Onko vuonna 2010 voimaan astunut asunto-osakeyhtiölaki toimiva vai mihin asioihin pitäisi paneutua ja kehittää asioita? Onko laki lisännyt asunto-osakeyhtiöiden viestinnän avoimuutta erityisesti osakkaiden kannalta? Miten voitaisiin helpottaa erimielisyyksien ratkaisemista niin, että oikeutta ei tarvitsisi hakea oikeuselimistä?
Tässä kolme erittäin laajaa kokonaisuutta, joihin liittyvästä käytännöstä ja osakkaiden, hallitusten, isännöitsijöiden ja kiinteistönvälittäjien kokemuksista kerätään nyt tietoa internetkyselyllä.
Kysely avautui osoitteessa www.otakantaa.fi perjantaina 1.11.2013 ja vastausaikaa on sunnuntaihin 15.12.2013 saakka. Tuloksia esitellään helmikuussa.
Lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen totesi Suomen asunto-osakkeenomistajat ry:n jäsentilaisuudessa, että valitettavasti kyselyyn ei voi vastata paperisilla kyselylomakkeilla.
– Valitettavasti ei voi osallistua muuta kuin internetin kautta. Me ymmärrämme sen, että näin ollen kyselyyn vastaavat tiettyyn ryhmään kuuluvat, mutta onneksi se on laaja. Me huomioimme tämän kuitenkin myös palautteen arvioinnissa, koska kaikki kohderyhmään kuuluvat eivät käytä nettiä, Jauhiainen totesi.
– Yksi keino kuitenkin on se, että tulostaa kysymykset nettisivulta, vastaa niihin ja pyytää sitten jotakuta viemään vastaukset nettisivulle.
Omat kysymykset kohderyhmittäin
Kyselyt on tarkoituksellisesti kohdennettu niin, että osakkailla, hallituksen jäsenillä, isännöitsijöillä ja kiinteistönvälittäjillä on kullakin omat kysymykset.
– Pyrimme saamaan palautetta siitä, millä tavalla nykyinen asunto-osakeyhtiölaki on vaikuttanut – on se vaikuttanut positiivisesti vai negatiivisesti – näiden neljän tahon näkökulmasta katsottuna, Jauhiainen totesi.
Oikeusministeriö teetti myös vuonna 2008 lakia valmisteltaessa laajan kyselyn siitä, miten taloyhtiön hallinto on järjestetty, miten kunnossapito ja uudistukset on hoidettu, mitä kokouksia järjestetty ja minkälaisia asioita niissä käsitelty.
– Nyt me kertaamme osittain tätä aikaisempaa kyselyä, jotta saadaan aikaan tietynlainen aikasarja siitä, mikä on vai onko mikään muuttunut tässä välillä ja jos muutoksia on ollut, mihin suuntaan asiat ovat muuttuneet, Jauhiainen jatkaa.
Toimivatko viestinnän keinot?
Tarkastelun tarve liittyy Jauhiaisen mukaan erityisesti siihen, millä keinoilla asunto-osakeyhtiöihin saadaan kaikkien osakkaiden yhteistä etua ajava hallitus ja isännöitsijä sekä millä keinoin osakas pysyy perässä siinä, mitä taloyhtiössä tapahtuu.
– Ensimmäinen tähän suuntaan menevistä kysymyssarjoista on, että millä tavalla taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän viestintä onnistuu osakkaisiin päin. Miten se toteutuu yhtiökokouksissa, mutta erityisesti yhtiökokousten välillä. Kerrotaanko olennaisista asioista osakkaille muuten kuin yhtiökokouksessa tai kerrotaanko yhtiökokouksessakaan, Jauhiainen nosti esiin yhtenä osakkaille suunnatuista kysymyksistä.
Uusia vaihtoehtoja riitojen ratkaisemiseen?
Toinen kokonaisuus liittyy siihen, miten taloyhtiöissä selvitään, kun syntyy erimielisyyksiä.
