Neljä turkulaista naapuritaloyhtiötä toteuttaa energiaremontin yhteishankkeena. Taloyhtiöt siirtyvät kaukolämmöstä maalämpöön ja poistoilman lämmön talteenottoon. Energiahankkeen kustannukset ovat yhteensä noin 2,2 miljoonaa euroa.
Turun Kuralan kaupunginosassa, Virmuvuorella sijaitsevat As Oy Virmuntie, As Oy Kurala, As Oy Välppä ja As Oy Virmuvuori ovat valmistuneet vuosina 1965–1966. Kokonaisuuteen kuuluu myös Kiinteistö Oy Petkel, joka hallinnoi yhteistä pysäköintihallia.
Asunto-osakeyhtiöt Kurala, Välppä ja Virmuvuori ovat kahden talon yhtiöitä, Virmuntiehen kuuluu yksi talo. Kuusi- ja seitsemänkerroksisissa, yksirappusissa taloissa on yhteensä 210 asuntoa.
Kiinteistöjen lämmityksestä on vastannut niiden valmistumisesta lähtien taloyhtiöiden omistama Välppätien Huolto Oy, ja lämmityskulut on jaettu yhtiöiden koon mukaan.
Kaukolämmön lämmönjakohuone mittareineen sijaitsi As Oy Välpän alakerrassa, josta menevät putket muihin taloyhtiöihin. Aikaisemmin tiloissa oli huoltoyhtiön ylläpitämä öljylämmityskattila, kunnes taloyhtiöt siirtyivät kaukolämpöön vuonna 1985. Kaukolämmön kulutus on ollut vuosittain yhteensä 1800–2000 megawattituntia.
Ajatus energiaremontista virisi muutama vuosi sitten Välppätien Huollon kokouksissa. Tavoitteena oli päästä eroon yhteisestä lämmönjakelusta.
– Taloyhtiöt eivät siten olisi enää riippuvaisia toisistaan. Epäkohtana nähtiin muun muassa se, että jos jokin taloyhtiö oli tehnyt energiaa säästävän remontin, kuten ikkuna- tai julkisivuremontin, siitä koitunut rahallinen hyöty jakaantui kaikille taloyhtiöille. Tämä vaikutti intoon tehdä remontteja, Välppätien Huolto Oy:n toimitusjohtaja Juha-Matti Sarsala ja hallituksen puheenjohtaja Leena Lindström kertovat.
Juha-Matti Sarsala toimii myös hankkeessa mukana olevan As Oy Kuralan isännöitsijänä, ja Leena Lindström on As Oy Välpän hallituksen puheenjohtaja.
Maalämpö vei voiton
Välppätien Huolto Oy:n ja taloyhtiöiden hallitusten edustajat kokoontuivat pohtimaan vaihtoehtoja silloiselle tilanteelle. Kokouksissa käytiin läpi eri mahdollisuuksia, joista varteenotettavin oli maalämpö.
– Maalämpö sai yksimielisen kannatuksen. Sen katsottiin olevan taloudellisesti kannattavin vaihtoehto. Lisäksi asumista haluttiin viedä ympäristöystävällisempään suuntaan, Juha-Matti Sarsala ja Leena Lindström toteavat.
– Taloudellinen kannattavuus ja ympäristöasiat olivat samalla puolella, joten päätöksenteko oli siinä mielessä helppo.
Kun päätös viedä asiaa eteenpäin oli tehty, tilattiin maalämpöä koskeva esisuunnitelma Sitowise Oy:ltä. Siinä tarkasteltiin maalämpöjärjestelmän toteutettavuutta, alustavaa mitoitusta ja kannattavuutta.
– Jokaiselle neljälle taloyhtiölle määriteltiin taloyhtiökohtainen maalämpöjärjestelmä, jota tukee poistoilman lämmönottojärjestelmä. Kiinteistöosakeyhtiö Petkeliin, jossa on pieni energian kulutus, määriteltiin lämmön lähteeksi sähkökattila, ryhmäpäällikkö Antti Torppa Sitowisesta kertoo.
Esisuunnitelman pohjalta taloyhtiöt käynnistivät toteutussuunnitteluvaiheen. Tarkoituksena oli toteuttaa maalämpöjärjestelmän rakentaminen ryhmäkorjaushankkeena, jossa suunnittelutyön tilaajana olisi Välppätien Huolto Oy ja urakkasopimukset tehtäisiin suoraan taloyhtiöille.
Huoltoyhtiö valitsi kokonaissuunnittelusta ja rakennuttamistehtävistä vastaavaksi tahoksi Sitowise Oy:n ja hankkeen valvojaksi RTC Vahanen Turku Oy:n.
– Hanke kilpailutettiin ensin kokonaisurakkana yhtiökohtaisesti, mutta tilaajat eivät olleet tyytyväisiä saatujen tarjousten urakkahintoihin. Tämän jälkeen hanke päätettiin jakaa kunkin taloyhtiön osalta kuuteen osaurakkaan ja kilpailuttaa pienempinä kokonaisuuksina. Käytyjen neuvottelujen perusteella päädyttiin jakamaan osaurakat kolmelle eri urakoitsijalle, hankkeen rakennuttajakonsulttina ja suunnittelun projektipäällikkönä toiminut Antti Torppa kertaa projektin vaiheita.
