Miten energiaremontti vaikuttaa sisäilmaan?

Haluaisitko tietää, miten taloyhtiössäsi tehtävä julkisivuremontti vaikuttaa asuntosi sisäilman laatuun ja terveellisyyteen? Tällaista mittauksiin perustuvaa ja asukkaiden kokemuksiin pohjautuvaa tietoa etsitään INSULAtE-projektissa.

Uusiksi kohteiksi haetaan parhaillaan taloyhtiöitä, jotka aikovat toteuttaa julkisivuremontin ensi vuoden aikana.INSULAtE-projektissa selvitetään rakennusten energiatehokkuuden parantamisen vaikutuksia sisäilman laatuun ja terveellisyyteen. Tutkimusta tehdään ennen ja jälkeen korjausten erilaisilla mittauksilla ja asukaskyselyin.

Tampereen teknillinen yliopisto vastaa pääosin mittauksista ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos asukaskyselyistä.

Lähtötilanne yllättävän hyvä

Ensimmäisessä vaiheessa sisäilman laatua päästiin mittaamaan viime ja tämän vuoden aikana 16 kerrostalossa noin viidessä huoneistossa per taloyhtiö eli tietoja on kertynyt lähes sadasta asunnosta. Tutkimuksessa mitattiin mm. lämmityskauden sisälämpötilaa, hiilidioksidipitoisuutta ja pienhiukkasten määrää.

Mittaustuloksia verrattiin Sosiaali- ja terveysministeriön laatiman Asumisterveysohjeen mukaisiin ohjearvoihin. Esimerkiksi sisälämpötilasta ohje pitää hyvänä tasona sisälämpötilaa +21 astetta välttävän tason ollessa + 18 astetta. Lisäksi ohjeen mukaan huoneilman lämpötilan ei tulisi ylittää lämmityskaudella + 23-24 astetta.

Tutkituista kohteista todettiin, että lähes kaikissa sisäilman keskilämpötila lämmityskaudella ylitti +21 asteen suosituksen ja oli 43 prosentissa yli +23 astetta. Tutkimusryhmän mukaan osassa asuntoja voisi sisälämpötilaa mahdollisuuksien mukaan jopa pudottaa pari kolmekin astetta ja siten pienentää lämmityskuluja.

– Hiilidioksidipitoisuudet olivat pääsääntöisesti reilusti alhaisempia kuin sisäilmaluokituksen suositusarvot. Se kertoo siitä, että koneellinen poistoilmanvaihto toimii hyvin, Virpi Leivo Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan laitokselta kertoo.

– Ehkä vanhemmissa rakennuksissa, joissa ei ole vielä tehty korjauksia, tapahtuu ilmavuotoja, joiden vaikutuksesta sisäilma vaihtuu. Sekin voi selittää sitä, että hiilidioksidipitoisuudet olivat alhaisia. Tosin ilmavuodot ilmanvaihtoratkaisuna eivät ole kovin energiataloudellisia, hän jatkaa.

– Minusta lähtötilanne asunnoissa oli kaikkinensa parempi kuin etukäteen kuvittelin, hän vielä toteaa.

Mittauksia tehnyt Mihkel Kiviste kertoi pohtivansa tutkimustulosten perusteella, mitä remontin jälkeen sitten voikaan tapahtua, kun jo ennen remonttia sisäilman laatu on näin hyvällä tasolla.

Tutkimuskohteiksi oli haettu 1960- ja 1980 – lukujen välisenä aikana rakennettuja kerrostaloja.

Osallistumalla saa tutkittua tietoa asunnostaan

Nyt tutkimuksessa on edetty toiseen vaiheeseen, jossa edelleen kaivataan uusia taloyhtiöitä ja niiden asukkaita mukaan mittauksiin ja asukaskyselyihin. Tavoitteena on Virpi Leivon mukaan saada mukaan noin 20 kerrostaloyhtiötä, joissa viidessä huoneistossa voitaisiin tehdä asuntokohtaisia mittauksia ja kyselyitä.

– Toivoisimme, että saisimme erityisesti julkisivukorjauksia tekeviä kerrostaloja mukaan, joissa siis tehdään julkisivussa laajempaa korjaamista kuin vain vaihdetaan ikkunoita, Virpi Leivo kertoo.

– Lisäksi tavoitteena on, että mittauksia saataisiin tehtyä ennen ja jälkeen korjausten. Optimaalisimmassa tilanteessa me pääsisimme tekemään huoneistoissa tarvittavat mittaukset ensi vuoden alkupuolella ennen korjauksia ja sitten korjausten jälkeen viimeistään vuoden 2015 alussa.

