Alueelliset kulutuserot ovat pysyneet Suomessa 30 vuotta samalla tasolla. Sen sijaan erojen syyt ja alueelliset kulutusrakenteet ovat muuttuneet. Etenkin pääkaupunkiseudulla asumisen muuta maata nopeampi hintojennousu on lisännyt asumismenoja suhteessa muuhun Suomeen. Näin kirjoittaa tilastopäällikkö Juha Honkkila Hyvinvointikatsaus-lehdessä 4/2014.
Helsinki-Uudenmaan suuralueella kotitalouksien kulutusyksikkökohtaiset kulutusmenot ovat olleet noin 15 prosenttia suuremmat kuin koko maassa keskimäärin. Vuonna 1985 alueiden väliset kulutuserot koskivat melko tasaisesti kaikkia hyödykeryhmiä, mutta sittemmin asumismenot ovat korostuneet alueellisissa eroissa.
Kulutusrakenteen merkittävin muutos onkin ollut asumisen ja energian kulutusosuuden kasvu. Asumismenojen osuus kokonaiskulutuksesta kasvoi vuodesta 1985 vuoteen 2012 koko maassa 20 prosentista 28 prosenttiin. Helsinki-Uudenmaan suuralueella asumismenojen nousu on ollut muuta Suomea nopeampaa. Vuonna 2012 lähes puolet Helsinki-Uudenmaan ja muun Suomen välisestä kokonaiskulutuksen erosta selittyi pääkaupunkiseudun muuta maata korkeimmilla asumiskustannuksilla. Muun kulutuksen erot liikennettä lukuun ottamatta ovat supistuneet.
Tuloerot selittävät suuren osan alueellisista kulutuseroista. Helsinki-Uudenmaan suuralueella on enemmän suurituloisia kotitalouksia kuin muilla alueilla. Alueellisten tulorakenteiden erotkin huomioon ottaen Helsinki-Uudenmaan suuralueella käytettiin muuta Suomea enemmän rahaa asumiseen.
Yleinen tulotason nousu on tehnyt mahdolliseksi entistä suuremmat asumiskustannukset korkean hintatason alueella ilman, että muiden hyödykkeiden kulutuksesta on täytynyt tinkiä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella, jossa asuntojen hintataso on noussut pääkaupunkiseutua hitaammin, on puolestaan ollut mahdollista lisätä esimerkiksi vapaa-ajan kulutusta. Tämän seurauksena alueelliset kulutuserot asumista lukuun ottamatta ovat voineet supistua.
Kiinteistöposti
25 vuotta taloyhtiön arjessa ja juhlassa