Voisi olla vaikea löytää aikuinen suomalainen, jolle sisäilmaongelman käsite ei olisi tullut tutuksi – edes niiden joukosta, joiden terveyteen se ei ole vaikuttanut. Lukuisten hyvinvointia koetellut, sitkeä ”riesa” on kirvoittanut keskusteluja, kirjoituksia, seminaareja, tutkimuksia jne. jne. Ilmiö on työllistänyt väkeä ammattikunnittain. Onko siis kaikki tieto ja kokemukset jo saatettu yhteiseen jakoon? Tuskin.
– Pitäisikö sitten saada, eikö tuosta nyt jo ole kuultu kyllikseen, joku saattaa kysyä. Todellisuudessa voi olla paljonkin sisäilmaongelmiin omakohtaisesti, läheisten, työnsä, harrastuksensa tms. kautta törmänneitä henkilöitä, jotka ovat kokeneet, etteivät ole päässeet asiassa kuulluiksi, tai ainakaan ymmärretyiksi.
Ehkä on heitäkin, jotka eivät ole tohtineet – ehkä vähättelyn pelossa – lähteä alkuunkaan tuomaan tuntojaan ja kokemuksiaan esiin. Nyt siihen on mahdollisuus, suorastaan tilaus. Asialla on Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SKS, ja siihen liittyen myös valtiotieteiden tohtori Eerika Finell, Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitokselta.
Niin paljon kuin erilaiset sisäilmaongelmat ovat olleet pinnalla, k o k e m u s pohjaista tutkimusta vaikuttaisi olevan vähän.
Sosiaalipsykologina Eerika Finell on kiinnostunut ennen kaikkea ihmisten kokemuksista, miten erilaiset asiat koskettavat yksittäisiä ihmisiä, mutta myös kollektiivisella, yhteisöllisellä tasolla. Hän kertoo itsenäisenä tutkijana miettineensä yhteiskunnallisesti tärkeää, ajallisesti pinnalla olevaa ja kokemuksia nostattavaan seikkaan liittyvää aihetta, joka olisi jäänyt vähälle käsittelylle juuri kokemusten näkökulmasta. Esiin nousivat sisäilmaongelmat.
Kokemustieto kumpuaa vapaalla kerronnalla
Tiedonkeruun menettelytapa heijastuu siihen, mitä tietoa saadaan. Lomakekysely on yksi tapa saada tutkimusmateriaalia. Jossain määrin vastaajien kokemuksiin liittyvää tietoa nousee esiin sitenkin. Sisäilmaongelman aiheelle sytyttyään Eerika Finell kaipaa kuitenkin nyt saadakseen ihmisten kokemuksia sisäilmaongelmista nimenomaan ihmisten omana kerrontana. Eikä ainoastaan vain omaan tutkimuskäyttöönsä, vaan paljon kauaskantoisempiinkin tarkoituksiin.
– Toive on, että saatua tietomateriaalia tutkimuksellisesti analysoiden saamme laajaa ymmärrystä, miten sisäilmaongelma näyttäytyy ihmisten kokemuksissa, Finell avaa oman tutkimuksensa tarkoitusta.
Hänen työnsä kannalta SKS:n järjestämän sisäilmaongelmiin liittyvien kirjoitusten anti on välttämätön, mutta sinänsäkin keräyksellä on suuri, tallentava arvo.
Keräysajan päätyttyä ja SKS:n järjestelee ja tallentaa aineiston asianmukaisesti pysyväksi kansalliseksi arkistoksi. Siitä Eerika Finell on tutkijana iloinen, mutta haluaa korostaa vielä ja ennen kaikkea keräyksessä toivottavasti runsaana saatujen, kokemuksista kumpuavien kirjoitusten kauaskantoista arvoa.
– Laajasti ihmisiä jollakin tavalla koskettavan, kansallisen ja kollektiivisen kokemustiedon kartuttaminen on tärkeää.
Jos kirjoittaja ei halua syystä tai toisesta jättää omaa nimeään, hän voi kertoa kokemaansa anonyymisti. Nimensä antaneetkaan eivät tule nimillään esiin hänen tutkimuksessaan, vaan SKS:n arkistoihin tallennettuun kyseisen lähteen kohdasta saattaa tulla vain lyhyehkö lainaus. Ylipäätään kirjoituksissa mahdollisesti nimiltä mainitut henkilöt, kohteet ym. eivät tule tutkimuksessa tunnistettavasti esiin.
