Eräs Kiinteistöpostin lukija oli mielissään vanhenemiseen, vanhuuteen ja terveyteen liittyvistä teemoista kiinnostuneen Marja Jylhän (KP 6/2015) esittämistä ajatuksista – siis siitä, että taloyhtiöissä mietittäisiin asumista jo nyt tulevien ikääntyvien osakkaiden ja asukkaiden kannalta.
Lukijaa huolestutti nykynuorten suhtautuminen vanhempiin ihmisiin. Heitä kohdellaan taloyhtiöissäkin huonosti. Nuoret eivät tunnu kunnioittavan taloyhtiön pelisääntöjä, eivätkä toisten omaisuutta tai oikeuksia.
Hän oli turvautunut ulkopuoliseen hallitusammattilaisen apuun – maksua vastaan – saadakseen torpattua yhtiökokouksessa hänen mielestään todella kummallisen esityksen.
”Varsinkin yksinasuvat naiset ovat vaaravyöhykkeessä joutua kiusatuiksi ja mitätöidyiksi ja heidän perusoikeuksiaan taloyhtiöissä yritetään polkea”, lukija kirjoittaa palautteessaan.
Hänen mielestään taloyhtiöissä kiusantekoon ja omavaltaisuuksiin pitäisi puuttua mahdollisimman aikaisin ja topakasti.
”Nykynuoret tuntuvat elävän viidakossa, jossa eletään vanhempien lakien mukaan. Vanhanaikainen ystävällisyys, toisten huomioiminen ja hövelyys ovat heidän mielestään halveksittavaa heikkoutta”, hän vielä jatkaa palautteessaan.
Miten taloyhtiön hallitus kykenee luomaan ja turvaamaan taloyhtiöön sellaisen ilmapiirin, jossa kaikkia talon osakkeenomistajia ja asukkaita kohdellaan tasapuolisesti? Miten hyvin hallitus ja isännöitsijä ymmärtävät ja toteuttavat tiedottamista, asioiden valmistelua, remonttien suunnittelemista ja toteuttamista huomioiden vanhempien ihmisten tarpeet ja aseman päätöksentekijöinä ja osakkeenomistajina ja asukkaina?
Ikääntyminen – siis se on tosiasia, että taloyhtiöissä asuu – kuten Marja Jylhä totesi – tulevaisuudessa entistä enemmän vanhoja ihmisiä – satavuotiaitakin. Osa heistä tulee olemaan hyväkuntoisia ja erittäinkin omatoimisia, mutta osa erittäin huonokuntoisia.
Taloyhtiöiden kyvyt ottaa todellisuus vastaan on haastettu. Sitä jäin pohtimaan Tilastokeskuksen eläkkeellä olevan väestötilastojen asiantuntijan ja ”suurten ikäluokkien edustajan” Pekka Myrskylän Tieto & trendiblogikirjoituksesta: ”Tämän hetken keskimääräinen elinajanodote lupaa vuonna 1949 syntyneille vielä 20 elinvuotta ja 1945 syntyneillekin 17 lisävuotta. Kun kuolemanriski iäkkäilläkin jatkaa tasaista alenemistaan, voidaan arvioida, että vielä 2030-luvun puolivälissäkin puolet nykyisin elossa olevista suurista ikäluokissa (noin 180 000) on nostamassa eläkkeitään.”
Suurilla ikäluokilla tarkoitetaan tässä vuosina 1945-1949 syntyneitä eli nykyisiä 65-69-vuotiaita. Heitä oli viime vuoden lopussa noin 380 000. 5,5 miljoonan väestöstämme Kaikkiaan yli 65-vuotiaita väestöstämme oli viime vuoden lopussa noin miljoona – siinä joukossa noin 7 500 yli 95-vuotiasta.
Päätoimittaja Riina Takalan pääkirjoitus marraskuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 9/2015.