– Tässä tilaisuudessa ei ole tarkoitus kerätä verottajan mustaan kirjaan syyllisiä, jotka eivät ole vielä kertaakaan tehneet ilmoitusta rakentamispalveluiden käyttämisestä tai miettiä laiminlyöntimaksun langettamista. Sen sijaan on tarkoitus käydä läpi ne perusteet, millä tietoja asunto-osakeyhtiöiden remonteista pitää antaa ja miltä tämänhetkinen tilanne rakentamispalveluiden ilmoitusvelvollisuuden toteutumisesta verottajan kokemusten mukaan näyttää.
Verohallinnon ylitarkastaja Pirkko Vuoren 50 minuutin mittaisen esityksen anti rakentamispalveluiden tiedonantovelvollisuudesta kuvainnollisesti ”ahmittiin” – siitä saatiin niin paljon tietoa, neuvoja, konkreettisia esimerkkejä ja vastauksia niihin asioihin, jotka ovat aiheuttaneet monille isännöitsijöille – asunto-osakeyhtiölle kuuluvan velvoitteen käytännön hoitajina – päänvaivaa ja vaikeuksia.
Tiedonantovelvollisuuden ymmärtämistä käytännön tasolla on Pirkko Vuoren mukaan vaikeuttanut se, että urakkatietojen ja työntekijätietojen antaminen yritetään yhdistää yhteen ja samaan kokonaisuuteen. Sen sijaan niitä pitää tarkastella omina kokonaisuuksina.
– Yhteistä työntekijätietojen ja urakkatietojen antamisessa on vain se, että molemmat tiedot pitää antaa kuukausittain ja työmaakohtaisesti. Muilta osin niissä on täysin eri säännöt, Pirkko Vuori ohjeisti.
Urakkatiedot – onko tilaajalla tiedonantovelvollisuus?
– Urakkatietojen ilmoittaminen on sopimuskohtainen velvoite. Teillä pitää siis olla sopimus, josta tiedonantovelvollisuus tulee. Suullisetkin sopimukset katsotaan sopimuksiksi, Vuori totesi.
Sen jälkeen ratkaistaan, onko sopimuksessa kyse arvonlisäverolakiin kirjattuun rakentamispalvelu-käsitteeseen sisältyvästä palvelusta, telineiden pystytyksestä tai purkamisesta tai vuokratyövoiman käytöstä.
– Jos vastaus on ei ole, niin vaikka sopimuksen arvo olisi miljardeja euroja, urakasta ei tarvitse ilmoittaa, hän jatkoi.
Tärkeä on huomioida myös se, että kyse on nimenomaan arvonlisäverolain mukaisesta rakentamispalvelusta – verottaja kun on saanut paljon ilmoituksia muistakin kuin rakentamispalveluun liittyvistä urakoista.
Arvon tulkintaa kiinteähintaisessa sopimuksessa
Kun edelleen vastataan kyllä ja sopimus koskee rakentamispalvelua, niin seuraavaksi arvioidaan sopimuksen arvoa – onko se yli 15 000 euroa ilman arvonlisäveroa vai ei.
– Jos vastaus arvon osalta on ei, ei tarvitse antaa urakkatietoja; jos vastaus on kyllä, niin silloin pitää urakkatiedot toimittaa, hän jatkoi.
Koska sopimuksen arvon ja tuon 15 000 euron raja-arvon tulkinta voi aiheuttaa ongelmia, Pirkko Vuori esitti kaksi esimerkkiä konkretisoidakseen, miten tarkastella asiaa.
Esimerkki yksi: On tehty urakoitsijan kanssa rakentamisesta kiinteähintainen sopimus, joka koskee kolmea kohdetta ja sopimuksella on sovittu hinnaksi 100 000 euroa.
– Koska ilmoitukset pitää antaa sopimuskohtaisesti kerran kuukaudessa, mutta kuitenkin työmaakohtaisesti eriteltyinä, niin tässä tapauksessa tilaajan siis pitää muodostaa jonkinlainen laskelma, kuinka paljon 100 000 euron sopimuksesta kohdistuu mihinkin kohteeseen.
