Helsingin väkiluku on vuoden 2016 lopussa ennakkotietojen mukaan 635 600. Väestö on kasvanut vuoden 2013 alusta keskimäärin 8 000 asukkaalla vuodessa (vastaa 1,3 prosentin vuotuista kasvua).
Helsinkiläisten elinajanodote on kasvanut, mutta se on edelleen koko maata alempi. Eroa selittää 40–80-vuotiaiden suurempi kuolleisuus, ja alkoholiin ja tupakointiin liittyvät kuolemat erityisesti vähemmän koulutetuilla. Naiset elävät noin kuusi vuotta miehiä pidempään. Elinajanodotteen alueelliset erot ovat säilyneet suurina.
Helsinkiläiset suosivat eniten matalan kynnyksen kulttuuria. Kaupunkikulttuuri on kehittynyt suurin harppauksin viime vuosina. Viimeaikaiselle kaupunkikulttuurin kehitykselle on ollut tyypillistä kaupunkielämän rakentuminen entistä enemmän alhaalta ylöspäin.
Helsingin kantakaupunki eroaa esikaupunkivyöhykkeestä rakennetun ympäristön ohella erilaisten sosioekonomisten ominaisuuksien osalta. Myös esikaupunkivyöhykkeen asuinalueiden välillä on suuria eroja.
Työttömien määrä on kasvanut voimakkaasti valtuustokauden aikana, mutta vuoden 2016 aikana kasvu taittui. Pitkäaikaistyöttömien määrä jatkoi sen sijaan kasvua.
Kaupungin velan kokonaismäärä on jatkanut kasvuaan, mutta asukaskohtaisen velan määrän kasvu on kuitenkin taittunut.
Helsinkiläiset äänestävät muuta Suomea aktiivisemmin, mutta kaupunginosien välillä on merkittäviä eroja äänestysaktiivisuudessa.
Tällaisia tietoja löytyy Tila ja kehitys –sivustolta Helsingistä ja helsinkiläisistä. Kyse on Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisusta, joka kokoaa yhteen keskeisiä tunnuslukuja ja tietoja Helsingin viimeaikaisesta kehityksestä. Laajat esillä olevat aineistot ja tiedot perustuvat uusimpiin tilasto- ja tutkimustietoihin.
Uuden sivuston tietokokonaisuus on järjestetty Helsingin kaupungin strategiaohjelman sisällön mukaisiin teemoihin ja mahdollistaa yhtä lailla nopean tarkastelun keskeisimmistä kehitystrendeistä kuin syventymisen yksittäisiin tilastokuvioihinkin.
Tila- ja kehitys -sivustoon pääset tästä: