Pääkirjoitus: Meidän oma ja muiden puhututtavat putkiremontit

”Meillä meinataan tehdä putkiremonttia ja puhuvat, että se tulisi maksamaan ainakin 800, ehkä lähemmäs tuhat euroa neliöltä. Paljonkos se teidän putkiremonttinne maksoi? Muistelen, että sillä ”meidän kummin kaiman miehen siskolla” tehtiin putkiremontti, mutta se ei maksanut kuin vain 300 vai oliskos ollut 400 euroa neliöltä. Minä en suostu maksamaan niin paljon kuin mitä meillä tällä hetkellä putkiremontin hinnaksi arvioidaan.”

Totta vai tarua, siitä ei ole epäselvyyttä. Sen verran paljon putkiremonttien toteuttamista kaikkialla suunnitellaan, että varmasti tätä keskustelua käydään yhtä laajalti. Keskustelun lähtökohdat kuitenkin vaihtelevat, mutta joka tapauksessa sisältöä kannattaisi miettiä tarkemmin.
Remonttien hintavertailu on täysin turhaa, koska jokaikinen remontti on omansalainen. Sen toteuttaminen ja ennen kaikkea hinta riippuu talosta ja talon iästä, korjauksen laajuudesta, korjaustavasta, suunnittelijasta, urakoitsijasta, ajankohdastakin, milloin remontti toteutetaan.

Lisäksi tuntuu, että putkiremontista on tullut yleiskäsite, missä ei eroteta, tehdäänkö korjausta käyttövesiputkille ja/tai viemäriputkille, kokonaisvaltaista kylpyhuoneremonttia vai kenties mittavaa perusparannushanketta, missä vesi- ja viemärijärjestelmä ja kylpyhuoneet ovat vain osana. Putkiremontti ja putkiremontti.

Hintavertailu on täysin hedelmätöntä myös siksi, että remonteista päättävät yksilöt, kukin oman elämäntilanteensa tai elämänkokemuksensa perusteella, toiset suurin toivein ja odotuksin, toiset tiukasti kukkaronnyörejään puristellen lausuen ”älä maksa paljon, älä maksa paljon…”. Taloyhtiön taloudellinen lähtötilannekin vaikuttaa.
Hinnalla on suuri merkitys urakoitsijan valinnassa, sen erilaiset kyselyt ja tutkimukset ja barometrit osoittavat. Referenssien merkitys ja yrityksen kokemus valintakriteereinä ovat edelleen esimerkiksi yrityksen mainetta ja aikataulua vähäisempiä.
Minusta yrityksen referenssit tai sitten omalla alueella työn alla olevat remontit ovat oivallisia tilaisuuksia hankkia tietoa, mikä antaisi omalle päätöksenteolle huomattavasti paremmat perusteet kuin mutu-tuntumalla tai kautta rantain kuultujen kuulopuheiden perusteella saatu tieto.
En nyt tosissani sitäkään tietysti aja takaa, että jokaikinen osakas seikkailee muiden työmailla ”keräämässä” tietoa, mutta ainakin hallituksen jäsenten soisi käyttävän kaikkia mahdollisia tiedonsaantiväyliä ja -lähteitä.
Unohtamatta sitäkään, että meidän taloyhtiössämme on meidän tarpeemme ja toiveemme, meidän taloudelliset realiteettimme ja käytännön mahdollisuutemme. Me emme ole naapureittemme kaltaisia – vaikka ihan samanikäisessä ja –kokoisessa taloyh-tiössä asuisimmekin.

Näillä ajatuksin siis valmistautukaa yhtiökokouksiin, aloittakaa valmistelu riittävän ajoissa ja tehkää perusteellista valmistelutyötä. Kun on päätösten aika, mahdollisimman paljon tietoa ja konkretiaa – varsinkin talouden suhteen.
Erilaisia lukuja tästäkin – putkiremontteja arvioidaan tehtävän 2020-2030 -luvuilla vuosittain noin 30 000 asunnossa. Toisen laskelman mukaan putki- ja talotekniikkaremontteja tehdään 60- ja 70 –luvun rakennuskannassa seuraavan viiden vuoden aikana 300 000 asunnossa. Nämäkin ovat vain lukuja – te itse päätätte.

Päätoimittaja Riina Takalan pääkirjoitus maaliskuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 2/2016