Mitä vähemmän viemäritukoksia, sitä vähemmän vahinkoja

– Viemäreiden käyttäjillä on iso rooli siinä, kuinka usein viemäriputkia pitää pestä ja kuinka paljon tukoksia syntyy. Jos jouluna kaataa kinkkurasvan vessanpönttöön, se on takuuvarmasti tukossa alle viiden vuoden.
– Monissa taloyhtiöissä on nykyään ohjeet siitä, mitä viemäriin ja vessanpönttöön ei saa laittaa. Kun niitä ohjeita asukkaat noudattavat, he voivat sitä kautta myös vaikuttaa viemärien hoito- ja huoltokustannuksiin.

Edellä mainitut seikat eivät kuitenkaan käytännössä tarkoita sitä, etteikö viemärijärjestelmiä jouduttaisi tai kannattaisi säännöllisesti huoltaa viemäripesuin. Kaikkein paras tapa hoitaa viemärijärjestelmiä olisi Eerola-Yhtiöt Oy:tä edustavan Jarno Laineen mukaan se, että isännöitsijä teetättäisi viemärien huoltopesut säännöllisesti ja sillä tavoin suunnitellusti, että niihin varattaisiin rahaa ajallaan taloyhtiön talousarvioon.
Säännöllinen huoltoväli tarkoittaa Laineen mukaan valurautaviemäreissä noin 5-6 vuoden huoltoväliä, muoviviemäreissä hieman pidempää riippuen käytöstä.

– Mutta jos taloyhtiölle ei ole tehty tällaista pidemmän huoltotoiminnan suunnitelmaa, niin silloin viemärien huoltopesun tarve tulee esiin, kun viemäreistä kuuluu pulputtavaa ääntä, on hajuhaittoja tai viemäritukoksia, joista asukkaat ilmoittavat kiinteistönhuoltoon. Nämä ovat ensimmäisiä oireita, Laine luettelee.

Asukkaiden kannattaisi itsekin huomioida, että jos samassa portaassa tapahtuu pari-kolme viemäritukosta parin-kolmen kuukauden sisällä, niin silloin olisi tarpeen selvittää laajemmin, mistä on kysymys.

Vältetään vuotovahinkoriskejä
Suurin hyöty säännöllisistä viemäripesuista on se, että viemäritukosten aiheuttamien vesivahinkojen riski pienenee huomattavasti.
Jarno Laineen mukaan vakuutusyhtiöt eivät välttämättä edellytä viemäriputkien huoltopesuja, mutta sillä voi olla merkitystä korvauksissa vahinkojen tapahduttua. Voi käydä esimerkiksi niin, että ensimmäisen viemäritukoksen aiheuttamat vahingot korvataan täysmääräisesti, mutta seuraavalla kerralla vahinkoa ei korvatakaan enää täysmääräisesti.

– Suurin käytännön hyöty tietenkin on se, että viemärit toimivat niin kuin niiden pitääkin toimia eli vesi menee viemäreihin ongelmitta, ei ole hajuhaittoja, ei tukoksia, eikä niistä johtuvia vesivahinkoja, Laine vielä kertaa.

Taloyhtiöiden kannattaisi huomioida Jarno Laineen mukaan sekin, että tarjoukseen sisällytetään aina vähintäänkin osittainen viemärikuvaus, jotta saadaan jonkinlainen peruskuva, missä kunnossa putkisto on.
– Me emme voi antaa virallista käyttöikäarviota, mutta rakenteellinen ja toiminnallinen kunto voidaan arvioida kuvatuista osuuksista ja antaa siitä raportti. Silloin isännöitsijä ja taloyhtiö saavat säännöllisesti tietoa, missä putkiston kunnon osalta mennään, Laine sanoo.

Talon ikä ja rakenteet määrittelevät työn
Taloyhtiöissä kysytään heti, mitä maksaa. Viemärien huoltopesuissa hinta muodostuu aina kohdekohtaisesti.

