”Suhtautumisemme asumiseen on hyvin perinteistä, vaikka maailma muuttuu – muuttuuko isännöintikään?” Tässä suhteessa kovin kirkkaaseen visioon isännöitsijöiden työn tulevaisuudessa ei päästy Tulevaisuuden Isännöinti –seminaarin keskustelutilaisuudessa.
Sen sijaan kuitenkin hyvin tunnistettiin ne asiat, jotka vaikuttavat isännöitsijän työhön nyt ja kymmenen vuoden perspektiivillä, esimerkiksi digitalisaation vaikutus, talojen teknistyminen ja korjausrakentamisen tarpeet.
Tulevaisuuden Isännöinti –seminaarin keskustelutilaisuuden otsikoksi muodostui haasteellisesti päätoimittaja Riina Takalan ja Puheenjohtajien Klubin vetäjän Mika Artesolan ”käsissä” Isännöinti tänään ja huomenna ja Isännöinnin tulevaisuus 20-30 vuoden päästä.
Riina Takala pohjusti kuulijoita keskustelemaan muun muassa sellaisista teemoista kuin työaika, teknistyvät kiinteistöt ja digitalisaatio – mitä ne merkitsevät ja miten muuttavat isännöintityötä 10 vuoden tai pidemmänkin ajan perspektiivissä.
– Digitalisaatio on varmasti tulossa ja osittain jo tullutkin, hiljaa hivuttautunut arkeen. Muutos tapahtuu sitä kautta, että ihmiset alkavat kysyä tällaisten ratkaisujen perään, varsinkin nuoret, jotka ovat tottuneet käyttämään älylaitteitaan, Artesola tuumi.
Digitalisaatio johtaa siihenkin, että isännöitsijöidenkin odotetaan palvelevan 24 h / 7.
– Tällaisiin odotuksiin vastaaminen on varmastikin isännöintityöskentelyn tulevaisuuden suuria haasteita. Tosiasia on sekin, että odotuksia ei pystytä täyttämään täysin, osittain kyllä, hän arvioi.
Yksi keino vastata odotuksiin ja asiakastarpeisiin on internet ja siellä toimivat taloyhtiösivustot.
– Löytyisikö netistä vastauksia eli saisivatko ihmiset enemmän vastauksia kysymyksiinsä nimenomaan sieltä netistä? Tällä hetkellä me yritämme saada perustettua taloyhtiösivustoja ja solmittua sopimuksia siitä, kuka vastaa niiden ylläpidosta ja ajan tasalla pitämisestä, hän totesi.
– Se työ on kuitenkin monessa isännöintitoimistossa ja taloyhtiössä vasta alkuvaiheessa. Toiset isännöitsijätoimistot ovat edenneet hyvinkin pitkälle. Varsinkin alueellisissa isännöintiyrityksissä on tehty hienoja ratkaisuja. Mutta on paljon isännöintitoimistoja, joissa taloyhtiösivustoasia on vielä lapsenkengissä – ehkä siitäkin syystä, että isännöitsijät kokevat sen vievän liikaa aikaa.
Ilmastonmuutos tuo enemmän sateita, myrskyjä ja tulvia. Miten isännöitsijä selviää kriisitiedottamisesta?
– Kriisitiedottaminen on varmasti tosi iso haaste, mutta tiedonkulku yleensäkin, Artesola nappasi kiinni.
Eräs osanottaja kertoi kuuluvansa kolmen taloyhtiön hallitukseen ja suositteli isännöitsijöille taloyhtiökohtaisten ”WhatsApp”-keskusteluryhmien perustamista. – Siellä käymme koko ajan keskustelua asioista ja se auttaa paljon niiden hoitamisessa, hän korosti.
Uudet mahdollisuudet
– Digitalisaatiosta puhutaan usein viestinnällisenä asiana, mutta työn näkökulmasta sitä on määritelty myös niin, että mitä se merkitsee työnkuvien ja ammattien kannalta. Kuinka paljon ja millaisia työtehtäviä katoaa, paljonko ja millaisia uusia työtehtäviä syntyy ja mitä tapahtuu jäljelle jäävissä?, Takala totesi.
