Taas on se aika vuodesta, kun hallituksiin ollaan valitsemassa ”oman edun tavoittelijaa”, ”pihistelijää”, ”myyrää”, ”oikeudessa tavataan” –tyyppiä”, ”besserwisseriä”, ”aikaansaamatonta lepsuilijaa”, ”yli-innokasta intoilijaa”, ”tiedonpanttaajaa” ja henkilöä, jonka päätöksiä kuitenkin ohjaa ns. varahallitus.
Ei kukaan tällainen karrikoitu ihmistyyppi hallituksen jäsenenä halua olla. Ja nämä ovat karrikoituja hahmoja, mutta valitettavasti myös monen hallituksen työskentelyn arkitasolla yhteistyön vaikeuttajia.
Hyvän ja toimivan hallituksen aikaansaaminen ei ole välttämättä helppo juttu. Entistä useammin tehtävästä kieltäydytään aikapulan tai muun syyn vuoksi. Toisinaan siitäkin syystä, että ei vain kiinnosta yhtiön asiat.
Puheenjohtajaksi ei halua kukaan ja tilanne voi johtaa siihen, että puheenjohtajana toimiikin isännöitsijä tai ulkopuolinen hallitusammattilainen.
Isännöitsijät jännittävät, miten käy tämän kevään yhtiökokouksissa – kuinka moni hallitus menee täysin uusiksi, kuinka moni säilyy entisellään – parhaassa tapauksessa nimenomaan toimivana yhteistyökumppanina isännöitsijälle.
Joka ikinen, joka hallitustyöskentelyyn lähtee mukaan, on inhimillinen ihminen, joka yrittää tehdä työnsä sillä tietämyksellä ja kokemuksella, joka on. Osakkaana tietysti oman asunnon arvon vaaliminen kiinnostaa, mutta kyllä hallitustyöskentely myös sitä laaja-alaisempaa yhteisvastuullisuutta vaatii. Tosiasia sekin, ettei kukaan yksin omasta huoneistostaan huolehtimalla pysty pitämään koko kerrostaloa kunnossa.
Hyvä ja toimiva hallitus käyttää apunaan pitkän tähtäyksen suunnitelmia, strategioita tai muita katselmuksiin ja tutkimuksiin perustuvia näkemyksiä, koska ilman sitä tietoa ei voi tietää riskeistä, priorisoida hankkeita, toteuttaa oikea-aikaisesti oikeita asioita.
Minä en haluaisi asua taloyhtiössä, jonka hallitus pitää kynsin hampain kiinni siitä, että yhtiövastike mahdollisimman alhaisena, mitään ei korjata ennakoidusti, vaan aina ns. hätätyönä, talous on niin kuralla, että kylmäkellarin kompressorin rikkoontumisen vuoksi joudutaan keräämään ylimääräinen yhtiövastike, ei tiedetä, kuinka paljon taloyhtiössä on tapahtunut vesivahinkoja, joiden korjaamiseen on käytetty taloyhtiönkin rahaa, saatikka maksettu kukin yhtiövastikkeessa kiinteistövakuutusta jne.
Korjaamisen tarve vain kasvaa, mutta sen lisäksi tarvitaan hyvää kiinteistönhuoltoa. Sitä ei synny karrikoitujen hahmojen kanssa. Sitä syntyy tavallisten tehtävänsä ymmärtävien hallitusjäsenten kanssa.
Osakkaat – mukaan yhtiökokouksiin, että tiedätte, mitä taloyhtiössänne tapahtuu tai on tulossa. Muuten on turha itkeä, että pieleen menee, ellei ole edes kokoukseen osallistumisen verran ollut mukana yhteisessä meiningissä.
Päätoimittaja Riina Takalan pääkirjoitus maaliskuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti 2/2015.