Naapurikunnasta tai naapurikaupungista tuleva asunnon ostaja maksaa yleensä asunnosta matalimman kauppahinnan. Tällainen päätelmä voitiin tehdä laajasta noin 40 000 kerrostaloasunnon kauppaan pohjautuvassa tutkimuksessa. Ostajan kotipaikan vaikutusta asunnon kauppahintaan ei Suomessa ole aiemmin tutkittu.
Lisäksi vuosina 2005–2015 tehtyihin kerrostaloasuntokauppoihin pohjautuva analyysi kertoi, että isompaa kauppahintaa ovat valmiita maksamaan sekä samasta kaupunginosasta kuin myös pitemmän matkan päästä tulevat ostajat.
Tulokset käyvät ilmi Kiinteistötalouden maisteriohjelmasta valmistuneen Niklas Takalan diplomityöstä, jonka hän teki alkuvuonna Kiinteistömaailman toimeksiannosta Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulussa.
Omia kotikulmia yliarvostetaan
Niklas Takalan mukaan kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että ostajan paikkakunta vaikuttaa asunnon kauppahintaan siten, että tyypillisesti kauempaa tuleva ostaja maksaa asunnosta enemmän. Näin on hänen tutkimuksen mukaan tilanne myös Suomessa.
Erot ovat Suomessa muualla maailmassa tehtyihin tutkimuksiin verrattuna kuitenkin pienempiä. Se kielii Takalan mukaan toimivasta asuntokaupasta, jossa kauempaakin tulevalla on tyypillisesti varsin sama tieto hintatasosta kuin lähelläkin asuvalla, eikä hän siksi esimerkiksi tietämättömyyttään maksa isoa ylihintaa.
– Suomalaisessa aineistossa nousi esiin lisäksi mielenkiintoinen ilmiö: samassa kaupunginosassa asuva ostaja on täällä valmis maksamaan asunnosta enemmän, ikään kuin tutun paikan lisää. Tutkimuksen valossa ihmiset yliarvostavat omaa asuinaluettaan, Takala toteaa.
Takalan diplomityössä tarkasteltiin Suomen kahdeksan suurimman kaupungin kerrostaloasuntojen kauppahintoja vuosina 2005–2015. Tilastollinen vaikutus asunnon lopulliseen kauppahintaan oli +0,5 % ostajan asuessa samassa kaupunginosassa, -0,6 % ostajan asuessa naapurikunnassa tai -kaupungissa ja +0,6 % kauempana tulevilla ostajilla. Vertailukohtana toimivat ostajat, jotka asuivat samassa kaupungissa.