– Mitä se merkitsee teidän ammatillenne 10 vuoden päästä? Vai tuleeko teiltä äkkiä vastaus, ettei mitenkään, koska emme ole enää sitä katselemassa, koska olemme eläkkeellä. Ajatteletteko, minkälaisen ammattiperinnön annatte?, hän kysyi.
Petteri Soini ASA-Isännöinnistä kertoi näkevänsä isännöintityön jakaantuvan kahtia.
– Tulee olemaan perinteisiä isännöitsijöitä, jotka kädestä pitäen hoitavat kaikki taloyhtiöiden asiat. Nimitän näitä artesaani-isännöitsijöiksi.
– Ja toinen tulee olemaan isännöintipalvelut, jotka on täysin automatisoitu. Isännöintipalkkioon sisältyy kaksi kokousta vuodessa, seuraavat kokoukset maksavat 400 euroa kokoukselta. Kun taloyhtiö soittaa isännöitsijätoimistoon, puhelu on maksullinen. Kaikki muut asiat hoidetaan sähköpostilla ja netissä. Artesaani-isännöitsijöillä on hoidossa ehkä 8-10 yhtiötä ja netissä ja sähköpostitse asioita hoitavilla isännöitsijöillä kohteita voi olla jopa 30-50.
Vesa Ryyppö Isännöinti M. Ryyppö Ky:stä arveli, että merkonomi-isännöintityöt katoavat kokonaan. Esimerkiksi kirjanpito eriytyy isännöintityöstä omaksi palvelukseen ja hallinnollisesta isännöintityöstä tulee katoavaa kansanperinnettä. Sen sijaan syntyy toimitusjohtajuutta, joka vaatii laajaa osaamista.
Mika Artesola pohti, miten tiedon digitalisointi voisi luoda uudenlaista työtä tai sisältöä isännöitsijän työhön. – Isännöintitoimistossa analysoitaisiin erilaista taloyhtiötä koskevaa tietoa arkipäiväisesti.
– Käytössä olevaa tietoa analysoimalla voitaisiin huomata, mitkä asiat menevät yhtiössä hyvin ja mitkä asiat huonosti ja siten kyettäisiin tarttumaan asioihin ennaltaehkäisevästi. Analysointi ja tiedonkäsittely tulee olemaan yksi osa isännöintityötä.
– Tässä ajattelussa on sekin juju, että mitä tehtäviä kenties ollaan menettämässä, se kuitenkin avaa ovia myös uusille tehtäville. Isännöintityössä tulee olemaan johtamiskulttuuria enenevässä määrin. Toki olen samaa mieltä siitä, että taloyhtiöitä johdetaan tulevaisuudessakin hyvin pitkään ja perinteisesti. Taloyhtiömaailma on yleensä kuitenkin hyvin vanhoillinen, hän jatkoi.
Itseisännöinti, osakasisännöinti ja someisännöinti?
Uusina mahdollisuuksina ja isännöitsijäkunnan mielipiteestä kiinnostuneena Artesola esitti muutamia omia ideoitaan siitä, minkälaista isännöintipalvelua tulevaisuudessa voitaisiin tarjota.
– Itseisännöinti – onko olemassa mahdollisuus, että isännöinnissä siirrytään itsepalveluun. Onko mahdollista, että ihmiset alkavat enenevässä määrin hoitaa tietokoneella asioita, mihin isännöintitoimisto on nykyisin keskittynyt?
– Voiko sähköisiä työkaluja käyttämällä ja ohjelmistoja kehittämällä saada aikaan osakasisännöinnin paluun? Että joku osakas haluaa tehdä itse isännöintiin liittyviä asioita taloyhtiössä?
– Someisännöinti. Meillä puhutaan yhteisöllisyydestä ja on taloyhtiöitä, joissa asuu samalla lailla asioista ajattelevia ihmisiä. Voisiko sellaisissa taloyhtiöissä syntyä someisännöintiä? Ihmiset keskustelisivat asioista facebookryhmissä, käsittelisivät siellä taloyhtiötä koskevia kysymyksiä ja tekisivät siellä ennakoivia päätöksiä. Yhtiökokous säilytettäisiin areenana, missä päätökset sitten virallisesti tehtäisiin, hän visioi.
Asujaimiston luonteen muutokset
Asukkaiden ikääntyminen on yksi tekijä, mikä varmasti tulee vaikuttamaan isännöitsijän työhön. Petteri Soini kertoi pohtineensa tilannetta etenkin sellaisten vanhusten kohdalla, joiden omaiset asuvat kaukana.