Ongelmana varsinkin asunto-osakeyhtiöissä voi olla mittausten kannalta se, että korjausten päätöksentekoprosessit voivat venyä aika pitkiksi. Toisaalta Virpi Leivon mukaan voi käydä niinkin, että mittausten toteuttamiselle voi jäädä hyvin lyhyt aika, kun päätökset tehdään alkuvuodesta ja työt alkavat hetimiten keväällä tai kesällä.

– Joka tapauksessa me toivoisimme mukaan ensisijaisesti julkisivukorjauksiin aikovia ja lähdössä olevia kerrostaloja, Virpi Leivo vielä vetoaa.

Neljä mittauskertaa

– Meillä ei voi tätä tutkimusta toteuttaa niin, että mentäisiin soittelemaan ovikelloja ja kyselemään, olisiko kiinnostusta osallistua…., Virpi Leivo kuvailee ja selittää, miten tutkimukseen on saatu vapaaehtoisia.

Kerrostaloihin on ensin jaettu yleistiedote, jossa on tiedusteltu halukkuutta osallistua. Osallistumista ei rajoita esimerkiksi se, onko perheellinen tai yksin asuva, ikä, lemmikit, tupakointi ja muut. Asumista tutkimus ei häiritse.

Asukkaan kannalta osallistumisesta koituvana hyötynä voi pitää ainakin sitä, että tutkimuksesta saa enemmän tietoa oman asuntonsa sisäilman laadusta ennen ja jälkeen remontin.

Tähän mennessä tutkituista kohteista tutkimustulokset ovat menneet asukkaille. Harvempi taloyhtiö on ollut niistä kiinnostunut yhtiötasolla.

Kun asukas on antanut kirjallisen suostumuksensa tutkimukseen osallistumisesta, päästään sopimaan aikatauluista. – Käymme asunnossa neljä kertaa, Virpi Leivo kertaa.

Ensimmäisellä kerralla tehdään ns. kertaluonteiset mittaukset. Osa mittauksista kestää huoneistossa vuorokauden, osa viikon ja osa kaksi kuukautta. Esimerkiksi lämpökameralla määritellään asunnon pintalämpötilat ja ilmavirtausmittarilla selvitetään sisäilman vaihtuvuutta. Asunnossa vuorokauden ajan olevilla mittareilla selvitetään pienhiukkaspitoisuutta sekä hiilidioksidipitoisuutta. Pisimpään huoneistossa olevalla mittarilla selvitetään mm. asunnon sisälämpötilaa ja suhteellista kosteutta. Lisäksi erilaisilla keräimillä mitataan sisäilman radon-, formaldelhydi-, VOC- ja typpidioksidipitoisuutta ja huonepölyn koostumusta.

Asukkaan kokemukset ja tuntemukset kirjataan ylös

Tutkimukseen liittyy myös asukaskyselyt. Asukkailta kerätään tietoa asumisterveyslomakkeiden ja -päiväkirjojen avulla. Kyselylomakkeessa on 49 kysymystä, jotka liittyvät asuinympäristöön ja -rakennukseen, asunnon sisäympäristötekijöihin sekä asukkaan terveyteen ja hyvinvointiin.

Tästä osuudesta tutkimushankkeessa vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Ympäristöterveyden osasto.

Palaamme Kiinteistöpostin palstalla myöhemmin näiden kyselyiden tuloksiin.

********************

INSULAtE-hanke

Hankkeen yhtenä päätavoitteena on kehittää kokonaisvaltainen arviointimalli, jonka avulla voidaan selvittää rakennusten energiakorjausten vaikutuksia sisäympäristön laatuun ja terveellisyyteen Euroopassa.

Puolivälissä olevassa tutkimuksen kolmannessa vaiheessa on tarkoitus saada mukaan vielä muutama muu ulkomaa. Esimerkiksi Latviassa ja Iso-Britanniassa on hanketta esitelty ja ehdotettu, että niissä voitaisiin tehdä samanlaisia mittauksia kuin Suomessa.

Lisäksi kolmannessa vaiheessa on tarkoitus laajentaa suomalaiskohteita niin, että mukaan saataisiin pientaloja, ja ehkä muutama koulurakennus tai päiväkoti, joissa myös tehtäisiin mittaukset samaan tapaan.

Hanke kuuluu EU:n Life+ -ohjelmaan. Tutkimusprojekti päättyy vuonna 2015.

*************************************

Mikäli olet itse kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen tai arvelet, että taloyhtiössänne saattaisi olla kiinnostusta, ota yhteyttä joko Anu Aaltoseen anu.aaltonen@tut.fi tai Virpi Leivoon virpi.leivo@tut.fi

Lisätietoja THL:n tekemistä asumiskyselyistä saat Mari Turuselta mari.turunen@thl.fi

Artikkeli on julkaistu joulukuussa 2013 ilmestyneessä Kiinteistöposti Pääkaupunkiseutu Extrassa.