Osakkaan oma remontti saattaa kaatua muiden maksettavaksi
Kerros- ja rivitaloissa innokkaiden tee-se-itse -ihmisten tekemät remontit, etenkin märkätilaremontit, voivat aiheuttaa vahinkoa taloyhtiölle ja taloyhtiön asukkaiden omaisuudelle.
Valvojan tehtäviin kuuluu tarkistaa betonipintojen riittävän alhainen kosteusprosentti ennen pinnoitustöiden aloittamista. Tekninen isännöitsijä Pekka Koskinen asentaa infrapunakuivauslevyä takaisin paikoilleen tarkistusmittauksen jälkeen. Kuva: Jussi Huttunen
Omatoimisten remonttien yhteydessä paljastuu silloin tällöin luvattomia märkätilatöitä. Tilat joudutaan purkamaan, jos remonttien laadusta ei ole tietoa.
– Taloyhtiöiden hallitusten tulisikin suurella varauksella suhtautua remontteihin, varsinkin märkätilatöihin, jotka osakas aikoo toteuttaa omakätisesti, ellei tekijä sitten ole tunnistettu alan ammattilainen, sanoo Emännöintitoimisto Aamun tekninen isännöitsijä Pekka Koskinen.
– En suosittele, että kenellekään ei-ammattilaiselle annettaisiin lupa tehdä kylpyhuone- tai saunaremonttia laatoituksineen, kaatoineen ja vedeneristyksineen.
Sähkö- ja putkitöihin vaaditaan aina joka tapauksessa alan ammattilainen.
– Remonttien valvojana olen törmännyt tilanteisiin, jossa valvojalta kysytään neuvoa, millä tavalla ja millä aineilla vedeneristys olisi syytä toteuttaa. Tällainen ei ole valvojan työn tarkoitus, Koskinen sanoo. Urakoitsijan tulisi tietää sertifioidut materiaalit, menetelmät ja tuoteperheet, joilla remontti tulee toteuttaa.
Hyvin suunniteltu on lähes puoleksi tehty. Yleensä remonttifirmat tarjoavat myös suunnittelua, mitä Koskisen mukaan kannattaakin käyttää hyväksi. Osakas voi palkata myös oman suunnittelijansa. Suunnitelmasta hallitus näkee, jos kovin järjettömiä asioita aiotaan tehdä.
Ei remonttia ilman lupaa
Pääsääntö on, että kerros- tai rivitaloasunnossa kylpyhuone- tai saunaremontin tekeminen vaatii luvan, sama pätee myös ilmalämpöpumpun asentamiseen sekä yleensä myös keittiöremonttiin.
– Naapureitakin on hyvä informoida remontista, ja että silloin ja silloin piikataan. Tämänkaltainen tiedottaminen kuuluu luvan ehtoihin ja hyviin tapoihin, Pekka Koskinen sanoo.
Koskinen korostaa remontin valvonnan merkitystä, etteivät taloyhtiö tai naapurit joudu omistajan vaihtumisen jälkeen huonosti toteutetun remontin maksumieheksi.
Mikäli remontti ei vaadi rakennuslupaa, niin Koskisen mukaan maallikoista koostuva taloyhtiön hallitus on kyllä pätevä tällaisen luvan myöntämään.
– Mikäli osakkaan kaavailema työ vaatii rakennusluvan, niin päätöksenteon pohjaksi tarvitaan asiantuntevampaa osaamista kuin mitä hallituksen maallikkojäsenillä on, Koskinen arvelee.
Ainakin isommista isännöitsijätoimistoista on saatavilla teknistä neuvontaa ja teknistä isännöintiä remontin suunnitteluun.
Lupia haettaessa kaikkia osakkaita ja heidän remonttitarpeitaan tulisi kohdella tasaveroisesti riippumatta siitä, onko kyseessä hallituksen jäsen vai tavallinen osakas. Tällaista suhtautumista vaatii lakikin; vääryyttä kokeneet voivat viedä asian oikeuteen asti.
Valvoja valvoo taloyhtiön etua
Koskinen painottaa, että ajan tasalla oleva hallitus nimeää remontille pätevän valvojan pitämään silmällä taloyhtiön ja sen osakkaiden etua.
– Pätevä henkilö voi olla vaikkapa isännöintitoimiston tekninen isännöitsijä. Hallitus nimeää valvojan ja osakas maksaa työn. Osakas voi toki tehdä ehdotuksen valittavasti valvojasta, ja jos tämä on pätevä, niin hallitus voi tämän hyväksyä, Koskinen opastaa.
Märkätilaremonteissa olisi hyvä käyttää sertifioitua märkätilatöiden valvojaa. Toistuva virhe omissa luvattomissa ja valvomattomissa remonteissa on puutteellinen vesieristys, mikä saattaa aiheuttaa esimerkiksi vesivahingon alakertaan.
