Rakennetaan asuntoja ullakolle, tehdään lisäkerroksia tai myydään tontti, jolle rakennetaan uusi talo. Näitä vaihtoehtoja olemassa olevien talojen suurremonttien rahoittamiseksi nyt entistä enemmän tutkaillaan. Jopa sellaistakin tapahtuu, että puretaan olemassa oleva talo ja rakennetaan sen tilalle uusi – eipä tarvitse tehdä putkiremonttia vanhaan.
Ullakkoja on muutettu asumiskäyttöön aktiivisesti esimerkiksi pääkaupunkiseudulla jo 90-luvun loppupuolelta alkaen, viime vuosina hyvinkin paljon.
Uudempi ilmiö on lisäkerrosten rakentaminen, minkä yleistymistä ovat edesauttaneet korjaus- ja uudisrakentamisen uudet tuotekonseptit, varsinkin modulitekniikka.
Yllätyin, miten paljon taloyhtiöt ovat kiinnostuneet myös ns. rakennusoikeuden myyntihankkeista. Eli siitä, että myydään tontti tai määräala rakennusliikkeelle, joka rakentaa siihen uuden talon ja perustaa uuden asunto-osakeyhtiön.
Hankkeet eivät todellakaan ole yksinkertaisia, kuten tässä Kiinteistöpostissa olevista artikkeleista käy ilmi.
Tällaisten hankkeiden kohdalla ei voi myöskään olla korostamatta, kuinka tärkeää on ottaa mukaan asiantuntija tai asiantuntijoita, jotka auttavat huolehtimaan osakkaiden ja taloyhtiön eduista esimerkiksi rakennusliikkeen kanssa täydennysrakentamishanketta eteenpäin vietäessä. Sopimusjuridiikka on oma lukunsa, niin ovat myös verotukselliset seikat.
Täydennysrakentamishankkeet eivät ole isännöitsijävetoisia, vaan tarvitaan aktiivinen, tahtova hallitus, joka valmistelee asiat hyvin ja perusteellisesti. Voi käydä niin, että jos idea tarjotaan liian epämääräisenä osakkaiden hahmotettavaksi, vastustus syntyy oitis, koska osakkeenomistajat näkevät heti silmiensä edessä ikkunansa eteen tulevan ja näkymää varjostavan talon. On syytä korostaa sitäkin, että kukaan muu ei hankkeista päätä kuin osakkeenomistajat itse yhtiökokouksessa asunto-osakeyhtiölain mukaisesti.
Jos enemmistö päättää, että tontti myydään tähän tarkoitukseen, niin sitten on turha vikistä – siihen on tyytyminen. Äänestää voi jaloillaan, mikäli ei päätöksen kanssa kykene elämään. Hallitukselle äärettömän suuri haaste kaiken kaikkiaan.
Sitä tulee miettineeksi, että kun asunto-osakeyhtiöissä tähän aikaan vuodesta tarkastellaan kunnossapitotarvesuunnitelmia ja yritetään päättää sopuisasti erilaisista korjaushankkeista, niin miten ihmeessä riidoilta vältytään, kun pitäisi päättää valtavan isoista taloudellisesti ja toiminnallisestikin merkittävistä lisä- ja täydennysrakentamishankkeista. Riitaa kun saadaan aikaan paljon pienemmistäkin asioista.
Lisä- ja täydennysrakentaminen on uusia mahdollisuuksia ja uudenlaista tulevaisuutta olemassa olevan taloyhtiön eduksi tarjoavaa toimintaa. Valitettavasti ei kuitenkaan kaikkialla Suomessa.
Nyt on joka tapauksessa entistä suurempi tarve täydennysrakentamisen asiamiehille, jotka levittävät konkreettista ja käytännönläheistä tietoa lisä- ja täydennysrakentamishankkeista. Vastaavaan tapaan kuin kaupunkien hissiasiamiehet ovat levittäneet taloyhtiöille jo useiden vuosien ajan sanomaa jälkiasennettavien hissien tärkeydestä.
Päätoimittaja Riina Takalan pääkirjoitus huhtikuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti 3/2016