Esimerkissä esitetään, että ensimmäiseen kohteeseen kohdistuu kokonaissummasta 30 000 euroa, toiseen kohteeseen 60 000 euroa ja kolmanteen 10 000 euroa.
– Vaikka tässä tapauksessa kolmanteen kohteeseen kohdistuu vain 10 000 euroa, mutta kiinteän sopimuksen kokonaisarvo on yli 15 000 euroa, kaikki sopimukseen sisältyvät kohteet täytyy ilmoittaa, Vuori jatkaa.
Pirkko Vuoren mukaan verohallinnolla on kuitenkin jo muutamia etukäteistapauksia, joissa on nähty lakiin kirjatun sopimuskohtaisuuden käytännön tulkinnan ”surkuhupaisuus”: – Keskisuomalainen kaupunki on tilannut sähköyhtiöltä sähkönkulutuksen etälukulaitteiden asennuksen satoihin tuhansiin kohteisiinsa. Sopimuksen arvo on miljoonia euroja, ja etälukulaitteen asennus rakentamispalvelua. Tässä tapauksessa yhden kohteen sopimuksen arvo on käytännössä noin 8 euroa.
– Eli me olemme hyvin tietoisia siitä, että tämä ”ei nyt ehkä mennyt ihan niin kuin strömsössä”, mutta tämä on tämänhetkinen lainsäädäntö ja sen tulkinta siitä, miten sopimuskohtaisuutta pitää tulkita ja mistä ilmoitukset pitää tehdä verohallintoon, Vuori totesi.
Arvon tulkintaa tuntivelotusperusteisessa sopimuksessa
Toinen vaihtoehto, miten rakentamispalvelusta voidaan sopia, on tuntiveloitusperusteinen, ns. puitesopimus.
– Sopimuksessa on sovittu taksoista, laskutusperusteista, millä rakentamispalvelusta veloitetaan. Laskutusperusteet voivat olla yksikkö- tai tuntihintoja, viiveaikoja, kalustoon liittyviä veloitusperusteita tai minimiveloitusperusteita.
Esimerkissä sopimus koskee kolmea eri kohdetta, joista arvioidaan, että ensimmäisessä kohteessa tuntiveloitteisesta sopimuksesta kohdistuu 300 tunnin työpanos = arvo 30 000 euroa ensimmäiseen kohteeseen, toiseen kohteeseen 600 tuntia = 60 000 euroa ja kolmanteen kohteeseen 100 tuntia = 10 000 euroa.
– Tässä tapauksessa katsotaan niin, että tuntiperusteinen sopimus, jossa on sovittu kohteista ja veloitusperusteista, niin jokainen kohde muodostaakin oman tilauksensa. Näin ollen verottajalle pitää ilmoittaa urakkatiedot ensimmäisestä ja toisesta kohteesta, mutta ei kolmannesta, koska sen tuntiveloitusperusteisen sopimuksen arvo on alle 15 000 euroa.
Yhteisen työmaan –käsite tulee työturvallisuuslaista
Työntekijätietojen tiedonantovelvollisuus on päätoteuttajalla. Pirkko Vuoren laatiman kaavion mukaisesti sen jälkeen kysytään ensimmäiseksi, muodostuuko yhteinen työmaa.
– Työntekijätietojen ilmoitusvelvollisuus tulee työturvallisuuslaista. Tätä yhteisen työmaan -käsitettä hallinnoi aluehallintoviranomainen, ei verottaja, Pirkko Vuori selitti perusteluksi sille, miksi työntekijätietojen antamisvelvollisuutta pitää katsoa omana, erilaiset säännöt sisältävänä kokonaisuutena.
Yhteisen työmaan käsite tuli vuonna 2002 työturvallisuuslakiin, joka velvoittaa yrityksen mm. työntekijäluetteloiden ylläpitämiseen ja kulunvalvontaan. Aluehallintoviraston mukaan työmaa, jota ei ole rajattu lippusiimalla tai vastaavalla tavalla, niin kaikki työmaalla olevat (”käyskentelevät ” ja työskentelevät), ovat sen perusteella yhteisellä työmaalla. Ja silloin on velvollisuus mm. pitää työntekijöistä luetteloa.
