Pääkirjoitus: Talon myyminen parempi vaihtoehto…?

Kuopiolainen asunto-osakeyhtiö päätti putkiremontin sijaan purkaa kotitalonsa ja myydä osakekantansa rakennusyhtiölle. Yksi entisistä osakkaista arvioi, että mikäli talo olisi sijainnut 50-70 kilometrin päässä Kuopion keskustasta, purkava lisärakentaminen ei olisi onnistunut. Taloudelliset realiteetit, esimerkiksi asuntojen ja tontin arvo olisivat tehneet siitä mahdottoman.
Vantaan Tikkurilassa on myös useampia hankkeita, joissa suunnitellaan asunto-osakeyhtiöiden purkamisia. Yhden puretun taloyhtiön entinen hallituksen puheenjohtaja kertoo saaneensa vanhasta asunnosta sen verran hyvin rahaa, että sillä sai ostettua putkiremontoidun hieman vanhemman asunnon Vantaalta.

Nämä ovat esimerkkejä, jotka kertovat uudesta ilmiöstä – purkavasta lisärakentamisesta. Se kiinnostaa asunto-osakeyhtiöitä esimerkiksi putkiremontin rahoittamisen keinona. Ja varsinkin silloin, kun olemassa olevan taloyhtiön arvo ei riitä vakuudeksi ja remonttikustannukset ovat muodostumassa osakkeenomistajille kohtuuttoman korkeiksi.

Valtioneuvosto haluaa nyt tietää, kuinka laajasta ilmiöstä on kysymys ja miten potentiaalinen ratkaisu purkava lisärakentaminen voisi olla esimerkiksi yhdyskuntarakenteen tiivistämisessä.
Tähän pitää nopeasti kytkeä myös kysymykset, miten purkava lisärakentaminen vaikuttaa osakkaiden yhdenvertaiseen kohteluun, asumisoloihin, asuntorahoitukseen, asuntojen vakuuskäyttöön sekä asuntovarallisuuden ja maankäytön tehostumisesta saatavan hyödyn jakaantumiseen osakkaiden ja muiden toimijoiden kesken.

Mahdollisesti määräenemmistöpäätöksen salliminen purkavasta lisärakentamisesta päättämiseen on nähty jo etukäteen tarpeelliseksi kiinteistökannan ja yhteiskunnan kehittämisen kannalta.
Pitäisikö yksimielisyysvaatimuksesta purkavan lisärakentamisen osalta luopua ja muuttaa päätöksenteko helpommaksi? Onko oikein, että joku voisi kieltää purkavan lisärakentamisen mahdollisuuden?
Yksittäisen osakkeenomistajan näkökulmasta, kun sitä tarkastellaan asunto-osakeyhtiölain tuoman asumisen turvan kannalta, kyse on todella merkittävästä lakimuutoksesta, jos siihen päädytään.

Lähtökohtanahan meillä kuitenkin on ollut se, että kotitalomme ja osakehuoneistomme pysyvät paikoillaan, eikä niihin voi kajota ilman suostumustani.
Asunto-osakeyhtiölain muuttaminen jälkiasennettavien hissien rakentamisen edistämiseksi ja päätöksenteon helpottaminen laajakaistayhteyksien hankkimisesta taloyhtiön asumisen palveluna olivat perusteltuja ja niillä kyettiin vastaamaan yhteiskunnallisiin muutoksiin ja tarpeisiin.

Mutta onko purkava lisärakentaminen ilmiö, johon on myös lainsäädännöllisesti vastattava? Asuntomarkkinat ja kiinteistöomistus ovat jo nyt tietyllä tavoin kahtiajakautuneet. Yksittäisenä asunto-osakkeenomistajana et voi edes vaikuttaa siihen, miten arvokas oma koti ja talo on – etenkin jos se hyvästä ylläpidosta ja korjaamisestakin huolimatta sijaitsee väärällä paikkakunnalla.

Riina Takala-Karppanen
Pääkirjoitus on julkaistu lokakuussa ilmestyvässä Kiinteistöpostissa 7/2016

1 Comment

  1. Hei!
    Tämä on erittäin hyvä artikkeli ja vieläpä ajankohtainen monessa 60-luvun/70-luvun alkupuolen taloissa. Tämä viitattu lakimuutos mielestäni koskee täydennys- ja lisärakentamista, joka tarkoittaa, että lähinnä kerrostaloja voitaisiin korottaa ja/tai olemassa olevalle tontille sen salliessa voitaisiin rakentaa lisää lähinnä asuintaloja. Nyt näyttää kuitenkin olevan keskustelun/suunnittelun aiheena nk. purkava lisärakentaminen, joka kyllä kuulostaa aika rajulta toimenpiteeltä koko maata ajatellen. Tämä tarkoittanee sitä, että olemassa oleva taloyhtiö siis myy yhteispäätöksellä osakkeet rakennuttajalle ja saa asua siinä niin kauan kuin uusi rakennus on valmis. Jos uusi rakennus rakennetaan entisen tilalle, asuminen ei siis ole mahdollista. Tässähän on ideana kaksi asiaa – välttää linjasaneerauksen kulut ja saada uusi tontti kunnalta vaihtokaupalla, jolloin nk. maankäyttömaksu jäisi pois. On surullista se, että monessa taloyhtiössä on jo ehditty toteuttaa esim. saunaremontti huomioiden mahdollinen putkiremontti, ikkunaremontit ja salaojitukset. Olen sitä mieltä, että ei näin heppoisin perustein pitäisi ajaa maan tasalle jo korjattuja taloyhtiöitä. Linjasaneerauksen l. putkiremontin neliöhinnat eivät vastaa todellisuutta, sillä on puhuttu 500,750,800 ja jopa 100 Eur/m2 hinnoista. Nyt on korkein aika ja nopeasti nostaa valtiovallan kissa pöydälle ennen kuin kansa alkaa hikeentymään.
    Pyydän,että eduskunta ottaa asian oikeudenmukaiseen käsittelyyn, jottei taloyhtiöissä ammattitaidottomat hallitukset huseeraa yli äyräiden.

Kommentointi on suljettu.