– Jos kirjoitusta lainataan kokonaisuutena, siihen kysytään aina kirjoittajan lupa.
– Aidosti omana itsenään saa kirjoittaa, ja sitä toivonkin!
Sisäilmaongelma: NÄIN SEN KOIN
Onko sinulla kokemuksia sisäilmaongelmasta kotonasi, työpaikallasi tai oppilaitoksessasi?
Sisäilmaongelma voi koskettaa sinua parhaillaan tai se voi olla jo mennyttä elämääsi.
Olet saattanut joutua tekemisiin sisäilmaongelman kanssa asukkaana, työntekijänä, esimiehenä, oppilaana, vanhempana, isännöitsijänä, taloyhtiön hallituksen jäsenenä, kiinteistön omistajana, vuokranantajana. Kohtaamispintoja on lukemattomia.
Voit kertoa oman tarinasi tai läheisesi tarinan. Voit kertoa tarinasi lyhyesti tai käyttää siihen runsaasti aikaa. Olemme kiinnostuneita kaikkien kokemuksista!
Arvioiden mukaan sisäilmaongelma koskettaa tuhansia suomalaisia kotona, työpaikoilla ja oppilaitoksissa.
Sisäilmaongelman taustalla voivat olla hyvin monenlaiset tekijät, kuten erilaiset mikrobit, kemialliset yhdisteet (esim. hometoksiinit, VOC-yhdisteet), hiukkaset, mineraalivillakuidut tai puutteellinen ilmanvaihto.
Syytä ongelmalle ei aina löydetä. Ongelman laajuudesta huolimatta on olemassa hyvin vähän tutkittua tietoa siitä, millaisia kokemuksia ihmisillä sisäilmaongelmista on.
Sisäilmaongelma on voinut vaikuttaa sinuun ja/tai läheisiisi monin tavoin: terveys, psyykkinen hyvinvointi, talous, ihmissuhteet, asumisjärjestelyt, työjärjestelyt, maailmankuva jne. Jokaisen tarina on tärkeä. Kuvaa kokemuksiasi mahdollisimman monipuolisesti, yksityiskohtaisesti ja kattavasti.
Voit hyödyntää kirjoituksessasi seuraavia kysymyksiä:
Miten sisäilmaongelmat liittyvät elämääsi? Milloin ongelmat alkoivat ja mihin ne liittyivät?
Miten sisäilmaongelma vaikutti ja/tai vaikuttaa sinuun/läheisiisi? Kuinka olet pyrkinyt ratkaisemaan tilannetta ja millaisia vaiheita siinä on ollut? Millaista apua tai tukea olet saanut? Millaista tukea tarvitsisit? Mitkä tekijät mahdollisesti vaikeuttavat/vaikeuttivat tai edistävät/edistivät ongelman ratkaisemista? Mikä on tilanteesi nyt?
Kirjoitukset tulevat ensiksi tutkija Eerika Finellin käyttöön ja tämän jälkeen ne arkistoidaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan ja Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon tutkimuskäyttöön.
Tutustu vastausohjeisiin: http://www.finlit.fi/kra/keruut/sisailma.pdf Vastaa verkossa: http://www.finlit.fi/arkistot/keruut/sisailma/
Lisätietoja: Tutkija Eerika Finell, eerika.finell@helsinki.fi ja SKS:n kansanrunousarkisto, p. 0201 131 240, keruu@finlit.fi
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SKS on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura ja kulttuurijärjestö: tutkimuslaitos, humanistisen tiede- ja tietokirjallisuuden kustantaja, suullisen ja kirjallisen kulttuurin arkisto ja tieteellinen erikoiskirjasto sekä kirjallisuuden viennin ja kääntämisen tukija. Seuraan kuuluu runsaat 3 000 jäsentä ja sen palveluksessa työskentelee tällä hetkellä lähes sata henkeä. www.finlit.fi
Artikkeli on julkaistu helmikuussa ilmestuneessä Kiinteistöpostissa 2/2014