Päiväkodissa tehdään remonttia – ovatko lapset yhteisellä työmaalla, jos päiväkotia ei ole rajattu muusta alueesta? Kauppakeskuksessa korjataan taloteknisiä järjestelmiä kolmen työntekijän voimin keskellä kauppakeskuksen käytävää – syntyykö yhteinen työmaa ja kaikki kauppakeskuksen asiakkaat työntekijälistoille? Työsuojeluviranomaisen tulkinnan mukaan kyllä, mutta:
– Me päädyimme viime syksynä rajaamaan tätä työntekijätietojen toimittamista niin, että yhteinen työmaa muodostuu edelleenkin AVIn säännösten mukaan esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa, kauppakeskuksissa jne, mutta
verottajalle ei tarvitse toimittaa tiedot kuin niistä työntekijöistä, jotka osallistuvat rakentamistyöhön, Vuori totesi.
– Näkisin, että tätä samaa rajausta voidaan soveltaa myös asunto-osakeyhtiöissä, esimerkiksi linjasaneerauksissa, kun taloyhtiössä ”käyskentelee” monenlaista porukkaa, Pirkko Vuori mainitsi.
Käytännössä siis asunto-osakeyhtiön työmaalta verottajalle toimitetaan työntekijätiedot vain niistä henkilöistä, jotka tekevät rakentamistyötä, ei osakkaista, eikä muistakaan työmaalla mahdollisesti käyvistä ulkopuolisista.
Urakkatietojen ilmoittamisessa tärkeää
Neuvo 1: Urakasta ilmoitetaan joko laskutettu tai maksettu määrä, ei molempia.
Pirkko Vuoren mukaan tätä yritettiin niin usein, että nyt se on järjestelmässä teknisesti estetty.
Neuvo 2: Ennakkomaksu ilmoitetaan vain kerran, ennen urakan aloittamista.
Neuvo 3: Urakka ilmoitetaan jokaiselta kuukaudelta, jonka aikana yritys toimii työmaalla ja laskuttaa siitä.
– Jostakin syystä on syntynyt käsitys, että urakasta riittää vain yksi ilmoitus sen alkaessa ja toinen sitten sen päättyessä. Näinhän tämä nyt ei mene. Joka kuukausi on annettava ilmoitus urakasta, jos työ on käynnissä vaikka laskutusta ei olisikaan. On erittäin normaalia, että jonakin kuukautena on tehty töitä, mutta laskutusta ei ole. Silloin annetaan siitä kuukaudesta ns. nollailmoitus.
Lisäksi tiedot urakasta on annettava toiminnan päätyttyä, jos yritys vielä laskuttaa työmaasta.
– Miten sitten viimeisen maksuerän, jonka urakoitsija laskuttaa, kanssa toimitaan. Esimerkki: Työt loppuvat toukokuussa, mutta loppulasku tulee vasta joulukuussa. Silloin toukokuun ja joulukuun väliseltä ajalta, kun työmaalla ei kukaan tämän sopimuksen perusteella työskentele, eikä laskutusta tapahdu, niin ei tarvitse ilmoittaa mitään. Mutta kun sitten joulukuussa tulee se viimeinen lasku, niin sitten sen tiedot ilmoitetaan, Vuori opasti.
– Takuuajan töissä tämä väli voi olla kaksi vuotta. Eli se viimeinen lasku, jonka tilaajalle lähetetään, ilmoitetaan, kun sen aika on.
Neuvo 4: Urakoitsijoiden työmaalla toimimisen ajaksi merkitään todellinen toiminta-aika, ei koko vuotta, ellei työ kestä koko vuotta.
Neuvo 5: Tilaaja ilmoittaa urakkatiedot.
– Kävin huhtikuussa annettuja eli helmikuuta koskevia ilmoituksia läpi. Siellä oli edelleen yli 400 sellaista ilmoittajaa, jotka ilmoittavat itse itsensä. Noin puolet tästä ryppäästä on asunto-osakeyhtiöitä, jotka haluavat ilmoittaa meille tilanneensa itseltään putkiremontin tai jonkin muun remontin.
