Putkiremontteja, julkisivuremontteja, ikkuna- ja oviremontteja – siinä tyypillisimmät 60-70 –luvun kerrostaloissa suunnitelmissa olevat korjaukset seuraavan viiden vuoden aikana. Tällaisia korjauksia on tulossa jopa noin 66 000:een tämän aikakauden asuntoon ja korjauksiin käytettäisiin noin 2,7 miljardia euroa.
Tällaista korjausrakentamisen kuvaa 60-70 –luvun taloista piirtää työ- ja elinkeinoministeriön teettämä kyselytutkimus, johon saatiin hieman yli 3 300 vastausta.
Kyselytutkimuksessa kartoitettiin nimenomaan kerrostalojen korjaamisen todellista potentiaalia eli kuinka paljon, millä aikavälillä ja mitä korjauksia taloissa todennäköisesti tehdään.
Tutkimuksen kohteena olivat erityisesti kuntien omistamat vuokrataloyhtiöt Suomen kasvukeskuksissa ja suurimmissa kaupungeissa.
Asuntojen korjaustarve välitön
– Valtaosa maamme lähiökerrostaloasunnoista on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla. Noin 570 000 kerrostaloasuntoa on välittömässä korjaustarpeessa. Tämä aiheuttaa sekä asunto-, että kiinteistöosakeyhtiöille nousevia kustannuksia tulevina vuosina. Se pakottaa myös suomalaisen rakennusteollisuuden kehittämään omaa toimintaansa, sanoo neuvotteleva virkamies Reima Sutinen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Kyselyyn vastanneista kolme neljäsosaa ilmoittaa, että heidän hallinnoimaansa kiinteistöön on suunnitteilla korjauksia. Näistä 76 prosenttia on tarkoitus toteuttaa seuraavan viiden vuoden aikana.
Noin 70 prosentilla vastanneista suunnitelmissa on putkiremontti tai muu talotekniikan uusiminen.
Julkisivuremontti tai vesikaton korjaus on esillä yli puolessa vastauksista. Ikkunoiden tai ulko-ovien vaihtamisen ilmoittaa ajankohtaiseksi yli 30 prosenttia vastaajista ja pihojen kunnostustoimenpiteitä kaavailee noin kolmannes.
Lisäkerrosten ja hissin rakentamista suunnittelee noin kuusi prosenttia vastanneista.
Puun käyttömahdollisuudet parantuneet
Tutkimuksessa haluttiin selvittää myös kiinnostusta hyödyntää puuta kerrostalojen korjaus- ja lisäkerrosrakentamisessa. Se nähtiin uudispuukerrostalorakentamista suurempana ja helpompana vaihtoehtona. 28 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa kiinnostuneita puun käytöstä korjaus- ja lisäkerrosrakentamisessa.
Suurin syy tähän lienee, että suurimmassa osassa esiin tulleita korjaustarpeita, kuten putkiremonteissa, ei puun käyttö ole mahdollista.
Samoin puurakentaminen koetaan rakentamismääräysten soveltamisen kautta haastavana joskin osaavissa käsissä hyvänä ratkaisuna.
Tutkimustieto ei ole vielä tavoittanut täysin päätöksentekijöitä, mistä johtuen puu jää edelleen ajoittain konventionaalisempien materiaaliratkaisujen varjoon.
– Vastaukset kertovat, ettei puun käyttömahdollisuuksia vielä tunneta perinteisten korjaustapojen rinnalla. Puu sopii hyvin lähiökerrostalojen julkisivujen energiakorjauksiin sekä lisäkerros- ja täydennysrakentamiseen, toteaa Sutinen.
Suuri rakennusmassa
Asuinkerrostaloasuntoja Suomessa on 1,29 miljoonaa kappaletta, mikä käytännössä tarkoittaa, että 44 % maamme asunnoista sijaitsee kerrostaloissa. Asuinkerrostaloja maassamme on noin 56 000 kappaletta.
Kaiken kaikkiaan näitä 1960 – 1970 -luvuilla rakennettuja kerrostaloja on 28 000 ja niissä on peräti 570 000 asuntoa. Nämä asunnot ovat nyt suurten peruskorjausten edessä.
On käyty kasvavaa keskustelua siitä, mitä tulee tapahtumaan, kun tämä kerrostalokanta tulee 40 – 50 vuoden ikään ja erinäisiä korjaustarpeita alkaa olla yhä enemmän.
Muun muassa Oulun yliopisto on kehittänyt erilaisia konsepteja lähiökerrostalojen korjaamiseen mm. Tekesin Rakennettu ympäristö –ohjelmassa ns. KLIKK-hankkeena.
Vuosittain toteutettavaksi – tarkempiin ennusteisiin
Pellervon Taloustutkimus julkaisi tänä vuonna raportin Asuinrakennusten korjaustarve (Hietala et al, 2015), joka keskittyi arvioimaan asuntokannan teknistä ja taloudellista korjaustarvetta.
Heidän lopputulemansa mukaan vuotuinen euromääräinen tekninen korjaustarve Suomessa seuraaville kymmenelle vuodelle (2016 – 2015) on keskimäärin 3,51 miljardia euroa. Tästä summasta taloudellista perusteltua korjattavaa taas on heidän mukaansa 92 % eli 3,19 miljardia euroa.
TEM:n teettämä kyselytutkimus tarkentaa PTT:n kartoitusta. PTT:n kartoituksessa pohdittiin asiantuntijan näkökulmasta, mitä kannattaa korjata sekä teknisessä että taloudellisessa mielessä.
Tässä tutkimuksessa tietoa kartoitetaan kysymällä asuntoja hallinnoivilta päättäjiltä (isännöitsijät, kiinteistöpäälliköt, taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat), mitä he haluavat korjata ja uskovat tulevansa korjaamaan.
TEM:n kyselytutkimuksen raportissa esitetään muutamia jatkotutkimusaiheita, joilla päästäisiin kiinni yksityiskohtaisemmin ja kohdennetummin korjausrakentamista jarruttavii ongelmiin.
Lisäksi esitettiin, että kyseinen kyselytutkimus toteutettaisiin vuosittain pääosin samansisältöisenä ja samalle kohderyhmälle osoitettuna, jotta syntyisi vertailupohjaa. Se mahdollistaisi myös kerrostalojen todellisen korjausrakentamispotentiaalin ennustamisen entistä tarkemmin.
Kyselyyn vastanneet olivat pääosin asunto-osakeyhtiöiden isännöitsijöitä, hallitusten puheenjohtajia ja jäseniä sekä muita kerrostalokiinteistöjä hallinnoivia henkilöitä. Kyselyyn vastasi 3 376 henkilöä.