Helsingin Hämeentien 78:n päädyssä oleva muraali on ihastuttanut ohikulkijoita vuoden päivät. As Oy Säästöpäivän hallituksen jäsen Otto Burman kertoo muraalihankkeen lähteneen liikkeelle, kun talossa kyllästyttiin seinään piirrettyihin rumiin tageihin ja kuviin. Niiden puhdistamiseen upposi vuosittain tuhansia euroja.
– Taloyhtiöllä oli suunnitelmissa hankkia graffiteja oikeilta tekijöiltä, koska niiden on todettu ehkäisevän rumentavien tekstien piirtelyä. Tämän tultua taiteilijoiden tietoon katutaideyhdistys Päävärit ry:stä otettiin meihin yhteyttä.
Taloyhtiö oli päätöksenteossaan yksimielinen, ja erityisesti hallituksen puheenjohtaja rooli hankkeen eteenpäin viemisessä oli merkittävä.
Yhteistyössä yhdistyksen kanssa taiteilijaksi valittiin australialainen Guido van Helten.
– Taloyhtiöllä oli sanansa sanottavana siihen, minkälaisen maalauksen halusimme. Muutaman luonnoksen jälkeen päädyimme tyttöä esittävään teokseen, johon malli löytyi talon lapsista.
Taloyhtiö haki kiinteistönomistajana kaupungilta luvan muraaliin tekemiseen.
– Byrokratiaan kului oma aikansa, mihin seinämaalausta suunnittelevien taloyhtiöiden on syytä varautua, Burman toteaa.
Mahdollisten tulevien kustannusten välttämiseksi tehtiin sopimus, jonka mukaan As Oy Säästöpäivä ei ole vastuussa seinämaalauksen huollosta. Taiteilija maalasi teoksen noin vuosi sitten osana UPEA16-katutaidefestivaalia.
As Oy Säästöpäivässä on menossa putkiremontti, jonka yhteydessä kunnostetaan porraskäytävät. Suunnitelmissa on ulottaa taide myös sisätiloihin.
– Jokaiseen kahdeksaan kerrokseen on tarkoitus tehdä erilainen maalaus. Tavoitteena on saada ihmiset kulkemaan portaita hissin sijaan, kun seinillä on katseltavaa.
Muraalin alkuperäinen tarkoitus on toteutunut.
– Seinään piirtelyä ei ole enää ollut. Eihän kukaan kehtaa niin hienoa maalausta pilata, Otto Burman toteaa.
Muraali talon ja alueen mukaan
Seinämaalaukset eli muraalit levittäytyivät kaupunkeihin vauhdilla. Ne elävöittävät kaupunkikuvaa ja toimivat alueensa maamerkkinä.
– Muraalien tavoitteena on tuottaa hyvää mieltä mahdollisimman monelle. Niiden on todettu lisäävän yhteisöllisyyttä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä, muraalitaiteilija, sisustusarkkitehti Sara Multanen sanoo.
Hän on toteuttanut vuosien ajan erilaisia katutaidehankkeita ja työskentelee muraaliprojektien parissa kaupunkitaidetta toteuttavassa Helsinki Urban Art ry:ssä.
Kiinnostus muraaleja kohtaan kasvaa myös taloyhtiöissä. – Kun talossa herää ajatus ”mekin haluamme seinälle taidetta”, on hyvä ottaa iso joukko asukkaita mukaan ideointiin ja olla jo tässä vaiheessa yhteydessä mahdollisiin tekijöihin, Multanen toteaa.
Kiinteistönomistaja tekee päätöksen muraalin hankkimisesta, taiteilijasta ja rahoittamisesta. Talon päätyyn maalattavan muraalin kokonaiskustannukset lähtevät noin kymmenestä tuhannesta eurosta.
Luonnoskierroksia pidetään tavallisesti useampia. Myös talon asukkaiden mielipidettä kuunnellaan.
– Tavoitteena on, että talon asukkaat ja käyttäjät tuntevat teoksen omakseen sekä ovat siitä ylpeitä, Multanen sanoo.
Seinämaalausta suunnitellessaan Multanen tutustuu alueen historiaan ja ottaa huomioon sekä ympäröivän maiseman että rakennuksen arkkitehtuurin. – Teoksen on istuttava talon ja alueen luonteeseen.
Katutaiteesta puhuttaessa nousee mieleen graffitit, joista monet ovat kantaaottavia. Tätä ulottuvuutta muraaleissa ei juuri ole, sillä teoksen täytyy kestää aikaa parikymmentä vuotta.
Rakennusvalvonnalta tarvitaan lupa
Koska muraali muuttaa kiinteistön julkisivua, tarvitaan siihen yleensä lupa. Sara Multasen mukaan eri kaupungeilla on eri käytäntöjä. Joissakin kunnissa toimenpidelupaa haettaessa vaaditaan tarkat suunnitelmat, kun taas toisaalla lupaprosessi etenee ilmoitusluontoisesti.
Suunnitelmaan voi joutua tekemään rakennusvalvonnan esityksen mukaisia viilauksia. Niin ikään naapurien kuuleminen on toisinaan tarpeen.
