Onko asuntokaupassa hintakupla?

Onko pääkaupunkiseudulla ns. asuntojen hintakupla vai ei? LähiTapiolan pääekonomisti Jari Järvinen sanoo Arjen katsaus –tutkimukseen perustuen, että yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että hintakupla on olemassa.

Sen sijaan vain 19 prosenttia vastaajista koki, että samanlainen kupla on maakuntakeskuksissa. Ja vain noin kymmenes vastaajista uskoi, että Suomessa haja-asutusalueilla olisi vastaava kupla.

–      Mielestäni pääkaupunkiseudullakaan ei ole asuntokuplaa, mikäli kuplalla tarkoitetaan perusteetonta hintojen muutosta. Varsinkin pääkaupunkiseudulla asuntojen kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Asuntoja tehdään liian vähän muuttoliikkeen kasvattamaan kysyntään nähden ja pieniä asuntoja myös riittämättömästi. Esimerkiksi sinkkuuntumisen vuoksi kysyntä kohdistuu keskustan yksiöihin ja pieniin kaksioihin, LähiTapiolan Kiinteistövarainhoidon toimitusjohtaja Vesa Immonen sanoo.

–      Kupla tarkoittaa yleensä suurta poikkeamaa jostakin, esimerkiksi palkkatulojen, rakennuskustannusten tai yleisen hintatason kehityksestä. Näin määriteltynä en voi sanoa, että pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoilla olisi kupla, hän vielä toteaa.

Hintatasojen muutokset

Immosen mukaan asuntojen hinnat tulevat jakaantumaan; pääkaupunkiseudulla tulee olemaan jatkossa korkeammat hinnat kuin muualla Suomessa.  Tähän on useita syitä, kuten työpaikkojen keskittyminen pääkaupunkiseudulle, sinkkuuntuminen sekä pääkaupunkiseudun tonttimaan kalleus ja muuta maata korkeammat rakennuskustannukset.

Yksi syy pääkaupunkiseudun hintojen kehitykselle on jatkossa myös se, että tonttimaa on pääkaupunkiseudulla kallista. Myös rakentamisen kustannukset ovat muuta maata korkeammat.

–  Näköpiirissä ei kuitenkaan ole merkittäviä tekijöitä, jotka kääntäisivät nousujohteisena jatkuneen asuntojen hintakehityksen laskuun pitkällä aikavälillä. Paikallisia heilahteluja voidaan toki nähdä, mutta niin kauan kuin työllisyydessä, ansiotason kehityksessä tai lainamarkkinoilla ei tapahdu suuria mullistuksia, tulee asuntojen hintakehitys jatkumaan entiseen malliin. Vain huomattava muutos esimerkiksi korkotasossa tai työllisyydessä aiheuttaisi hintavaikutuksia, Immonen sanoo.

Työllisyystilanne ja tulevaisuus huolestuttavat

Tutkimus kertoo myös sen, että ihmiset kokevat ostovoimansa heikentyneen ja työllisyystilanne nähdään aiempaa pessimistisempänä.

Ihmiset kokevat Suomen ja oman taloustilanteensa nyt hyvin kaksijakoisesti. Noin kolmannes suomalaisista uskoo Suomen kasvuun, mutta lähes sama määrä uskoo talouden supistumiseen.

Myös usko omaan työllisyyteen on heikentynyt viime syksyyn verrattuna.