– Uudelleenkilpailutus kannatti, koska sen ansiosta saatiin kustannuksia alennettua noin 15 prosenttia kokonaisurakkaan verrattuna. Tilannetta paransi vielä se, että tämän ollessa työn alla julkistettiin ARA:n jakama energia-avustus asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin. Sen edellytyksenä oli työmaanvaiheen käynnistyminen tammikuussa 2020.
Taloyhtiöiden päätöksenteko sujui Juha-Matti Sarsalan mukaan rivakasti. Viikon sisällä pidetyissä ylimääräisissä yhtiökokouksissa oltiin yksimielisiä hankkeen toteuttamisesta.
Taloyhtiöiden hallituksille järjestettiin useita yhteisiä infotilaisuuksia. Myös taloyhtiöiden osakkaille järjestettiin yhteinen infotilaisuus ennen ylimääräisiä yhtiökokouksia. Yhtiökokouksissa hankkeen valvoja Jarno Salminen oli esittelemässä hanketta ja vastaamassa osakkaiden esittämiin kysymyksiin.
Hankkeen käynnistymistä hidasti maalämpökaivoja koskevan lupahakemuksen käsittely kaupungin rakennusvalvonnassa, mikä kesti melkein vuoden. Hankkeessa mukana olleet toteavat, että kyseisessä hankkeessa tämä ei haitannut, koska siten oli hyvin aikaa kilpailutukselle ja muille valmisteleville toimille.
Työt käyntiin alkuvuodesta
Maalämpöjärjestelmän kaivojen poraus alkoi Välppätien alueella tammikuussa. Urakoitsijana toimineen Saariston Kaivonporaus Oy:n toimitusjohtaja Jimmy Kronbergin mukaan työt sujuivat jouhevasti. Talvi oli leuto, joten kovat pakkaset eivät haitanneet töiden etenemistä.
Kerrostalojen pihoille porattiin yhteensä 32 kaivoa, joiden syvyys on keskimäärin 330 metriä. Kaivot löysivät Antti Torpan mukaan hyvin paikkansa, sillä tontit ovat väljiä.
– Suunnitelmia laadittaessa tutkittiin kallion lämmönjohtavuus, mikä otettiin kaivojen määrässä ja syvyyksissä huomioon, Torppa toteaa.
Kaivot ja muut keruuputket yhteen laskien tonteilla menee putkistoa yhteensä yli kymmenen kilometriä.
Poistoilman lämmön talteenottojärjestelmän laitteet sijoitettiin talojen katoille. Putket menevät rakennusten ulkoseinään asennetuissa koteloissa alakerrassa oleville lämpöpumpuille.
Pumpuille, varaajille ja muille tarvittaville laitteille raivattiin tilat muun muassa pyörävarastoista. As Oy Välpän laitteisto asennetaan entiseen lämmönjakohuoneeseen.
Hankepäällikkö Tomi Kauppinen Tom Allen Senera Oy:stä kertoo, että taloyhtiöiden maalämpö-lämmöntalteenottohybridijärjestelmässä lämmöntuotantoa varten asennetaan kuusi 14–59 kilowatin ja kaksi 21–88 kilowatin invertterilämpöpumppua.
Lämpöpumppujen varajärjestelmä toimii sähköllä. Vastukset menevät päälle, jos maalämmön teho ei riitä kovilla pakkasilla. Sähkökattila on asennettu myös KOy Petkelen lämmönlähteeksi.
Välppätien taloyhtiöiden uudet lämmitysjärjestelmät oli tarkoitus kytkeä päälle kesä-heinäkuun vaihteessa, mutta tämä on siirtynyt tilaajasta riippumattomasta viivästyksestä uuden sähkömuuntamon käyttöönotossa.
Taloyhtiöillä yhteinen tahtotila
Välppätien taloyhtiöiden energiaremontin kustannukset ovat yhteensä 2,2 miljoonaa. Hankkeen niin sanotuksi takaisinmaksuajaksi on laskettu kymmenen vuotta, eli sen jälkeen energiasta syntyvä säästö alkaa näkyä kuluissa.
Välppätien Huolto hoiti energiaremontin suunnittelun ja kilpailutuksen kustannuksineen. Taloyhtiöt solmivat sopimukset suoraan urakoitsijoiden kanssa. Kaikilla yhtiöillä oli samat urakoitsijat, kuten alun pitäen oli ollut tarkoituskin.
Remontin yhtenä ehtona taloyhtiöissä oli, että se ei nosta asumiskuluja. Yhtiöt lyhentävät hoitolainaa lämmityskuluista tulevilla säästöillä.
Taloyhtiöiden iso hanke vaati monia kokouksia ja yhteisiä tapaamisia.
– Asioiden etenemistä helpotti yhteinen tahtotila. Tavoitteena oli luopua yhteisestä lämmitysjärjestelmästä. Me teimme huoltoyhtiön hallituksessa hartiavoimin töitä tehdäksemme itsemme tarpeettomaksi. Lopputuloksena on, että Välppätien Huolto lopetetaan, koska sen perustehtävä vastata taloyhtiöiden lämmityksestä päättyy, Juha-Matti Sarsala toteaa.
Teksti Irene Murtomäki | Kuvat Aki Aro