Motivan mukaan kaukolämpö on yleisin lämmitysmuoto Suomessa ja kaukolämmön tuotannosta jo yli puolet on ilmastoneutraalia. Kaukolämmön päästöt ovat vähentyneet kymmenessä vuodessa puoleen ja vähenevät kolmannekseen nykyisestä seuraavan 10 vuoden aikana. Kaukolämmön energiatehokkuutta parantaa moderni lämmönjakokeskus.
Käyttöikänsä lopussa eli 20–25 -vuotiaan lämmönjakokeskuksen uusimisen yhteydessä on Motivan mukaan hyvä samalla laittaa kiinteistön lämmitysjärjestelmän energiatehokkuus kuntoon ja varmistaa tasaisen mukavat olosuhteet rakennuksessa. Motiova on juuri julkaissut sivuillaan ohjeet lämmönjakokeskuksen uusimiseksi.
Lämmönjakokeskukselle tulevan kaukolämpöveden mitoituslämpötila ympäristöministeriön asetuksen mukaisella mitoittavalla ulkolämpötilalla on pudotettu nykyisestä 115 celsiusasteesta 90 celsiusasteeseen.
‒ Matalampi lämpötilataso mahdollistaa entistä paremmin erilaisten polttoon perustumattomien ja hajautettujen tuotantomuotojen hyödyntämisen kaukolämmössä. Kaukolämpöveden lämpötilan lasku on yksi iso ja konkreettinen askel kohti seuraavan sukupolven puhdasta ja älykästä kaukolämpöjärjestelmää, toteaa asiantuntija Mirja Tiitinen Energiateollisuudesta.
Asiakkaat ottavat kaukolämmön vastaan kiinteistön lämmönjakokeskuksessa. Lämpö siirretään asiakkaille kuumana vetenä maan alle useimmiten katuihin ja kevyen liikenteen väyliin sijoitetussa kaksiputkisessa kaukolämpöverkossa. Lämmönjakokeskuksesta kaukolämpöverkon vesi palaa jäähtyneenä takaisin tuotantolaitokseen uudelleen lämmitettäväksi. Lämmönjakokeskus lämmittää asiakkaille käyttövettä tarpeen mukaan ja siirtää lämmön kaukolämpöverkosta asiakkaan rakennuksissa oleviin lämmönjakolaitteisiin, kuten pattereihin tai ilmanvaihtoon.
‒ Kaukolämmön päästöt ovat ehdottomasti lasku-uralla. Tämä kriisi tulee vahvistamaan vihreää siirtymää. Toimitusvarmuuden ja lämmön riittävyyden vuoksi ensi talvena voidaan kuitenkin joutua käyttämään hieman enemmän fossiilisia polttoaineita, jotta selvitään akuutista tilanteesta. Kaukolämpöjärjestelmä osaa mukautua ketterästi energialähteiden saatavuudessa tapahtuviin muutoksiin. Jos yhden saatavuus loppuu, se voidaan korvata toisella, muistuttaa Tiitinen.
Kaukolämpöä voidaan tuottaa monilla eri tuotantomuodoilla. Motivan mukaan uusiutuvien ja hukkalämpöjen osuus kaukolämmön tuotannossa on Suomessa reilusti yli puolet. Käytettyjä polttoaineita ovat puuperäiset polttoaineet kuten metsähake ja teollisuuden puutähde. Myös maakaasu, kivihiili sekä turve ovat vielä polttoaineina käytössä, mutta niiden osuus on ollut laskussa jo pitkään. Lisäksi kaukolämmön tuotannossa hyödynnetään teollisuudessa ja kaupungeissa syntyviä erilaisia hukkalämpöjä.