– Onko meillä oikealla teholla ja sopivilla kustannuksilla toimivat keinot selvittää erimielisyyksiä? Onko meillä tai tarvittaisiinko meillä täysin puolueetonta suosituksia antavaa tahoa, joka voisi selittää, miten tietyissä asioissa olisi hyvä hoitaa asioita?, Jauhiainen jatkoi.
Oma kysymyksensä Jauhiaisen mielestä on sekin, että antaako asunto-osakeyhtiölaki riittävän oikeudellisen suojan osakkaiden kannalta katsottuna.
Jos tilannetta ajatellaan vaikkapa sellaisen taloyhtiön kannalta, jossa asukkaat ovat asuneet talossa ikänsä, keski-ikä huitelee 75 vuodessa, taloon muuttaa muutama uusi, huomattavasti nuorempaa sukupolvea edustavaa osakasta, jotka valituttavat itsensä hallitukseen ja päättävät, että yhtiökokous pidetään kellarikerroksessa, jonne ikäihmiset eivät enää pysty kulkemaan.
– Kysymys kuuluukin, että pitäisikö olla jokin viranomainen, joka osakkaiden puolesta hakisi ylimääräisiä yhtiökokouksia tai erityisiä tarkastuksia sillä tavoin kuin laki antaa mahdollisuuden tehdä. Tässä mielessä lain suojauskeinot on rakennettu sen varaan, että kaikki osakkaat ovat sellaisia, joilla on kaikin puolin keinot ja mahdollisuudet käyttää lain antamia keinoja. Se ei kuitenkaan todellisuudessa kaikissa olosuhteissa pidä paikkaansa.
– Tarvitaanko vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja? Tarvittaisiinko esimerkiksi kuluttajariitalautakunnan tai konkurssiasiain neuvottelukunnan kaltaisia toimijoita. Että kun tulee esiin riitoja esimerkiksi yksittäistapauksina, tällainen elin antaisi suosituksia, miten toimia. Tai sitten varovaisempi konkurssiasiain neuvottelukunnan toimintaa muistuttava eli ensin kerätään esimerkkitapauksia, joihin sitten esitetään yleisempiä suosituksia, miten toimia kyseisissä tilanteissa.
Kyselyyn osallistuminen ja laista palautteen antaminen ovat Jauhiaisen mukaan erittäin tärkeitä asioita lain kehittämisen kannalta.
– Oikeusministeriössä, poliittiset päättäjät sekä muut keskeiset viranomaiset pitkälti ymmärtävät tavoitteen, jonka mukaan taloyhtiöissä toimivat osakkaat, hallituksen jäsenet ja isännöitsijät voisivat oikealla tavalla asunto-osakeyhtiölain yleisten periaatteiden mukaisesti itse ratkaista ristiriitoja mahdollisimman pitkälle keskenään ja näin tarvittaisiin mahdollisimman vähän ulkopuolista asianajaja-apua, juristia tai kiinteistöalan asiantuntijaa.
Aktiivinen palautteenanto toivottavaa
– Toivon oikeasti, että saamme tuhansia vastauksia. Olemme poimineet kysymykset keskustelun aiheista ja vastausvaihtoehdot toteutettu niin, että pystymme ne koneellisesti käsittelemään. Eli siellä on kysymyksiä, joihin vastataan kyllä tai ei, mutta sen jälkeen on avoin kenttä, johon voi sitten kertoa, miksi vastasi kyllä tai ei.
– Tarkoituksena on se, että kun meille tulee uusi hallitus 2015 eduskuntavaalien jälkeen, niin tässä pohjustetaan niitä hankkeita, mitä tullaan ehdottamaan seuraavalle vaalikaudelle, Jauhiainen vielä totesi viitaten siihen, että helmikuussa tiedetään, mitä mieltä taloyhtiöissä ja kiinteistöalalla ollaan.