Putkiremonttien kustannuksissa hurja nousu pääkaupunkiseudulla. Kustannukset ovat nousseet vuodesta 2012 noin 17 prosenttia. Muualla maassa hinnan nousu on ollut noin 3 prosenttia. Tuoreita uutisotsikoita, joihin eräs kommentoi hauskasti: ”Pääset halvemmalla, kun viet putkiremonttisi maaseudulle, putket kainaloon ja Kainuuseen”.
Tällaisen uutisoinnin ongelma on se, että siinä puhutaan hintatasosta kuitenkaan määrittelemättä riittävän tarkasti, minkälaisesta putkiremontista on kyse tai mikä olisi se ns. keskiverto putkiremontti.
Hintatason eroavuutta pääkaupungin ja muun Suomen kesken selitettiin esimerkiksi kantakaupungin vanhan rakennuskannan haasteellisuudella. Uskon kuitenkin, että varsin moni putkiremontti kohdistuu tänä päivänä pääkaupunkiseudulla 60- ja 70 -luvun lähiötaloihin. Niissäkin on omat haasteellisuutensa ja usein esimerkiksi iso asuntomäärä.
Tässä putkiremonttibarometrissa tietonsa jakoi 287 isännöitsijää 126:sta viimeisen kahden vuoden aikana toteutetusta putkiremontista. Edelleenkin, määrittelemättä mitä korjattiin! Mikä on suuri puute tutkimuksen tuloksille.
Muistan ensimmäisen putkiremonttijuttuni 90-luvun lopulta vuonna 1920 valmistuneesta taloyhtiöstä, jossa oli satakunta huoneistoa. Asuntojen erityispiirre oli se, että ne muodostuivat pienistä huoneista, koska oli talon alkuperäisen hengen mukaisesti piian huonetta ja isäntäparin huonetta jne.
Joistakin asunnoista puuttui vessa ja siksi tarpeilla käytiin käytävällä sijaitsevassa vessassa – 90-luvulla. Mahtoi olla riemuisaa saada omaan kotiin vessa.
Kysyin suunnittelijalta, mitä remontti tulee maksamaan neliömetriä kohden. Tämä tieto kiinnosti, koska asuntosijoittajat olivat käyneet vilkasta keskustelua siitä, mikä on kohtuullinen hinta putkiremontista.
Suunnittelija puuskahti, ettet voi verrata neliöhintoja, koska ne eivät kerro, mitä remontissa tehdään. Onko mukana tonttiviemärien tai pohjaviemäreiden uusiminen? Tehdäänkö perinteinen linjasaneeraus ja uusitaanko kylpyhuoneita ja keittiöitä? Tehdäänkö pinnoittamalla ja sukittamalla vai perinteisellä tavalla? Sähköjärjestelmän uusiminen samassa? Ymmärsin yskän… ei voi verrata hintoja sellaisinaan. Jokainen remontti on ainutlaatuisensa.
Hinta edellä näissäkin hankkeissa edelleen mennään. Sen sijaan, että asetettaisiin hankkeelle tavoitteet, joita urakoitsija sitoutetaan toteuttamaan. On keinot valvoa työtä; tieto siitä, keitä työmaalla oikeasti työskentelee; on avoin ilmapiiri ja aktiivista tiedottamista; sanktioita, jos tarvitaan; palkkioita, kun on niiden aika.
Arvioiden mukaan vuosina 2010-2020 uusitaan noin 300 000 asuinhuoneiston vesi- ja viemäriputket. Rahassa sen arvo olisi noin 6 miljardia euroa. Valvonnan osuus tästä kakusta olisi noin 60 miljoonaa euroa.
Onnistuakseen tällainen tarvitsee suunnitelmallisen laadunvarmistamisen, jossa on mukana tilaajan, valvojan ja urakoitsijan yhteinen tahtotila tehdä laadukas ja kummallekin sopijapuolelle hyvä urakkasuoritus. Onpas hieno lause ja tavoite. Pitkä matka tällä tiellä edessä niillä, jotka vasta suunnittelevat…
Pääkirjoitus julkaistu syyskuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa nro 7/2013.