Myös virastojen perimissä maksuissa on eroja. Kaupunki voi toimenpideluvan lisäksi vaatia katualueen käyttömaksun sekä kirjallisen ilmoituksen töiden alkamisesta ja päättymisestä, mikä lisää kuluja.
Maalauspintaa toistasataa neliötä
Tyypillisimpiä seinämaalauskohteita ovat 4–5 -kerroksiset talot, joissa esimerkiksi päätyseinän pintaa on noin 150 neliömetriä. Mitä korkeammasta rakennuksesta on kyse, sitä suurempi teos saattaa tulla kyseeseen. Tosin koko aluetta ei välttämättä maalata.
Varsinainen maalaaminen tapahtuu usein pareittain tai ryhmässä, mutta osa taiteilijoista työskentelee yksin. Myös sen suhteen, kuinka suunnitelma siirretään paperilta seinälle, on eroavaisuuksia.
– Yksi tapa on heijastaa kuva projektorilla seinälle. Toiset ovat niin taitavia, että he käyttävät vanhan ajan ruudutustekniikkaa.
Muraali soveltuu parhaiten seinälle, joka on maalattavissa, eli rapatulle tai betoniselle pinnalle. Laatoilla ja huokoisella tiiliseinällä maalauksen kestävyys ei ole niin hyvä, tai se vaatii ainakin paremman pohjustuksen. Muraalia ei suositella tiiliseinälle, koska seinää on vaikea palauttaa myöhemmin entiselleen.
Maaleista Sara Multanen toteaa niiden olevan samoja kuin mitä ulkoseinän maalaamiseen tavallisestikin käytetään. Maalauksen käyttöiäksi lasketaan 10–20 vuotta, tosin haalistumista tapahtuu vuosien mittaan.
Suomessa muraaleja voi ilmaston vuoksi maalata käytännössä toukokuusta syyskuuhun. Suunnittelu kannattaa kuitenkin aloittaa jo hyvissä ajoin esimerkiksi kevättalvella. Seinämaalauksen toteutukseen kuluu aikaa viikon päivät.
UPEA17 näkyy monessa kaupungissa
Toista kertaa järjestettävä valtakunnallinen UPEA-kaupunkitaidefestivaali tuo syyskuussa muraaleja osaksi kaupunkikuvaa ympäri Suomen. UPEA17-festivaalilla taiteillaan yli 20 pysyvää muraaliteosta ja muuta kaupunkitaidetta 14 kaupungissa. Tapahtuman järjestää Upeart-yhdistys.
Seinien lisäksi taide levittäytyy katujen ja pihojen pintaan. Helsingin Vaasanaukiolle maalattiin kesällä kaupungin tilaamana iso yhteistaideteos. Vastaavantyyppistä on Sara Multasen mukaan luvassa muutamalle korttelipihalle.
Seinämaalausten ja ympäristötaideteosten suosio lähti Turussa nousuun vuosikymmenen alussa kaupungin ollessa Euroopan kulttuuripääkaupunki.
– Taide luo positiivista virettä ympärilleen, kaupunkikuva-arkkitehti Juha Kylliö toteaa.
– Muraalit ovat maamerkkejä, jotka helpottavat alueen ja kiinteistön tunnistamista. Kaupunkilaiset ovat niihin tyytyväisiä, eikä negatiivista palautetta ole kuulunut. Itse talon asukkaat ovat ylpeitä kotitalonsa seinämaalauksesta.
Muraalien suosion kasvu näkyy lupavirastossa: – Kiinteistönomistaja tarvitsee seinämaalaukseen toimenpideluvan. Jos kyse on näyttävästä ja ympäristön ilmettä kovasti muuttavasta teoksesta, kysytään kaupunkikuvaneuvottelukunnalta lausunto. Tarvitaanko myös naapurien kuulemista, se arvioidaan tapauskohtaisesti.
Kaupunkikuva-arkkitehti Juha Kylliön mukaan seinämaalauksilta ei ole jouduttu epäämään lupia. Joskus suunnitelmaan tarvitaan vähäisiä muutoksia, jotka tuodaan esiin jo ennakko-ohjauksessa.
Muraalien aiheet vaihtelevat satuhahmoista ja vanhan tyylisistä mainoskuvista abstrakteihin kuvioihin. Monesti maalaukseen hyödynnetään koko seinäpinta-ala. Juha Kylliön mielestä yhtä lailla voisi korostaa ainoastaan yhtä nurkkaa ja tuoda sen näkyväksi; vähälläkin voi saada aikaan vaikuttavan teoksen.
UPEA17-kaupunkitaidefestivaali tuo lisää seinämaalauksia Turkuun. Kaksi vierekkäin sijaitsevaa asuintaloa saa päätyseiniinsä yhtenäisen muraaliteoksen Runosmäessä. Toinen kohde on Varissuolla oleva seitsemän metriä korkea tiilinen tornirakennelma.
Teksti Irene Murtomäki Kuva Mikael Lindén
Artikkeli on julkaistu syyskuussa ilmestyvässä Kiinteistöpostissa 6/2017