Kuuluvatko pistorasiat yhtiölle vai osakkaalle? Entäs valokatkaisimet? Edellinen osakas on poistanut kaiteet ensimmäisen ja toisen kerroksen välistä asunnon sisällä – kuuluuko uusien kaiteiden rakentaminen yhtiön vai osakkaan vastuulle? Kuuluvatko sähköpatterit osakkaalle vai yhtiölle? Entäs asuntojen ulko-ovet – voiko niiden uusimisesta periä tasalaskun jokaiselta vai miten periä maksu, kun ovia ollaan nyt uusimassa?
Kiinteistöpostin toimitukseen tulee usein kysymyksiä, jotka liittyvät osakkeenomistajan ja yhtiön väliseen vastuunjakoon. Toisinaan tuntuu, että yhteyttä otetaan siksi, että taloyhtiössä tai isännöitsijän kanssa ei olla samaa mieltä ja halutaan varmistaa, että oma tulkinta on oikein, eikä osakasta yritetä ns. vedättää.
Vastuun jakaantuminen osakkeenomistajan ja yhtiön kesken tuntuu olevan myös sellainen aihe, josta kannattaisi taloyhtiön puitteissa pitää ”oppikoulua” – siis kerrata kertaamisenkin jälkeen, mitä meidän yhtiössämme yhtiöjärjestys asiasta sanoo ja miten tulkita käytännössä.
Lisäksi voitaisiin käydä suusanallisesti läpi vastuunjakoa esimerkiksi yhtiökokouksissa tai sitten jakaa tietoa ”asumisen opas” –mentaalilla vaikkapa kirjallisessa muodossa.
Yhtiöjärjestyksenkin merkitys olisi hyvä tiedostaa paremmin, sillä se nimenomaan määrittää, mitkä ovat taloyhtiön ja osakkaan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet. Tarkempia määräyksiä siis esimerkiksi kunnossapidosta, muutostöistä, vastikkeenmaksusta ja päätöksenteosta. Se on taloyhtiön sisäinen laki..
Toisinaan yhtiöjärjestystä halutaan muuttaa ja siirtää kunnossapitovastuuta yhtiöltä osakkaalle. Osakkaiden kannalta kunnossapitovastuun siirtäminen yhtiöltä osakkaalle voi johtaa kuitenkin hyvin vaikeisiin tilanteisiin yhdenvertaisuusperiaatteen valossa – asunnot kun ovat erilaisia, varustukset erilaisia tai entäs kun jossakin huoneistossa on havaittu yhtiön vastuulla oleva kunnossapitotarve, mutta yhtiössä kaavaillaan korjausvastuun siirtämistä osakkaalle.
Uskon siihen, että vastuunjakoon liittyvällä informaatiolla voitaisiin välttää ristiriitatilanteita. Ehkä asioiden kertaaminen saisi herätettyä kiinnostusta erilaisten järjestelmien ja kodin kunnon seuraamiseen paremmin.
Sitten tiedettäisiin myös paremmin, milloin on isännöitsijälle ilmoitettava pikaisesti havaitusta viasta tai vauriosta ja milloin taas omia toimia tarvitaan.
Jotkut isännöintiyritykset kutsuvat vuosittain asiakasyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat tilaisuuksiin, seminaareihin tai risteilyille, missä käsitellään ajankohtaisia, asunto-osakeyhtiöitä koskevia asioita.
Tuntuu siltä, että tietyissä asunto-osakeyhtiöihin liittyvissä asioissa täytyisi vain jaksaa uskoa siihen, että toistolla tehoa ja ehkä jossakin vaiheessa käytännön vaikutuksiakin…
Taloyhtiöihin muuttaa paljon uusia, asunto-osakeyhtiömaailmaan vasta tutustuvia ihmisiä, joille ”meidän taloyhtiössämme toimitaan näin” –oppaan pitäisi sisältää myös vastuunjakoa koskevaa tietoa.
Päätoimittaja Riina Takalan pääkirjoitus elokuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Pääkaupunkiseutu Extrassa 6/2015