Neuvonta- ja sovittelupalvelua tuomioistuinkäsittelyiden sijaan

Asunto-osakeyhtiölakia koskeva internet-foorumi ja asunto-osakeyhtiöriitalautakunta saivat kannatusta oikeusministeriön asunto-osakeyhtiölain toimivuutta koskeneessa verkkokyselyssä. Kaikkein yksinkertaisinta kuitenkin erimielisyyksien vähentämiseksi olisi se, että taloyhtiön sisäistä viestintää parannettaisiin.

Asunto-osakeyhtiölakia koskevassa internet-foorumissa lakimiehet ja asiantuntijat vastaisivat asunto-osakeyhtiölakia koskeviin kysymyksiin. Osallistujien mukaan tällä voitaisiin parantaa osakkaiden ja asukkaiden osaamista ja sitä kautta vähennettäisiin riitelyä. Moni vastaaja arveli, että käytännössä monet erimielisyydet johtuvat juuri siitä, että osapuolet eivät tunne tarpeeksi hyvin asumisen pelisääntöjä, jotka perustuvat lakiin, yhtiöjärjestykseen, taloyhtiön järjestyssääntöihin ja päätöksiin. Tarvittaessa palvelusta oltaisiin valmiita maksamaankin.
Oikeusministeriöllä on nykyisinkin kysyasunto-osakeyhtiolaista.fi –sivusto, mutta kyselyssä esiin tulleen sivuston ylläpitäminen ei kuulu oikeusministeriön perustehtäviin, eikä sillä ole palvelun tarpeeseen nähden riittävästi henkilöresurssejakaan riittävästi.

Asunto-osakeyhtiöriitalautakunta apuun
Sen sijaan, että taloyhtiöriitoja joudutaan ratkaisemaan tuomioistuimessa kalliisti ja aikaavievästi, asunto-osakeyhtiöriitalautakunta voisi olla hyvinkin sovelias riitojen ratkaisemisessa. Keskeistä sen toiminnassa olisi riippumattomuus ja asiantuntemus.
Kyselyssä tarkasteltu asunto-osakeyhtiöriitalautakunta olisi tuomioistuimen kaltaisesti toimiva vaihtoehtoinen riidanratkaisija. Lautakunnan antamat ratkaisut osakkaan ja yhtiön tai yhtiön ja sen johdon välisiin riitoihin olisivat suositusluonteisia. Lautakunnat olisivat päätöksenteossaan riippumattomia. Se käsittelisi hakemuksesta riita-asioita, joihin ei ole saatu ratkaisua neuvonnassa ja sovittelussa. Asioiden esittelijöinä voisivat toimia neuvonta- ja sovittelupalveluiden asiantuntijat. Lautakunnan asiantuntijajäsenet nimettäisiin kiinteistöalan järjestöjen ja muiden tahojen toimesta.
Riitojen nopeaa käsittelyä kyselyssä lautakuntaa kannattaneet toivoivat siksi, että käytännössä riidat taloyhtiössä vaikuttavat olennaisesti asumisviihtyisyyteen ja voivat pitkittyessään vaikeuttaa merkittävästi taloyhtiön hallintoa.
Myös matalampi kynnys asian saattamiseksi ulkopuolisen riidanratkaisuelimen käsiteltäväksi helpottaisi sellaisten riitojen ratkaisemista, joita ei nykyisin esimerkiksi taloudellisista ja oikeudenkäyntikulujen johdosta viedä tuomioistuimeen.
Lautakunnan päätösten tulisi olla julkisia ja yleisön saatavilla esimerkiksi kuluttajariitalautakunnan päätöksiä vastaavalla tavalla.

Kuluttajariitalautakunta liian pitkä prosessi
Taloyhtiöriitojen käsittelyä kuluttajariitalautakunnassa pidettiin myös ongelmallisena pitkien käsittelyaikojen vuoksi. Kyselyssä lähdettiin siitä, että kuluttajariitalautakunnassa käsiteltävien osakkaiden ja asunto-osakeyhtiöiden välisten riitojen käsittely pitäisi kattaa julkisilla varoilla. Nykyinen taloudellinen tilanne ei tätä ajatusta tue. Lisäksi kuluttajariitalautakunta on jo nyt ruuhkautunut ja asian käsittelyyn voi kulua 1-2 vuotta.

Puolueetonta neuvonta- ja sovittelupalvelua
Useat osallistujat kannattivat puolueettoman sovittelumenettelyn käyttämistä erityisesti osakkaiden välisten vakavien erimielisyyksien ratkaisemisessa. Sen sijaan sovittelu ei ole erityisen tarpeellista, eikä käyttökelpoista osakkaan ja taloyhtiön tai yhtiön johdon välisissä erimielisyyksissä. Sovittelu voitaisiin järjestää kiinteistöalan järjestön neuvontapalvelun yhteyteen esimerkiksi niin, että neuvoja tai osapuolet ehdottavat sovittelua, ellei pelkkä neuvonta riitä.
Syksyn 2013 kyselyn perusteella noin puolet osakkaista ja neljännes hallituksen jäsenistä kannatti viranomaisen ylläpitämää sovitteluelintä osakkaiden ja yhtiön välisten erimielisyyksien ratkaisemiseksi.

Enemmän tietoa myös isännöintisopimuksesta
Verkkokeskustelijoiden mielestä taloyhtiön sisäinen viestintä ja tiedottaminen voivat parantaa ihmisten käsitystä taloyhtiön toiminnasta ja asumiseen liittyvistä kysymyksistä ja sitä kautta auttaa välttämään riitatilanteita.
Keskusteluun osallistuneet osakkaat halusivat tietoa isännöintisopimuksen mukaista isännöitsijän tehtävistä, jotta osakkaat voivat myös seurata, noudattaako isännöintitoimisto sopimusta vai ei.

Verkkokyselyn yhteenvetoa
Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 2010 heinäkuussa. Oikeusministeriö selvitti ensimmäisessä verkkokyselyssä 2013 lopulla kansalaisten kokemuksia ja käsityksiä lain toimivuudesta ja siitä, miten lain täytäntöönpano ja vaikutukset ovat toteutuneet.
Tuon palautteen perusteella näytti siltä, että lisäarviointia tarvitaan viestinnästä tilikauden aikana yhtiökokousten välillä, taloyhtiön johtamisesta, taloyhtiön, osakkaiden, yhtiön hallituksen ja isännöitsijän välisistä erimielisyyksistä ja niiden ratkaisukeinoista.
Tältä pohjalta verkkoon laadittiin keskustelufoorumi, johon osallistui 354 rekisteröityä käyttäjää. Heiltä saatiin osallistujien arvioitavaksi 159 ideaa, joista annettiin 12 60 kommenttia. Verkkokysely toteutettiin viime syksynä.

2 Comments

  1. Parikiperääkysymystä;

    – onko hallituksen puheenjohtajan irtisanominen pätevä jos se tehdään mailitse ilmoittamalla?

    – saako hallituksen jäsenet tehdä sähköasennus töitä kiinteistöön, esim. lisäämällä valaistusta kiinteistön ympärille (230V) kiinteistön järjestelmään .. asia ilmeisesti päätetty ainoastaan hallituksen toimesta, mitään yhtiökokousta ei olla asian tiimoilta pidetty eikä sovittu moisesta parannuksesta?

    – onko isännöitsijä velvollinen jakamaan yhtiökokous pöytäkirjat osakkaille, vai eikö se ole pakollista?

    vastaisiko joku minulle ystävällisesti mailitse kysymyksiini, kiitos

Kommentointi on suljettu.