Onko taloyhtiönne tulvariskin alueella?

Suomen tulvariskien ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa. Kaikkien tulvariskialueiden taloyhtiöiden olisi syytä ottaa tulvatilanne osaksi pelastussuunnitelmaansa sekä tarkistaa, kuinka vakuutus korvaa tulvien aiheuttamat vahingot.

Suomen ympäristökeskus SYKE arvioi vuoden 2018 lopussa julkistetussa raportissaan, että ilmastonmuutoksen myötä suurten vesistöjen tulvat kasvavat, mutta osassa Suomea tulvavaara pienenee. Raportin mukaan tulvariski vähenee hieman lyhyellä aikavälillä mutta kasvaa merkittävästi pitkällä aikavälillä, erityisesti merenrannikolla. Tulvariskiin liittyy ilmastonmuutoksen eteneminen, mutta myös rakennusten laatu ja väestömuutokset: väkiluvun kasvu riskialueilla ja toisaalta väestön ikääntyminen kasvattavat riskiä.

Tulvariskejä on arvioitu tulvariskikarttojen sekä asukas- ja rakennustietojen avulla. Tulvakartat ovat saatavilla osoitteesta ymparisto.fi/tulvakartat.

Merkittävät tulvariskialueet 2018–2024, vesistöjen tai merenpinnan noususta aiheutuvat tulvat. Lähde: Syke.fi

Maa- ja metsätalousministeriö on nimennyt Suomen merkittävät tulvariskialueet vuosille 2018–2024.

– Näillä alueilla tulvariski on arvioitu merkittäväksi, eli alueella on esimerkiksi yli 500–1000 asukasta tai alueella on useita erityisen haavoittuvia rakennuksia. Näille alueille laaditaan tulvakartat sekä hallintasuunnitelmat tavoitteineen ja toimenpide-ehdotuksineen tulvariskien ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi, Suomen Ympäristökeskuksen Vesikeskuksen kehitysinsinööri Antti Parjanne kertoo.

Tulvia voi Parjanteen mukaan olla kuitenkin myös muualla, ja siksi on laadittu tulvavaarakarttoja sadalle muulle alueelle. Lisäksi kunnilla on käytössä taajama-alueet kattavat karkeat hulevesitulvakartat.

– ELY-keskukset vastaavat tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Merkittävillä alueilla työtä ovat ohjaamassa lisäksi tulvaryhmät, joissa on edustajat maakuntien liitoista, alueen pelastustoimesta, kunnista ja muista tarpeellisista tahoista kuten esimerkiksi säännöstely-yhtiöistä, Parjanne sanoo.

Tulvaryhmät suunnittelevat toimenpiteet, joilla tulvariskiä pyritään ehkäisemään tai vähentämään. Parjanteen mukaan toimenpide-ehdotukset eivät ole kuitenkaan sitovia eikä niiden toteutukseen automaattisesti myönnetä rahoitusta esimerkiksi valtiolta. Toimenpiteiden vastuut saattavat myös jakautua useammalle taholle, ja toimenpiteiden toteutus voi olla muutenkin epävarmaa lupatarpeen ja selvityksien vuoksi.

– Tulvariskien hallintasuunnitelmat ovatkin enemmän yleissuunnitelmatasoisia ja alueellisesti ohjaavia asiakirjoja, joiden yksityiskohtaisempi toteuttaminen on usein paikallisten toimijoiden aktiivisuudesta kiinni. Joillain alueilla on toteutettu hallintasuunnitelmien toimenpiteinä onnistuneita tulvavaarassa olevien asukkaiden ja kiinteistöjen tiedotuskampanjoita, esimerkiksi jakamalla alueen kiinteistöille tulvaoppaita, Antti Parjanne kertoo.

Tulvariski pelastussuunnitelmaan

Parjanne toteaa, että tulvavaaran ottamista huomioon pelastussuunnitelmissa on yritetty edistää, mutta taloyhtiöiden pitäisi myös itse havahtua ongelmaan.

– Tulvavahinkojen korvauskäytäntö muuttui vuoden 2014 alusta, jolloin siirryttiin valtion korvausjärjestelmästä vakuutuspohjaiseen järjestelmään. Niin sanottu tulvaturva kuuluu nykyään suurimpaan osaan perustason koti- ja kiinteistövakuutuksia ilman erillistä lisämaksua, mutta korvauskäytännön muutoksen myötä korvausraja muuttui asukkaiden kannalta epäedullisempaan suuntaan, Parjanne sanoo.

– Aikaisemmin korvausta oli mahdollista saada tilastollisesti tarkasteltuna keskimäärin kerran 20 vuodessa toistuvasta tulvasta, kun nykyisin vakuutusyhtiöiden korvausraja on asettunut kerran 50 vuodessa toistuvaan tulvaan.

Vakuutukset voivat myös edellyttää pelastuslain tavoin omatoimista varautumista.

Uudisrakentamista varten ELY-keskukset antavat suosituksia alimmista rakentamiskorkeuksista, mutta ne eivät ole sitovia.

– Kunnat kuitenkin pääsääntöisesti noudattavat näitä suosituksia ja tulvakarttojen tietoja kaavoituksessa, mutta poikkeustapauksiakin on.

Lähtökohtaisesti tulvaturvallisen rakennuspaikan selvittämisvastuu on rakennushankkeeseen ryhtyvällä, Parjanne toteaa.

Hän toivoo, että jokainen tulvavaara-alueella asuva olisi tietoinen mahdollisesta tulvariskistä ja pohtisi omalta osaltaan keinoja mahdollisen tulvatilanteen varalle.

– Kannattaa käydä katsomassa tulvakarttapalvelusta oman alueen tulvavaara, seurata viranomaisten tulvaennusteita tulvakeskuksen sivulla ja tutustua tulvaohjeisiin ymparisto.fi/tulvaohjeet-sivulla. Tulvat ovat harvinainen luonnonilmiö, joten ne voivat päästä yllättämään yksittäiset asukkaat tai taloyhtiöt, vaikka viranomaispuolella tieto alueen tulvariskistä olisikin. Viranomaiset pyrkivät hallitsemaan tulvariskejä laajemmalla tasolla, mutta yksittäisen rakennuksen kastuminen voi olla asukkaille iso vahinko, jos siihen ei ole osattu varautua.

Teksti Jaana Ahti-Virtanen