Pääkirjoitus: Korjattavaa riittää, mutta miten suunnitellusti sitä tehdään?

Kyllä kai jokaisessa taloyhtiöissä jonkinlainen suunnitelma tai kirjaus löytyy, mitä korjaushankkeita meillä on edessä tänä vuonna tai ensi vuonna tai tulevien vuosien, ehkä seuraavien viiden vuoden sisällä.
Näin olettaisin, vaikka Suunnitelmallinen kiinteistönpito KIPI2 – hankkeeseen sisältyneen korjausbarometrin mukaan vain hieman yli puolella kyselyyn vastanneista oli laadittu asunto-osakeyhtiölain edellyttämä kunnossapitotarveselvitys. Pitkän tähtäyksen suunnitelma eli PTS löytyi lähes 60 prosentista yhtiöistä.
Suunnitelmallisuus on järkevää ja asunto-osakeyhtiölain hengen mukaan tärkeä väline parantamassa osakkaiden mahdollisuuksia ennakoida ja varautua tuleviin korjauksiin.
Käytännössä asiat taitavat kuitenkin usein edetä niin, että hallitus kyllä tietää, keskustelee, laatii tai laadituttaa korjausaiesuunnitelmia, mutta miten hyvin esimerkiksi tiedossa olevat korjaustarpeet tai vaikka vain aikeet korjaamisen kohdistamisesta tavoittavat yksittäiset osakkaat ja asukkaat.
Veikkaanpa, että tässä kohdin moni hallitus ja isännöitsijä eivät ryhdy kertomaan keskeneräisistä aikeista, eikä suunnitelmista, etteivät osakkaat hermostu ja ryhdy oitis vastarintaan. Keskustellaan ja esitellään vasta sitten, kun suunnitelmat ovat valmiimpia ja pidemmällä.
Sitten kun tuo ajankohta koittaa, saattaakin käydä niin, että osakkaat ovat hetimiten takajaloillaan ja kynsin hampain vastustamassa, koska eivät ole saaneet tietoa aikaisemmin. Nyt esitetty vaikuttaa hallituksen jo valmiiksi lukkoonlyömältä, että eihän yksittäinen osakas tai useampikaan osakas pysty enää niihin millään tavoin vaikuttamaan.
Näin se ilmeisesti liian usein menee. Valmistelussa olevista ja keskeneräisistä asioista viestiminen on vaikeaa, koska väärinymmärryksen mahdollisuus on suuri. Toisaalta sitä suurempi se on, mitä vähemmän tietoa saa. Toki jokaisen osakkaan kannattaa muistaa omakin kysymyksen oikeutus ja velvollisuus.
Taloissa on niin paljon korjattavaa, että suunnitelmallisuus on välttämätöntä ja tärkeää. Huonoa suunnitelmallisuutta ja taloudenpitoa osoittaa sekin, jos osakkailla on esimerkiksi useampia remonttilainoja lyhennettävänä samaan aikaan.
Syksyllä päättyi Suunnitelmallinen kiinteistönpito KIPI2 – hanke, jossa olivat mukana Ympäristöministeriön lisäksi, Kiinteistöliitto, Isännöintiliitto, Matinkylän Huolto, VTS Kiinteistöpalvelut, Kiinteistöalan Koulutuskeskus ja Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonta.
Hankkeessa kehitettiin kaksi uutta esimerkkiratkaisua kunnossapitosuunnitelmien laatimiseen. Siinä on muun muassa toteutettu esimerkkejä asiakirjoista, joita taloyhtiöllä olisi hyödyllistä olla toimintansa tukena.
Apuvälineet ovat tervetulleita, mutta ehkä suurin ongelma ei olekaan se, että puuttuisi lomakkeita, asiakirjoja, kirjallista materiaalia, vaan suunnitelmien laatimisen käytännön toimintamallit. Viestintä yhtenä tärkeänä osana siinä.
Vertaistuki voisi palvella hyvin, kun taloyhtiöiden edustajat oppivat toinen toisiltaan ja voivat jakaa kokemuksiaan.

Toimituspäällikkö Riina Takala-Karppasen pääkirjoitus joulukuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 9/2016.