Ostaja haluaa remontoidun asunnon

– Taloyhtiön ei parane miettiä peruskorjauksiin ryhtymistä liian pitkään. Naapuriyhtiö, jossa ei ole remonttihuolia seuraavaan 5–10 vuoteen, näyttäytyy ostajan silmissä huomattavasti kiinnostavammalta – ja arvokkaammalta, Huoneistomarkkinointi-ketjun (Huom!) liiketoimintajohtaja Jukka Rantanen korostaa.
Samassa taloyhtiössä olevien asuntojen välillä on myös eroja. Siistit, hyväkuntoiset asunnot ovat kysyttyjä.
– Remonttikustannuksia nostavat rakennusvaatimukset ovat lisääntyneet. Jos esimerkiksi kylpyhuoneremontti on tehty, se näkyy selkeästi myös myyntihinnassa. Myyjä saa asunnosta usein paremman hinnan kuin heikkokuntoisen asunnon ostohinta ja remonttikustannukset olisivat yhteensä. Ostajat ovat valmiita maksamaan hyvästä kunnosta, hän jatkaa.
Hintojen alueellinen eriytyminen on edennyt Rantasen mukaan nyt myös kaupunkikohtaiselle tasolle. Kasvukeskuksien asuntomarkkinoihin keskittyneen puhuu katukohtaisesta polarisoitumisesta, joka näkyy vahvasti jo Helsingissä.
– Perinteinen postinumeron perusteella tapahtuva hintojen eriytyminen siirtyy taka-alalle, kun entistä tärkeämmiksi tulevat varsinkin talon korjaustarve, pohjapiirustus, kerros, näkymä ja oikea katu, Rantanen kertoo.
– Polarisoitumista vauhdittaa myös puute persoonallisista huone- ja tilaratkaisuista. Asuntorakentaminen on jämähtänyt tasapaksuun yksiö-, kaksio- ja kolmio-asuntotuotantoon, vaikka yhä useampi kaipaa kerrostaloasunnoista yksilöllistä luonnetta ja persoonallisuutta. Esimerkiksi loft-, studio- tai ullakkoasuntojen kysyntä on kova ja hintapyyntö voi olla jopa yli 5 500 euroa enemmän neliöhinnaltaan kuin vastaavan kokoisesta toisesta asunnosta samassa rapussa, täydentää Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen.
– Toivoisin kysynnän johtavan uudentyyppiseen asuntotuotantoon sekä vanhojen ullakkojen ja piha- ja varastorakennusten nykyistä laajempaan hyödyntämiseen. Mikäli kaavoittajat suhtautuisivat nykyistä joustavammin tämäntapaiseen kaupunkirakenteen tiivistämiseen, markkinat piristyisivät, kuluttajat saisivat lisää vaihtoehtoja ja yhdyskuntatehokkuus paranisi. Saisimme halutuille, keskeisille alueille lisää asukkaita ja palveluja samalla, kun asunto-osakeyhtiöt saisivat rakennusoikeuksia myymällä tuloja vaikkapa putki- tai hissiremonttien maksamiseen. Kaikki olisivat siis voittajia, Heiskanen jatkaa.