneistoa, näin myös pääkaupunkiseudulla.
Tällä isännöitävien yhtiöiden keskimääräisellä laskentatavalla, ottamatta huomioon, onko kyseessä asunto-osakeyhtiö tai vuokratalo, voidaan laskea, että isännöitsijällä on hoidossaan keskimäärin lähes 600 kerrostalohuoneistoa ja jos isännöi pelkästään rivitaloja, huoneistoja on 115. Jaottelu on siis aika karkea, mutta konkretisoi jollakin tavoin todellisuutta. Tosin Julkisivu- ja Kiinteistömessuilla tavanneeni pitkän linjan isännöitsijä, joka oli jäänyt vuoden alusta eläkkeelle, sanoi, että hän vääristi työaikanaan melkoisella tavalla tuota yleistä keskimäärää, koska hän hoiti yksin noin 1 400 huoneistoa….
Isännöitsijätoimiston suuruutta määriteltäessä on noussut esiin, millä mittarilla arviointia pitäisi tehdä. Onko valtakunnan suurin se, jolla on eniten toimipisteitä, eniten isännöitsijöitä vai eniten huoneistoja hoidettavanaan. Vai perustuuko suuruus liikevaihtoon?
Isännöitsijöiden työn määrää kuvaavaksi määreeksi on muodostunut, kuinka monta asiakasyhtiötä yksi isännöitsijä keskimäärin hoitaa. Mutta kukaan ei puhu asuntojen määristä, saatikka asiakkaista?
Taloyhtiöt kiinteistöinä ja rakennuksina ovat erilaisia ja elinkaaressaan erilaisissa vaiheessa olevia. Asukkaat ja osakkaat ovat sitä kirjoa, mitä suomalaiset ihmiset omissa elämänsä kaaressa olevina voivat olla. Miksi isännöintityön laatua ja työmäärää mitataan vain taloyhtiöiden määrällä?
Paljonko yhdellä isännöitsijällä on vuodessa aikaa yhtiölle, jos niitä on 23 ja laskelman mukaan 600 kerrostalohuoneistoa. Huom! Tämä on siis laskennallinen määrä, mutta silti…. Asiakas. Millainen asiakas? Isännöintityötä tarvitseva asiakas. Mikä palvelu ja mistä siihen käytettävä aika?
Tämä päätoimittaja Riina Takalan pääkirjoitus on julkaistu joulukuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Pääkaupunkiseutu Extrassa 10/2013.