Turvapaikan hakijat, joille on myönnetty oleskelulupa voivat sen jälkeen hakea ARA-vuokra-asuntoja muiden asunnonhakijoiden tapaan. Minkä verran tällaisia hakijoita joi ennestään pitkiin vuokra-asuntojonoihin tulee, ei ole tiedossa. Pelkästään pääkaupunkiseudulla on jo nyt noin 40 000 hakijaa vuokra-asuntoihin. Asuntoasioiden asiantuntija Laura Harri Kuntaliitosta toivoo, että kuntien asuntovirkamiehet ja vuokrataloyhtiöt yhdessä ARAn ja Kuntaliiton kanssa pyrkisivät varautumaan uuteen tilanteeseen.
– Syksyisen pakolaisaallon osalta tilanne on se, että tulijat odottavat turvapaikkapäätöksiä vastaanottokeskuksissa (ml. vastaanottokeskusten käyttöön vuokratut ARA-asunnot), Laura Harri toteaa.
– Ymmärtääkseni vuodenvaihteen jälkeen ollaan tilanteessa, jossa turvapaikka- ja oleskelulupapäätöksiä alkaa valmistua. Silloin oleskeluluvan saaneet henkilöt lähtevät vastaanottokeskusten tiloista (ml. vastaanottokeskusten käyttöön vuokratut ARA-asunnot) asuntomarkkinoille etsimään itselleen vuokra-asuntoa (ml. ARA-vuokra-asunnot).
– Kun ARA-vuokra-asunto on vuokrattu vastaanottokeskukselle, ”vuokralainen” on vastaanottokeskus (”vuokranantaja” on vuokrataloyhtiö). Tällöin vastaanottokeskus majoittaa asuntoon turvapaikan hakijan, mutta turvapaikanhakija ei siis ole vuokralainen eli vuokrasuhteessa.
Oleskeluluvan saatuaan tämä henkilö voi vapaasti hakea ARA-vuokra-asuntoja muiden asunnonhakijoiden tapaan. Jos vuokrataloyhtiö tarjoaa hänelle asuntoa ja hän päättää ottaa sen vastaan, solmitaan vuokrasuhde, jossa oleskeluluvan saanut on vuokralainen ja vuokrataloyhtiö vuokranantaja.
– Syksyn aikana yritämme kuntien asuntovirkamiesten kanssa tehdä karkeita arvioita siitä, kuinka paljon pakolaisaalto tuottaa vuokra-asuntokysyntää eri kaupunkiseuduilla kevään ja kesän kuluessa, ja mikä osuus kysynnästä (ainakin kotoutumisvaiheen ajaksi) saattaisi jäädä asumaan pienemmille paikkakunnille. Näitä valistuneita arvioita liikkuu mediassakin, eikä kuntakentälläkään sen kummempaa kristallipalloa tietenkään ole.
– Kuntien asuntovirkamiesten (+ vuokrataloyhtiöiden) syysseminaari järjestetään Helsingissä 12.11., ja aihe on mm. siellä esillä. Kuntaliitto toivoo, että kuntien asuntoasioista ja vuokrataloyhtiöistä vastaavat verkottuisivat totuttuun tapaansa aktiivisesti, jotta kokemusten vaihtaminen olisi mahdollisimman helppoa ja mutkatonta, kun kunnat/yhtiöt tekevät linjauksiaan tulevan kevään aikana siitä, miten toimitaan.
– Kaikkea ei voi, eikä tarvitse ennakoida, olennaista on, että ollaan toimintakykyisiä tilanteen mukaan, ja siinä auttaa aktiivinen kokemusten vaihto samassa veneessä olevien kollegoiden kanssa.
Vuokra-asuntorajoituksista joustetaan
Tyhjinä olevia vuokra-asuntoja voidaan käyttää turvapaikanhakijoiden tilapäismajoitukseen vastaanottokeskuksena tai tavallisena asuntona.
Kunnat voivat myöntää tilapäisen käyttötarkoituksen muutoksen normaalien arava- tai korkotukilainalla rahoitettujen asuntojen käyttämiseksi turvapaikan hakijoiden majoitukseen.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA tiedotti tähän liittyen, että se suhtautuu myönteisesti ja joustavasti valtion tukemien ARA-asuntojen hyödyntämiseen turvapaikanhakijoiden majoittamisessa.
Käytännössä asian laittaa vireille vuokra-asuntoja omistava yhteisö, joka toimittaa asuntojen sijaintikuntaan hakemuksen käyttötarkoituksen muutoksesta. Päätöksen tehtyään kunta toimittaa sen tiedoksi ARAan, joka ylläpitää keskitetysti tietoa turvapaikanhakijoiden käyttöön osoitetuista ARA-asunnoista.
Apulaisjohtaja Heli Huuhka Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAsta kertoo, että 9. Lokakuuta mennessä oli tullut vasta kunnalta tieto, että on myönnetty
käyttötarkoituksen muutos ja yksi hakemus koskien käyttäjäryhmän muutosta.
– Kunnalta haetaan lupa käyttötarkoituksen muutokselle ja kunta ilmoittaa luvasta ARAan. Jos kohde on saanut ARAlta erityisryhmien investointiavustusta, ARAlta haetaan lupa käyttäjäryhmän muutokselle, Heli Huuhka toteaa.
KOVA ry:n jäsenillä vähän asuntoja tyhjinä
Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry on Suomen yhdeksän suurimman kaupungin vuokrataloyhtiöiden (Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Lahden ja Kuopion) vuonna 2014 perustama yhdistys. Onko näillä vuokrataloyhtiöillä tyhjillään olevia asuntoja, joita voitaisiin käyttää käyttää turvapaikanhakijoiden tilapäismajoitukseen, toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen?
– Pääosa KOVAn jäsenyhtiöistä toimii sellaisilla asuntomarkkina-alueilla, joilla asunnoista ei ole merkittävää ylitarjontaa, vaan pikemminkin tarjontaa on monin paikoin liian vähän.
Laajasti koko Suomessa toimivalla Kunta-asunnot Oy:llä on kuitenkin sellaisilla paikkakunnilla vuokra-asuntoja, joilla kysyntää on vähemmän kuin tarjontaa, eli tyhjiä vuokra-asuntoja.
Kunta-asunnot on tarjonnutkin näitä asuntoja aktiivisesti mm. turvapaikanhakijoiden tilapäismajoitukseen.
– Niillä alueilla, joilla on tyhjiä vuokra-asuntoja, on varmasti järkevää, että asunnot tulevat asuntokäyttöön – tyhjät asunnot kun heikentävät vuokrataloyhtiön taloutta.
Kasvukeskuksissa vuokra-asuntoja ei yleensä ole merkittäviä määriä tyhjinä, pois lukien suuret vuokra-asunnot joillakin paikkakunnilla.