Postinjakajat leikkaavat asiakkaiden ruohonleikkureilla asiakkaiden nurmikoita joko puolen tunnin tai tunnin taksalla. Näin tapahtuu siksi, että tiistaisin on liian vähän jaettavaa ja postinjakajille pitää saada ”täytettä” työpäivään.
Strategian mukaista? Kyllä kai, jos strategiassa on määritelty esimerkiksi asiakkaan hyvä ja monipuolinen palveleminen.
Maarika Mauryn tuoreessa väitöstutkimuksessa kävi ilmi, että vain 13 prosenttia yritysten johdosta ja 8 prosenttia keskijohdosta ja enää 2 prosenttia työntekijätasosta kykenee ilmaisemaan yhtiön strategian niin kuin se on yhtiössä virallisesti määritelty.
Mitä ajatella isännöintiyrityksen strategian toteutumisesta, kun isännöitsijäyrittäjä pyytää hänelle mahdollisesti uudesta asiakassuhteesta vinkannutta viemään yrityksestä kiinnostuneelle käyntikorttinsa ja pyytämään, että ottavat yhteyttä. Strategiassa lukee ”myynti = uusien asiakkaiden hankinta”.
Tai strategian mukaan pitäisi toimia ”asiakasta lähellä”, mutta yrityksen mainoksessa mies tietokoneen ääressä, selkä kuvaajaan päin, korkean tiskin takana. Menikö oikein?
Strategioihin liittyy myös lisäarvojen tuottaminen ja ennen kaikkea kysymykset työn sisällöstä ja työtavoistakin. Voisiko työaikaa pidentää – työssäolovuosia jatkaa – näitäkin kysymyksiä on viime aikoina puitu tosissaan.
Isännöitsijälle vuodessa 24 tuntia lisää työaikaa? Nyt jo 50-70 viikkotyötunnin tasossa työskentelevät parahtavat, että ei, ei enää yhtään lisää. Päinvastoin. Miten järjestää työtä niin, että se ei kohtuuttomasti rasita ja on oikeasti mahdollisuus pitää vapaata ja palautua työn rasituksista?
Tuhannen taalan kysymys.
St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen totesi televisiohaastattelussa, että meillä ei ole selvästikään käsitystä, minkälaiseen työtulevaisuuteen meidän pitäisi varautua – minkälaisia ammatteja, minkälaisia töitä, minkälaisia työjärjestelyitä tarvitaan – kansainvälisestikin.
Tämä on varmasti totta isännöintialallakin, että toistaiseksi on ollut vaikea nähdä, miten isännöinti muuttuu. Tai miten sen pitäisi muuttua, että se vastaisi paremmin tulevaisuudessa asiakkaiden tarpeita.
Suuressa eläkeläiskyselyssä kävi ilmi, että moni uskoo viettävänsä ulkomailla osan vuodesta – miten se näkyy taloyhtiöiden arjessa, maksuissa, kiinteistönhuollossa jne?
Tai ikääntyminen. Suomessa oli viime vuoden lopussa noin 760 satavuotiasta ja ikävuosia 95-99 oli väestöstä noin 7 400:lla. Kun vielä katsotaan ikähaitari 90-94 vuotta, heitä väestöstä oli noin 37 000. Tältä pohjalta voi piirtää aika erilaista tulevaisuuden kuvaa kerros- ja rivitaloissa elämisen ja isännöinninkin kannalta.
Isännöintiverkon toimitusjohtaja Iiro Mähönen sanoo tässä numerossa digitalisaatiohankkeeseen liittyen, että ”Jos yritys tuudittautuu siihen, ettei sillä ole mitään kehitettävää, ollaan alamäen lähtöpisteessä”. Niinpä.
Päätoimittaja Riina Takalan pääkirjoitus toukokuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Professionalissa 4/2016.
Kiinteistöposti
25 vuotta taloyhtiön arjessa ja juhlassa