– Luvattomat remontit ja rakenteet paljastuvat juuri tällä tavalla, kun vesi ei pysy omalla puolellaan vaan alkaa valua naapureiden asuntoihin. Omistajan vaihduttua uusi osakas saa sitten ihmetellä, onko joku asia aivan luvallisesti toteutettu.
Koskinen on nähnyt, miten luvattomassa remontissa esimerkiksi asunnon vaatehuone on muutettu saunaksi.
Paistinkäryt naapurin puolelle
Painovoimaiseen ilmanvaihtoon ei saisi lisätä moottorillista liesituuletinta, mutta luvattomissa keittiöremonteissa tämä on tyypillinen virhe. Liesituuletin työntää paineella paistinkäryt kanavistoon ja naapuriasuntoihin.
– Sähköasennuksia ei missään tapauksessa saa itse lähteä tekemään, ne ovat hengenvaarallisia. Niitä kuitenkin tehdään. Eräs omatoimimies oli kytkenyt pesuhuoneeseen asennetun peilikaapin johdot väärin, jonka seurauksena viemäritukosta konerassilla aukaisemaan tullut putkimies menehtyi sähköiskuun.
Valvontaa tarvitaan, koska ammattilaisetkin tekevät virheitä. Koskinen on tavannut keittiöremonttifirmoja, jotka eivät tiedä, että liesituuletinta ei pidä kytkeä painovoimaiseen ilmanvaihtoon.
– Ilmastointiasennuksissa on voitu myös käyttää haitariputkea eli kurkkutorvea, jota ei saisi koskaan käyttää. Olisi käytettävä jäykkää kierrekanavaa, jota voi puhdistaa ja joka on paloturvallista. Joskus keittiön ilmanvaihtoventtiili on jätetty yläsokkelin taakse, jolloin ilma ei vaihdu.
Roskiskärry aiheuttaa vuodon
Keittiöremonteissa korostuvat ilmastoinnin, vesi- ja viemärijohtojen sekä vuotokaukaloiden asennuksen oikeellisuus.
– Monesti vesivahinko keittiössä syntyy, kun allaskaapin alla oleva liukuva roskiskärry osuu altaan hajulukkoon, jolloin putket tärähtävät ja alkavat vuotaa ennen pitkää. Jos kaapissa ei ole vuotosuojausta, niin vesi alkaa valua keittiökaapin alle.
– Noin vuosi sitten vahvistetun määräyksen mukaan altaiden alla olevien pullohajulukkojen huoltotyöt, kuten tukosten avaaminen, on siirtynyt taloyhtiön vastuulle. Vesi- ja viemäripisteisiin liittyen ainoa asukkaan vastuulla oleva asia on lattiakaivojen puhdistaminen.
Koskinen neuvoo, että asukas voi itse availla viemäreitään viemäripuhdistusaineilla ja -pumpuilla. Kaupoista saatavat putkenavausaineet ovat varsin hyviä oikein käytettynä.
– Putki yleensä aukeaa, kun puoli purkkia ainetta kaadetaan yöksi viemäriin muhimaan, tarpeeksi vaikutusaikaa on annettava. Käsittely kannattaa tehdä jo silloin, kun viemäri alkaa jonkin verran padottamaan.
Valvontaraportti taloyhtiölle
Remontista pitää tehdä valvontaraportti tai valvontapöytäkirja, joka tulee säilyttää taloyhtiön tiedostoissa, ja mielellään osakkaallekin oma kopio.
Asunnon myyntivaiheessa se on hyvä dokumentti seuraavalle ostajalle.
Remontin vaiheet on hyvä dokumentoida valokuvin. Osakasremontin kunnossapitovelvollisuus on aina osakkaalla ja asukkaalla, kuten myös velvollisuus ilmoittaa taloyhtiölle, isännöitsijälle tai huoltoyhtiölle, jos jostakin vuotaa vettä.
– Sähkötöistä tulee aina vaatia käyttöönottotarkastuspöytäkirja. Remontin tekijöiltä kannattaa varmistaa, että verot ja TEL-maksut on maksettu ja vakuutukset kunnossa. Urakoitsijatietoja voi hakea vastuugroup.fi -palvelusta.
Ilmalämpöpumppu huoneistoon?
Korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi hiljattain päätöksen, joka laajensi hiukan osakkeenomistajan oikeutta ilmalämpöpumpun asentamiseen omalle parvekkeelleen.
Koskisen mukaan taloyhtiö voi nyt määrätä pumpun ulkoyksikön paikan, mutta ei kieltää sen asentamista.
– Ulkoyksiköitä ei voi asentaa mihin sattuu eivätkä ne saa häiritä taloyhtiön asukkaita tai muuta toimintaa kuten poistumisteitä tai palotikkaita. Kaupunkien rakentamista ja talojen julkisivuja koskevissa määräyksissä voi olla vielä omia ohjeitaan – näin etenkin kaupunkien keskustoissa ja arvotaloissa, Pekka Koskinen muistuttaa.
Teksti: Matti Valli
