Pääkaupunkiseudun ilmastotyö tuottaa tulosta

Helenin investointisuunnitelmien hyväksyminen, Hanasaaren kivihiilivoimalan lakkauttaminen vuoden 2024 loppuun mennessä ja siirtyminen uusiutuvan energian hajautettuun tuotantoon ovat olleet Helsingin merkittävimpiä ilmastotekoja. Vantaalla puolestaan heinäkuussa käyttöönotettu Kehärata ja ekologisesti kestävän arjen mahdollistava Kivistön asuntomessualue ovat olleet merkittäviä ilmastotekoja.
Näin osoittavat pääkaupunkiseudun ilmastotyötä kuvaavat avainindikaattorit, jotka näyttävät ensimmäistä kertaa vihreää. Jos hyvä kehitys jatkuu, voidaan seudun ilmastotavoitteet saavuttaa.
Tiedot selviävät HSY:n julkaisemista Pääkaupunkiseudun ilmastotekoja -katsauksesta sekä Pääkaupunkiseudun ilmastoraportista.
Lisäksi Helsingissä parhaimpien käytännön esimerkkien joukossa on muun muassa Suomenojan jätevedenpuhdistamon lämpöä hyödyntävä lämpöpumppulaitos, jolla tuotetaan jopa 15 prosenttia kaukolämmöntarpeesta Espoossa. HSY:n uusi karttapalvelu kertoo puolestaan parhaat paikat aurinkopaneeleille ja rakennusten hukkalämmön. Ilmastotekoja on koottu Pääkaupunkiseudun ilmastotekoja -katsaukseen useita kymmeniä.
– Ilmastotyön avainindikaattorit näyttävät nyt ensimmäistä kertaa kaikki vihreää, mikä kertoo siitä, että pääkaupunkiseudun pitkäjänteinen ilmastotyö on tuottanut tulosta ja kasvihuonekaasupäästöt vähenevät, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.
Avainindikaattoreita ovat kasvihuonekaasupäästöt, energiankulutus, sähkönkulutus, kaukolämmön uusiutuvat energianlähteet, väestö- ja työpaikkatiheys, asemanseutujen täydentyminen, liikenteen kulkutapajakauma, kotitalouksien materiaalitehokkuus sekä ympäristöperusteiset julkiset hankinnat.
Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt pienenivät vuonna 2014 neljä prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Suurin yksittäinen syy oli vähäpäästöinen kulutussähkö. Myös energiatehokkuus on parantunut. Pääkaupunkiseudun kotitalouksissa syntyvä jätteen määrä on vaihdellut 2000-luvun alkupuolella, mutta on viime vuosina ollut laskussa.
– Pääkaupunkiseutu kasvaa edelleen voimakkaasti. Yhdyskuntarakenne täydentyy, ja asukas- ja työpaikkamäärät raideliikenteen asemilla kasvavat monin paikoin nopeammin kuin seutu keskimäärin. Avainindikaattorit kertovat myönteisestä kehityksestä, mutta seudun ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan jatkuvasti uusia aktiivisia toimia, Inkinen sanoo.