– On olemassa työn suorittamisen kannalta vaikeasti rakennettuja ja vaikeasti huuhdeltavia kohteita ja sitten niin sanottuja helppoja kohteita. Nämä seikat ovat pitkälti riippuvaisia siitä, minkäikäinen taloyhtiö on. Eri vuosikymmeninä on suosittu erilaisia tapoja rakentaa, käytetty erilaisia materiaaleja jne. On tiettyjä rakenteellisia hankaluuksia, jotka teettävät meillä vain enemmän töitä, että viemäriputket saadaan pestyä, Laine jatkaa.

– Jostakin syystä putkistot vain umpeutuvat toisissa paikoissa helpommin kuin toisissa, Laine vielä mainitsee.
Esimerkiksi Helsingin kantakaupungin arvotalojen viemäriputket ovat oma lukunsa. Myös viemäriputkien tuuletusratkaisut vaikuttavat puhdistustyöhön.
– On rakennettu paljon sellaisia taloja, joissa 2-3 pystyviemäriä on yhdistetty
samaan tuuletusputkeen. Silloin työ tehdään eri tavalla kuin jos jokainen pystyviemäri kulkee omana putkena katolle, Laine jatkaa.
– Kaikki putkistot on mahdollista tehdä, eikä yksikään ole jäänyt tekemättä, tämäkin on tärkeä asia todeta.

Ei tule viemärivesitulvaa
Kun taloyhtiössä sitten päätetään tehdä viemärien huoltopesu, toteuttamisesta tiedotetaan asukkaille viikkoa, puoltatoista ennen työn suorittamista.
– Asukastiedotteessa kerrotaan ne perussuojaustoimenpiteet, jotka toivotaan tehtävän siellä huoneistoissa, Laine mainitsee.
Kaikki viemäripisteet pitää tulpata. Esimerkiksi lattiakaivojen päälle voi laittaa sanomalehden tai märän rätin ja sen päälle vielä noin 2-3 kilon painon. WC-pönttöjen kannet pitää sulkea ja laittaa kansien päälle pienet painot. Lavuaarit on helppo tukkia tulpalla.

– Nämä kaikki ovat hätävaratoimenpiteitä, Laine korostaa ja selittää tarkemmin: Kun pystysuunnassa kulkevaa viemäriä paineella huuhdellaan, niin putkessa kulkeva pesusuutin saa aikaan asuntoihin meneviin vaakaputkiin ilmanpaineen. Ellei suojauksia ole tai haara on hyvin lyhyt, niin pesusta voi tulla pistemäisiä roiskeita huoneiston puolelle.

– Meiltä usein kysytään tämän asukastiedotteen perusteella, että tarkoittaako tämä sitä, että minun asuntooni tulee pesun takia kauhea viemärivesitulva. Ei tule, mutta suojaus on tärkeä hätävaratoimenpide niiden roiskeiden kannalta, hän jatkaa.
Hätävaratoimenpidettä voi verrata Laineen mukaan vaikkapa siihen, että kun työntekijät tulevat tekemään asunnoissa tarvittavat toimenpiteet, he ottavat jalkineet pois, ettei asuntoon tulee minkäänlaisia vesi- ynnä muita jälkiä.

_____________________________________________________

Kertauksen vuoksi – näitä ei saa laittaa vessanpönttöön
muovikääreitä, terveyssiteitä, tamponeja tai vaippoja
vanupuikkoja tai –tyynyjä
kondomeja
hiekkaa
tupakantumppeja
hedelmien, vihannesten, juuresten tai kananmunien kuoria
ruoantähteitä, vanhentuneita elintarvikkeita
kahvin tai teen poroja
talouspaperia tai lautasliinoja
kukkamultaa, kasvinosia tai kuihtuneita kasveja
kotieläinten häkkien siivousjätteitä
rasvoja tai öljyjä

Teksti: Riina Takala Kuva: Aimo Holtari

Artikkeli on julkaistu syyskuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 7/2014