Moni työnantaja ei hyödynnä riittävästi työterveyshuoltoa

Valtaosa eteläsuomalaisista työnantajista on tehnyt työpaikalle sopimuksen työterveyshuollosta. Työsuojeluvalvonnassa tehdyt havainnot kuitenkin  osoittavat, että moni työnantaja ei vielä hyödynnä työterveyshuollon palveluita ja asiantuntemusta riittävästi.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat valvoivat työterveyshuollon toteutumista viime vuonna yhteensä noin 3 400 tarkastuksella. Tarkastuksia tehtiin Etelä-Suomessa laajasti eri aloille. Työterveyshuoltosopimus oli tehty 88 prosentilla tarkastetuista työpaikoista. Sopimus oli kunnossa lähes kaikilla suurilla ja kunnallisilla  työpaikoilla, kun taas puutteita oli lähinnä pienillä työpaikoilla.

Työterveyshuollon järjestämistä ja toteutumista valvotaan myös tänä vuonna useilla eri toimialoilla.

Työterveyshuolto auttaa työnantajaa sisäilmaongelmissa ja kuormituksen vähentämisessä. Työterveyshuollon tehtävä on edistää työpaikan terveellisyyttä ja  turvallisuutta. Lisäksi sen tavoitteena on ennaltaehkäistä työn aiheuttamia  tapaturmia, sairauksia ja terveyttä vaarantavaa kuormitusta.

Hyödyntäminen turhan vähäistä

Työsuojeluvalvonnassa on havaittu, että työterveyshuollon asiantuntemusta ei käytetä riittävästi esimerkiksi kuormituksen hallinnassa, sisäilmaongelmissa ja tilanteissa, joissa työntekijän työkyky on heikentynyt.

Jos työntekijä kokee työmäärästä tai työoloista johtuvaa kuormitusta, tulee  työnantajan yhdessä työterveyshuollon kanssa selvittää tilannetta ja etsiä asiaan ratkaisu, jolla terveyttä vaarantava kuormitus vähenee tai poistuu. Kuormittuminen voi johtua joko fyysisistä olosuhteista tai  psykososiaalisista tekijöistä, kuten aikapaineesta tai liiallisesta sitoutumisesta työhön.

Sisäilmaongelmissa työterveyshuolto arvioi työtilojen vaikutuksen työntekijöiden terveydelle ja antaa työnantajalle suosituksia tilanteen parantamiseksi.

Työnantajan tulisi hyödyntää työterveyshuoltoa myös silloin, kun työntekijän työkyky on heikentynyt. Työterveyshuolto koordinoi työntekijän työkyvyn arviointia ja osallistuu sairauslomalta palaavan työntekijän työtehtävien ja työolosuhteiden muokkaamiseen yhdessä työnantajan kanssa.

Vuoden 2014 alussa tuli voimaan päivitetty asetus hyvästä  työterveyshuoltokäytännöstä, joka edellyttää työpaikkojen tekevän entistä tiiviimpää yhteistyötä työterveyshuollon kanssa.

– Tiiviillä yhteistyöllä voidaan muun muassa vähentää sairauspoissaoloja ja edistää työurien pidentämistä, kertoo työsuojelutarkastaja Ulla Arvo Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Työperäisten oireiden hoito tulee aina aloittaa työterveyshuollossa. Työterveyshuoltolain mukaan jokaisen työnantajan tulee järjestää työntekijöilleen työterveyshuolto. Laki ei edellytä, että työterveyshuolto sisältää sairaudenhoidon.

Valvonnassa on huomattu, että työntekijät eivät välttämättä edes tiedä, että heillä on työterveyshuolto. Tällöin he eivät osaa hakeutua työterveyshuoltoon edes silloin, kun oireet ovat työperäisiä. Tietämättömyys on tavallisinta niillä työpaikoilla, joiden työterveyshuoltosopimus ei sisällä sairaanhoitoa.

– Työterveyshuollon tavoitteena on tunnistaa, mitkä sairaudet ja oireet johtuvat työstä, ja auttaa työantajaa poistamaan työpaikan vaarat ja riskit, Arvo muistuttaa.