– Omaiset mielellään ulkoistavat vanhuksen asioiden hoitoa isännöitsijätoimistolle. Täytyisi tarkkaan miettiä, onko se huoltoyhtiö vai isännöitsijätoimisto, joka ottaa vastuun vanhuksesta ja tarvittaessa järjestää mummolle esimerkiksi muuton palvelutaloon, hän heitti.
Turvapaikanhakijat ja ulkomaalaistaustaiset osakkeenomistajat asettavat isännöitsijän koetukselle – ehkä kielitaitomielessä, mutta myös siinä, miten opettaa asumaan meidän tavallamme.
Lappeenrannan ja Imatran suunnalla työskentelevä isännöitsijä tunnisti ongelman. Hänen mukaansa esimerkiksi taloudelliset vaikeudet ovat johtaneet siihen, että venäläisten osakkeenomistajien omistamia asuntoja on jouduttu ottamaan haltuun.
– Kielivaikeus on yksi asia. Meidän alueellamme jätehuollossa on nyt hyvä tilanne, koska on saatu englanninkielisiä ja venäjänkielisiäkin ohjeita. Se on vienyt 4-5 vuotta, että on saatu käytännön asioita järjestykseen ja ymmärrystä siihen, mitkä asiat taloyhtiössä ovat mahdollisia ja mitkä eivät.
Kuka kysyisi joskus isännöitsijöiltäkin?
Vesa Ryyppö kritisoi lainlaatijaa ja muitakin viranomaisia siitä, että lakeja ja määräyksiä heitellään kuin hatusta.
– Lakeja tuleea, eivätkä lainlaatijat määrittele niitä tehtäviä, joita me sitten käytännössä hoidamme. Lakien toteuttamisesta pitäisi tehdä meille mielekkäämpiä arkirutiinien pyörittämisessä. Meiltä ei hirveästi kysellä, eikä varsinkin pieniltä isännöintiyrityksiltä, hän totesi.
Omalla asiantuntijuudella lisäarvoa
Jaani Räty Isännöintivelho Oy:stä uskoi siihen, että kaikki rutiininomainen isännöintityö, mikä voidaan, automatisoidaan.
– Siksi isännöitsijätyön täytyy tulevaisuudessa olla asiantuntijatyötä, jolla luodaan asiakkaalle parempaa lisäarvoa. Isännöitsijöiden pitää syventää oma ammattitaitoaan ja asiantuntijuutta ja sitä kautta myydä korkeamman lisäarvon palvelua asiakkaille.
– Hoivapalveluiden tai muiden palveluiden tuottaminen, joita täällä on mainittu, en näe, että ne edustaisivat sitä linjaa, millä haluaisin omaa yritystoimintaani kehittää. Mutta hyvin voin nähdä, että joissakin muissa alan yrityksissä siinäkin voisi olla mahdollisuuksia.
– Mitä taas tulee korjausrakentamisen haasteisiin ja mistä eilen kuulimme Jani Saarisen alustuksen, niin se edustaa mielestäni juuri sitä suuntaa, mistä meidän pitää hakea uutta tehokkuutta työhömme. Myös digitalisaatio luo uutta työnkuvaa ja muuhun toimintaan, mistä pitää löytää isännöintiin sitä uutta ”drivea”, Räty painokkaasti muistutti.
Yksinäisyyden lisääntymisen ongelmatiikka
Mika Artesola kehotti vielä miettimään sitäkin, miten yksinäiset ihmiset sovitetaan arjen asumiseen ja taloyhtiön elämään.
– Isännöitsijä voisi olla se johtaja, joka ennakkoluulottomasti esittää ideoita ja ehdotuksia taloyhtiölle. Esimerkiksi tyyliin, olette huomanneet, että täällä taloyhtiössä on tiloja, johon voisi rakentaa yhteistilan..
– Kun tällainen ehdotus tulee isännöitsijältä, sitä mielipidettä arvostetaan ihan toisella tavalla kuin jos sen esittää taloyhtiön yksittäinen asukas.
Teksti: Riina Takala Kuva: Matti Karppanen
Artikkeli on julkaistu kesäkuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Tulevaisuuden Isännöinti –Extrassa 5/2016