– Tällaiset ilmoitukset aiheuttavat meille ongelmia, koska niitä ei voi virkailijat käydä läpi. Verohallintoon tulee kuukausittain miljoonia tietoja. Järjestelmä on sähköinen siksi, että voimme valvoa tietoja sähköisesti. Eli ilmoitetaan vain, jos tilataan työtä. Jos itse tehdään työ, sitä ei tarvitse ilmoittaa meille.
Ote ilmoituksiin tiukkenee
– Meillä on ollut noin 20 000 epäselvää tapausta tutkinnassa. Korostan, että tämä ei tarkoita sitä, että ne olisivat ”kriminaaleja”, vaan sitä, että ilmoituksissa on ollut virheellisiä tietoja tai joitakin muita verottajaa kiinnostavia tietoja.
Ilmoituksia tarkastetaan reaaliaikaisesti. Pirkko Vuori kertoi osallistuneensa syksyllä yritystarkastuksiin. Loka-marraskuussa tehtiin 100 yritykseen tarkastukset, joista kävi ilmi, että 40 prosenttia yrityksistä ei ollut antanut yhden ainuttakaan urakka- tai työntekijäilmoitusta verohallinnolle.
– Joka toisella oli ilmoituksissa jotakin ongelmia, puutteita tai virheellisyyksiä.
Ymmärtäväisyys, myötämielisyys, ohjaavuus ja ennakoitavuus ovat Vuoren mukaan toimineet verohallinnon toiminnan strategiana tiedonantovelvollisuuden sisäänajovaiheessa.
– Tämän vuoden aikana virheistä ei ole tulossa automaattisesti mitään laiminlyöntimaksuja. Kun halutaan toimia oikein, antaa ilmoitukset, ja jos tulee virheitä, niin niitä korjataan verottajan pyynnöstä, niin silloin ei ole tiedossa sakkoja, Vuori vakuutti.
Erityispiirteenä Vuori kuitenkin nosti esiin tilanteen, jossa työntekijöistä annettavasta ilmoituksesta puuttuvat esimerkiksi yhden työnantajan työntekijätiedot. Niitä ei ole syystä tai toisesta saatu, mutta se tieto pitää myös saada ilmoitettua.
– Tämä on se päätoteuttajien ”vapaudut vankilasta” –korttinne, koska verottaja langettaa laiminlyöntimaksun, jos päätoteuttaja ei anna Verohallinnolle tietoa työnantajan laiminlyönnistä. Tiedämme kuitenkin, että aika monissa järjestelmissä tämä ruksattava kohta on jätetty rakentamatta. Tarkistakaa, että teidän käyttämässänne järjestelmässä se on eli että voitte ilmoittaa meille, että ”tältä työnantajalta en ole tietoja saanut”. Me sitten selvitämme tietoja kyseiseltä yritykseltä.
Lisäksi verottaja on jo tähän mennessä lähestynyt noin 2 000 yritystä siksi, että ne eivät ole tietoja toimittaneet.
– Näille tietenkin laitetaan sanktiot, jos hyväksyttävää syytä ilmoituksen puuttumiselle ei ole, koska tällainen toiminta on väärin oikein toimivia yrityksiä kohtaan.
Vinkki asunto-osakeyhtiön remonttityömaan työmaaturvallisuusasioihin:
Yhteisen työmaan –käsitteeseen liittyvistä asioista ja työturvallisuuteen liittyvistä vaatimuksista asunto-osakeyhtiön kannalta on laadittu ohjeistus. Siellä otetaan kantaa myös esimerkiksi siihen, keillä asunto-osakeyhtiön työmaalla oleskelevilla henkilöillä pitää olla kuvallinen henkilökortti ja keillä sitä ei tarvita. Kyseessä on koordinaatiotyöryhmän muistio 30.10.2014 ja sen saa pyytämällä esimerkiksi Etelä-Suomen Aluehallintoviranomaiselta.
Teksti Riina Takala Kuva Aimo Holtari
Artikkeli on julkaistu kesäkuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Tulevaisuuden Isännöinti -Extrassa 5/2015